Lapset ovat Kristuksen verellä ostetut. — Kristus piti lapsiasi niin arvokkaina, että hän uhrasi henkensä heidän hyväkseen. Kohtele heitä hänen verellään ostettuina sieluina. Kasvata heitä kärsivällisesti ja pitkämielisesti hänen lapsikseen. Pidä heitä kurissa rakastavasti ja pitkämielisyydellä. Kun näin teet, heistä tulee ilosi kruunu, ja he loistavat tähtinä maailmassa.^{1Signs of the Times, April 3, 1901}KI 261.1

Pieninkin lapsi, joka rakastaa ja pelkää Jumalaa, on hänen silmissään suurempi kuin kyvykkäin tai oppinein mies, joka ei kallisarvoisesta pelastuksesta välitä. Nuoret, jotka ovat pyhittäneet sydämensä ja elämänsä Jumalalle, ovat sen kautta asettuneet yhteyteen kaiken viisauden ja tiedon Lähteen kanssa.^{2Messages to Young People s. 329}KI 261.2

’’Senkaltaisten on Jumalan valtakunta”. — Kristukseen uskovan pienen lapsen sielu on hänen silmissään yhtä arvokas kuin hänen valtaistuintaan ympäröivät enkelit. Lapset tulee tuoda Kristuksen luo ja kasvattaa hänen omikseen. Heitä tulee ohjata kulkemaan kuuliaisuuden polkua eikä antaa heidän hemmotella ruokahaluaan ja turhamaisuuttaan. ^{3 Review and Herald, 30.3.1897.}KI 261.3

Miten monet nyt aivan ylipääsemättömiltä tuntuvat ongelmat häviäisivätkään kokonaan, jos vain omaksuisimme ne suurenmoiset opetukset, joita Jeesus koetti opetuslapsilleen pienestä lapsesta opettaa. Kun opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: “Kuka on suurin taivasten valtakunnassa? — — niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä ja sanoi: Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.”^{4Käsikirjoitus 13, 1891} KI 261.4

Jumalan omaisuus vanhempien huomassa. — Lapset saavat elämän ja olemuksensa vanhemmiltaan, mutta sinunkin lapsesi elävät Jumalan luomisvoimasta, sillä elämän antaja on Jumala. Muistakaamme, ettei vanhempien tule kohdella lapsia henkilökohtaisena omaisuutenaan. Lapset ovat Herran valittuja, ja heidän pelastuksensa kuuluu lunastussuunnitelmaan aivan samoin kuin meidän toistenkin. Heidät on uskottu vanhempien huostaan, jotta heitä kasvatettaisiin Herran kurissa ja nuhteessa ja he siten oppisivat tekemään oman työnsä tässä ajassa ja ikuisuudessa.^{5Signs of the Times, 10.9.1894}KI 262.1

Äidit, kohdelkaa pienokaisianne lempeästi. Kristuskin oli kerran pieni lapsi. Kunnioittakaa lapsia hänen tähtensä. Pitäkää heitä pyhänä omaisuutena, jota ei tule hemmotella eikä jumaloida, vaan opettaa elämään puhtaasti ja jalosti. Lapset ovat Jumalan omaisuutta. Hän rakastaa heitä ja kutsuu äitejä työhön kanssaan auttamaan heitä täydellisen luonteen kehittämisessä.^{6Signs of the Times, 23.8.1899}KI 262.2

Jos haluatte kohdata Jumalan rauhassa, ruokkikaa nyt hänen laumaansa hengellisellä ruoalla, sillä iankaikkinen elämä on jokaisen lapsen ulottuvilla. Lapset ja nuoret ovat Jumalan erityinen aarre.^{7Kirje 105,1893}KI 262.3

Nuorten mieleen on juurrutettava se totuus, että heidän lahjansa eivät ole heidän omiaan. Voimat, aika ja äly ovat lainaksi saatuja aarteita. Ne kuuluvat Jumalalle, ja jokaisen nuoren tulisi määrätietoisesti asettaa ne korkeimpaan käyttöön. Nuori ihminen on oksa, jonka Jumala odottaa kantavan hedelmää. Hän on taloudenhoitaja, jolle uskotun pääoman tulee kasvaa. Hän on valo, jonka tulee valaista maailman pimeyttä. Jokaisella nuorella ja lapsella on tehtävänään työ Jumalan kunniaksi ja ihmiskunnan kohottamiseksi.^{8Education, s. 57, 58}KI 262.4

Taivaan tie on lapsille sovelias. — Minä näin, että Jeesus tuntee meidän heikkoutemme ja on itse kokenut samaa kuin me kaikessa paitsi synnissä. Sen vuoksi hän on valmistanut meille voimiemme ja kykyjemme mukaisen polun ja on Jaakobin tavoin kulkenut hiljalleen sen mukaan kuin lapset ovat jaksaneet käydä, voidakseen viihdyttää meitä seurallaan ja olla alati oppaanamme. Hän ei halveksi, laiminlyö eikä jätä lauman lapsia. Hän ei myöskään ole kehottanut meitä käymään eteenpäin ja jättämään lapsia. Hänellä ei ole ollut niin kiire, että hän olisi jättänyt meidät ja lapsemme. Ei, hän on sen sijaan tasoittanut elämän tien myös lapsille. Ja vanhempia kehotetaan hänen nimessään johtamaan lapsiaan kaitaa tietä pitkin. Jumala on osoittanut meille lastemme voimille ja kyvyille soveliaan tien.^{9Testimonies for th e Church, osa 1, s. 388, 389}KI 263.1

Luku 47—Kristus rohkaisee äitejä

Luku 49—Äidin apulaisia