Luku 10—Kun neuvoa tarvitaan

Etsi ohjausta Raamatusta. — Jumalan säätämä avioliitto on pyhä asetus, eikä siihen pitäisi koskaan mennä itsekkäistä vaikuttimista. Sitä suunnittelevien pitäisi vakavasti ja rukoillen harkita sen tärkeyttä ja etsiä jumalallista ohjausta voidakseen tietää, onko heidän aikeensa Jumalan tahdon mukainen. Olisi tarkoin harkittava, mitä Raamattu opettaa tästä asiasta. Taivasta miellyttää sellainen avioliitto, jota solmittaessa pyritään vakavasti seuraamaan Raamatussa annettuja ohjeita.^{1Kirje 17,1896}KI 63.1

Avioliittoa pitäisi harkita kiihkottomasti ja järkevästi. Raamatun neuvoa tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun ollaan astumassa liittoon, joka sitoo kaksi ihmistä toisiinsa eliniäksi. Mutta nykyinen suuntaus näyttää olevan, että tässä asiassa tulee noudattaa tunteita, ja siksi liian usein kiihottuneet tunteet saavat ylivallan ja vievät uhrinsa varmaan tuhoon. Tässä nuoret käyttävät vähemmän älyään kuin missään muussa asiassa; he kieltäytyvät kuuntelemasta järkipuhetta. Avioliittoajatukset näyttävät kokonaan kietovan heidät pauloihinsa. He eivät alistu Jumalan johtoon. Heidän aistinsa ovat kahlitut, ja he toteuttavat suunnitelmiaan salaisesti ikään kuin peläten, että joku puuttuu niihin.^{2Fundamentals of Christian Education, s. 103}KI 63.2

Monet purjehtivat vaarallisilla vesillä. He tarvitsevat luotsia, mutta halveksivat apua, jota he kipeästi tarvitsisivat. He luulevat pystyvänsä ohjaamaan omaa alustaan eivätkä tajua, että se on ajautumassa kohti salakaria, johon heidän uskonsa ja onnensa voi haaksirikkoutua. — Elleivät he tutki ahkerasti sanaa [Raamattua], he tulevat tekemään pahoja virheitä, jotka tuhoavat sekä heidän että muiden nykyisen ja tulevan elämän onnen.^{3Fundamentals of Christian Education, s. 100} KI 63.3

Oikea ratkaisu vaatii rukousta. — Jos ihmisellä on tapana rukoilla kahdesti päivässä ennen kuin hän ajatte- leekaan avioliittoa, hänen tulee rukoilla neljästi päivässä aikoessaan ottaa tämän askeleen. Avioliitto vaikuttaa elämääsi sekä tässä että tulevassa elämässä. — -KI 64.1

Suurin osa aikamme avioliitoista ja se tapa, jolla ne solmitaan, ovat lopun ajan merkkejä. Ihmiset ovat niin itsekkäitä ja itsevarmoja, etteivät usko tarvitsevansa Jumalaa. He syrjäyttävät uskonnon ikään kuin sillä ei olisi mitään tekemistä tämän vakavan ja tärkeän asian kanssa.^{4Messages to Young People, s. 460 10.}KI 64.2

Ihastuneet eivät kuuntele neuvoja. — Kaksi ihmistä tutustuu ja ihastuu niin toisiinsa, etteivät huomaa mitään muuta. Järki sokaistuu ja arvostelukyky heitetään yli laidan. He eivät halua ottaa vastaan neuvoja eivätkä alistua kuriin, vaan tahtovat kulkea omaa tietään seurauksista piittaamatta. Heidän ihastuksensa on kuin kulkutauti, jonka leviämistä ei näytä mikään voivan estää.KI 64.3

Heidän läheisensä ehkä tajuavat, että jos nämä toisiinsa ihastuneet menisivät naimisiin, siitä seuraisi vain elinikäinen onnettomuus. Mutta hartaat vetoomukset ja varoitukset kaikuvat kuuroille korville. Sellainen liitto saattaa turmella ja tuhota sen puolison käyttökelpoisuuden, jota Jumala olisi halunnut siunata palveluksessaan, mutta järkisyitä ja suostutteluja ei kuunnella. Kaikki kokeneempien puheet ovat tehottomia, kaikki yritykset saada heidät muuttamaan päätöstään, johon he halujensa ohjaamina ovat ajautuneet, ovat voimattomia. He kadottavat kiinnostuksensa rukouskokouksiin ja kaikkeen uskontoon liittyvään. He ovat täysin toistensa lumoissa ja lyövät laimin elämän velvollisuudet aivan kuin niillä olisi vain vähän merkitystä.^{5Review and Herald, 25. 9. 1888}KI 64.4

Nuoret tarvitsevat iäkkäiden ja kokeneiden neuvoa. — Miksi nuoret eivät viisastu, vaikka tietävät, että epäonnistuneesta avioliitosta voi seurata paljon surua? Miksi heistä edelleen tuntuu siltä, että he eivät tarvitse vanhempien ja kokeneempien neuvoja? Liiketoimissaan ihmiset harkitsevat tarkoin päätöksiään. He paneutuvat asiaan perusteellisesti, ennen kuin ryhtyvät mihinkään tärkeään yritykseen. He käyttävät aikaa ja rahaa ja perehtyvät huolellisesti aiheeseen, jotta eivät epäonnistuisi pyrkimyksissään.KI 64.5

Kuinka paljon varovaisempi tulisikaan olla avioliittoa solmittaessa — liittoa, joka vaikuttaa tulevaan sukupolveen ja tulevaan elämään? Mutta sen sijaan siihen astutaan kevytmielisesti leikitellen, hetken mielijohteesta ja intohimon vaatimuksesta, sokeasti ja harkitsematta asiaa vakavasti. Ainoa selitys siihen on, että saatana nauttii saa-dessaan maailmassa aikaan kurjuutta ja tuhoa, ja hän kutoo verkkojansa pyydystääkseen siihen näitä sieluja. Hän iloitsee saadessaan näiltä ajattelemattomilta riistetyksi tämän maailman ilot ja heidän kotinsa uudessa maassa. ^{6Review and Herald, 2. 2.1886}KI 65.1

Vanhempien kypsää arvostelukykyä tulisi arvostaa. — Pitäisikö lasten saada toteuttaa vain omia halujaan ja taipumuksiaan välittämättä vanhempiensa neuvoista ja paremmasta arvostelukyvystä? Jotkut eivät näytä piittaa- van vähääkään vanhempiensa toivomuksista tai antavan arvoa vanhempiensa kypsemmille mielipiteille. Itsekkyys on sulkenut heidän sydämensä oven ja estää heitä osoittamasta rakkautta vanhempiaan kohtaan. Tässä suhteessa nuoria tulee herätellä. Viides käsky on ainoa, johon liittyy lupaus, mutta rakastetun vaatimuksesta siihen suhtaudutaan kevyesti ja se jopa sivuutetaan tyystin. Äidin rakkauden ja isän huolenpidon halveksiminen on merkitty monien nuorten syntirekisteriin todisteeksi heitä vastaan.KI 65.2

Tässä asiassa suurimpia erehdyksiä on se, että nuorten ja kokemattomien tunne-elämää ei saa häiritä eikä heidän rakkausasioihinsa puuttua. Jos mitään niin tätä asiaa tulisi tarkastella eri näkökulmista. Toisten kokemuksesta saatava apu ja asioiden tyyni, huolellinen harkinta molempien osapuolien kannalta on ehdottoman tarpeellista. Enemmistö ihmisistä suhtautuu tähän aiheeseen liian kevyesti. Rakkaat nuoret, ottakaa vaarin Jumalan ja jumalaapelkäävien vanhempienne neuvoista. Rukoilkaa tämän asian puolesta.^{7Fundamentals of Christian Education, s. 104}KI 65.3

Uskoutukaa jumalaapelkääville vanhemmillenne. — Jos Jumala on antanut sinulle jumalaapelkäävät vanhemmat, kysy heiltä neuvoa. Kerro heille avoimesti toiveistasi ja suunnitelmistasi ja opi heidän kokemuksistaan.^{8Ministry of Healing, s. 359}KI 66.1

Jos lapsilla olisi avoimempi suhde vanhempiinsa ja he voisivat uskoutua heille ja kertoa heille ilonsa ja surunsa, he säästyisivät monilta suruilta. Kun he eivät tiedä, miten menetellä, heidän tulisi saada esittää asiansa vanhemmilleen sellaisena kuin he sen näkevät ja kysyä heidän neu- voaan. Kuka muu voisi yhtä hyvin osoittaa heille heidän vaaransa kuin jumalaapelkäävät vanhemmat? Kuka voisi yhtä hyvin ymmärtää heidän luonnettaan kuin nämä? Kristityt lapset pitävät jumalaapelkäävien vanhempiensa rakkautta ja hyväksymystä kaikkea maallista siunausta arvokkaampana. Vanhemmat voivat osoittaa myötätuntoa lapsilleen ja rukoilla heidän puolestaan ja heidän kanssaan, että Jumala suojelisi ja opastaisi heitä. Ennen kaikkea vanhemmat voivat ohjata lapsensa pettämättömän Ystävän ja Neuvonantajan luo.^{9Fundamentals of Christian Education, s. 105,106}KI 66.2

Vanhempien opastettava nuoria tunne-elämän ky-symyksissä. — Isien ja äitien tulisi pitää velvollisuutenaan opastaa nuoria kiintymään sellaisiin ystäviin, joista tulisi sopivia elämäntovereita. Heidän tulisi pitää velvollisuutenaan opettamalla ja olemalla hyvänä esimerkkinä Jumalan armon avulla pyrkiä muovaamaan lastensa luonnetta heidän varhaisvuosistaan lähtien sellaiseksi, että he puhtaina ja jaloina mieltyisivät siihen, mikä on hyvää ja oikeaa. Samankaltaiset mieltyvät toisiinsa ja arvostavat toisiaan. Kun lapsia jo varhain opetetaan kiintymään totuuteen, puhtauteen ja pyhyyteen, silloin he nuorina hakeutuvat niiden seuraan, joilla on näitä luonteenpiirteitä.^{10Patriarchs and Prophets, s. 176}KI 66.3

Iisakin esimerkki. — Vanhempien tulisi aina muistaa olevansa vastuussa lastensa tulevasta onnesta. Iisak kunnioitti isänsä arvostelukykyä siksi, että häntä oli opetettu rakastamaan kuuliaisuutta.^{11Patriarchs and Prophets, s. 175,176}KI 67.1

Jumala soi Iisakille suuren kunnian tekemällä hänestä niiden lupausten perillisen, joiden kautta maailma tulisi siunatuksi. Kuitenkin Iisak alistui neljäkymmenvuotiaana siihen, että isä lähetti kokeneen, Jumalaa pelkäävän palvelijansa valitsemaan hänelle vaimoa. Tämän avioliiton kotielämän onnesta Raamattu antaa herttaisen ja kauniin kuvan: ” Ja Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran majaan ja otti hänet luokseen, ja hänestä tuli hänen vaimonsa, ja hän rakasti häntä. Niin Iisak sai lohdutuksen äitinsä kuoltua.”^{12Patriarchs and Prophets, 8. 175}KI 67.2

Viisaat vanhemmat ovat hienotunteisia. Sinä kysyt: “Pitäisikö vanhempien valita pojalleen tai tyttärelleen elämäntoveri välittämättä näiden mielipiteistä ja tunteista?” Mutta minä esitän kysymyksen siten kuin sen pitäisi kuulua: Pitäisikö pojan tai tyttären valita elämäntoveri neuvottelematta vanhempiensa kanssa, koska sellainen valinta vaikuttaa suuresti myös vanhempien onneen, jos nämä vähänkin välittävät lapsistaan? Ja tulisiko lapsen, vanhempiensa neuvoista ja vetoomuksista huolimatta, pitää oma päänsä? Vastaan: Ehdottomasti ei, ei vaikka hän jäisi naimattomaksi. Viides käsky kieltää tällaisen menettelyn. “Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.” Tähän käskyyn liittyy lupaus, jonka Herra on varmasti täyttävä niille, jotka tottelevat. Viisaat vanhemmat eivät koskaan valitse lapsilleen elämäntoveria ottamatta huomioon näiden toiveita.^{13Testimonies for the Church, osa 5, s. 108}KI 67.3