Luku 13—Kodinhoidon opetusta
Avioliittoon valmistautuminen on tärkeä osa kasvatusta. — Avioliittoa ei tulisi koskaan solmia ennen kuin kumpikin osapuoli tuntee kotielämän käytännölliset velvoitteet. Vaimon tulisi olla henkisen ja käytännön elämän alalla niin valveutunut, että hän pystyy oikealla tavalla kasvattamaan lapsia, joita hän mahdollisesti saa. KI 78.1
Monet hyvän kasvatuksen saaneina pidetyt, hyvin arvosanoin kurssinsa läpäisseet naiset tietävät valitettavan vähän käytännön elämän velvollisuuksista. Heiltä puuttuu välttämättömät edellytykset hoitaa perhettään asianmukaisesti ja tehdä se onnelliseksi. He saattavat puhua naisen korkeasta asemasta ja oikeuksista ja jäädä kuitenkin itse huomattavasti sen tason alapuolelle, jolla naisen tulisi todella olla.KI 78.2
Jokaisen Eevan tyttären oikeus on hankkia perusteelliset tiedot taloudenhoidosta ja harjaantua kaikilla kodinhoitoon liittyvillä aloilla. Jokaisen nuoren tytön pitäisi saada sellainen kasvatus, että jos hänet kutsutaan vaimon ja äidin tehtävään, hän voisi hallita sitä kuin kuningatar valtakuntaansa. Hänen pitäisi pystyä pätevästi neuvomaan ja opastamaan lapsiaan sekä johtamaan palvelijoitaan tai tarvittaessa itse hoitamaan talouttaan. Hänellä on oikeus oppia tuntemaan ihmisruumiin toimintaa ja terveydenhoidon periaatteita sekä ruokavaliota, vaatetusta, työtä ja virkistystä ja lukemattomia muita perheen hyvinvointiin läheisesti liittyviä asioita. Hänellä on oikeus hankkia tietoa parhaista sairaanhoitomenetelmistä voidakseen itse hoitaa sairaita lapsiaan, sen sijaan että jättäisi kalliit aarteensa vieraiden hoitajien ja lääkäreiden huostaan.KI 78.3
Sellainen näkemys, että tosi herrasmiehen tai hienon naisen tulisi vieroksua käytännön aloja, ei kuulunut Jumalan suunnitelmaan, kun hän loi ihmisen. Joutilaisuus on syntiä, ja tavallisten käytännön töiden osaamattomuus on seurausta mielettömyydestä, jota myöhemmin elämässä joudutaan monta kertaa katkerasti katumaan. KI 79.1
Nuoret naiset ajattelevat, että ruoanlaitto ja muut taloustyöt kuuluvat palvelijoiden tehtäviin. Siitä syystä monet tytöt ovat naimisiin mennessään ja joutuessaan huolehtimaan perheestään hyvin vähän selvillä vaimon ja äidin velvollisuuksista. KI 79.2
Nuorten naimisiinmeno pitäisi lailla kieltää, elleivät he tiedä, kuinka heidän tulee hoitaa lapsiaan. Heidän tulee osata hoitaa Jumalalta saamaansa temppeliä. Elleivät he tunne niitä lakeja, jotka Jumala on pannut heidän olemukseensa, he eivät voi liioin ymmärtää velvollisuuttaan Jumalaansa tai itseään kohtaan. KI 79.3
Kodinhoidon pitäisi kuulua koulujemme opetusohjelmaan. — Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen kasvatukseen, jota kouluissamme opiskelevien nuorten tulisi saada kodin piiriin kuuluvien tehtävien suorittamisessa. Luonteen kehityksen kannalta on hyvin tärkeää, että koulumme oppilaita opetetaan hoitamaan heille annetut tehtävät ja nujertamaan taipumukset velttouteen. Heidän tulee oppia tuntemaan jokapäiväisen elämän velvollisuudet. Heitä tulee opettaa hoitamaan kodin tehtävät hyvin ja huomiota herättämättä. Kaikki tulee tehdä kunnollisesti ja hyvässä järjestyksessä. Keittiö ja muut huoneet tulee pitää raikkaina ja puhtaina. Kirjat tulee panna syrjään odottamaan omaa aikaansa, sillä opiskeluun ei tulisi käyttää niin paljon aikaa, että kotityöt kärsivät. Kirjat eivät saisi vallata mieltä niin, että kodin velvollisuuksien hoitaminen, josta perheen hyvinvointi riippuu, unohtuu.KI 79.4
Kodin tehtäviä ei tulisi hoitaa huolimattomasti, välin-pitämättömästi ja sattumanvaraisesti. Jos näitä huonoja tapoja ei voiteta, ne ilmenevät kaikilla elämänaloilla ja ihmisen käyttökelpoisuus turmeltuu. KI 79.5
Kodinhoidon tuntemus välttämätöntä. — Monet opintoihin liittyvät yksityiskohdat, jotka kuluttavat opiskelijan aikaa, eivät olennaisesti edistä hänen hyödyllisyyttään tai onneaan, mutta jokaisen nuoren on tärkeää perehtyä huolellisesti jokapäiväisten velvollisuuksien suorittamiseen. Nuori nainen voi tarpeen vaatiessa tulla toimeen ilman ranskan kielen ja algebran tai vieläpä pianonsoiton taitoa, mutta hänen on välttämätöntä oppia leipomaan hyvää leipää, valmistamaan siistejä, käytännöllisiä vaatteita ja suorittamaan tehokkaasti ne monet velvollisuudet, joiden täyttäminen kuuluu kodinhoitoon.KI 80.1
Koko perheen terveyttä ja onnea ajateltaessa mikään ei ole tärkeämpää kuin keittäjän taito ja äly. Valmistamalla huonoa ja epäterveellistä ruokaa ruoan laittaja voi vähentää aikuisten käyttökelpoisuutta ja ehkäistä lapsen kehitystä, jopa täysin turmella ne. Toisaalta taas valmistamalla ruumiin tarpeita vastaavaa, ruokahalua herättävää ja maukasta ruokaa hän voi suuresti edistää niitä. Elämän onni liittyy siten monin tavoin jokapäiväisten velvollisuuksien uskolliseen täyttämiseen.KI 80.2
Terveydenhoidon periaatteisiin kiinnitettävä huomiota. — Ruokaa, liikuntaa, lasten ja sairaiden hoitoa koskeviin periaatteisiin olisi kiinnitettävä tavallista enemmän huomiota.KI 80.3
Terveydenhoidon innokas opettaja käyttää jokaisen tilaisuuden osoittaakseen, miten välttämätöntä on ehdoton henkilökohtainen ja ympäristön puhtaus. -- Opetettakoon oppilaille, että terveellinen makuuhuone, puhdas keittiö ja miellyttävästi katettu, terveellistä ruokaa tarjoava ruokapöytä tuottavat perheelle enemmän onnea ja jokaisen järkevän vierailijan arvonantoa kuin seurustelu- huoneen kalliiden huonekalujen runsaus. Jumalallisen Opettajan yhdeksäntoista vuosisataa sitten antama ope tus, että “henki on enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet” (Luuk. 12: 23), on nyt yhtä tarpeellinen kuin silloinkin. KI 80.4
Ahkeruuden opetusta nuorelle tytölle. — Sinulla on luonteenpiirteitä, jotka on lujin ottein pantava kuriin ja saatava tiukkaan valvontaan, ennen kuin voit turvallisesti solmia avioliiton. Siksi sinun olisi heitettävä naimisiinmeno mielestäsi, kunnes saat luonteesi puutteet korjatuiksi, sillä muuten sinusta ei tule onnellista vaimoa. Et ole harjaantunut hoitamaan kodin tehtäviä järjestelmälli-sesti. Et ole pitänyt tarpeellisena opetella ahkeruutta. Kun kerran opit iloitsemaan hyödyllisestä työstä, se tapa ei koskaan unohdu. Silloin olet valmis kohtaamaan erilaiset elämäntilanteet ja täyttämään aviovaimon paikan. Opit rakastamaan toimintaa. Jos nautit hyödyllisestä työstä, se täyttää mielesi, eikä sinulla ole aikaa unelmoimiseen.KI 81.1
Hyödyllisten taitojen hallinta tuo levottomaan ja tyytymättömään mieleesi tarmoa, tehokkuutta ja sopivaa, vaatimatonta arvokkuutta, joka herättää kunnioitusta.KI 81.2
Tyttöjen käytännöllisen kasvatuksen arvo. — Monet, jotka pitävät tarpeellisena pojan kasvattamista huolehtimaan toimeentulostaan, näyttävät olevan sitä mieltä, että tytär saa itse päättää, haluaako hän kouluttaa itsensä taloudellisesti riippumattomaksi ja itsenäiseksi. Koulussa hän saa tavallisesti hyvin vähän sellaista tietoa, mistä hänellä olisi käytännön hyötyä elannon hankkimisessa. Jos hänelle ei kotonakaan opeteta kotitaloutta, hänestä tulee täysin hyödytön taakka vanhemmilleen. — -KI 81.3
Nainen, joka on oppinut pitämään huolta itsestään, pystyy huolehtimaan myös toisista. Hän ei ole koskaan tarpeeton perheessä eikä yhteiskunnassa. Kun tulee vaikeuksia, hänelle löytyy aina jokin paikka, missä hän voi rehellisesti ansaita elantonsa ja auttaa hänestä riippuvaisia lähimmäisiään. Naisen pitäisi hankkia jokin ammatti, jolla hän voi tarpeen tullen elättää itsensä. Mutta ennen kaikkia muita kunniallisia ammatteja jokaisen tytön tulisi oppia hoitamaan kotia, laittamaan ruokaa, huolehtimaan perheestä ja ompelemaan. Hänen tulee taitaa kaikki talon emännälle välttämättömät asiat, oli hänen perheensä rikas tai köyhä. Jos tulee vastoinkäymisiä, hän pystyy hallitsemaan tilanteen, hän on tavallaan olosuhteista riippumaton.KI 81.4
Kodinhoitotehtävien hallitseminen on verraton avu jokaiselle naiselle. Maailmassa on lukemattomia perheitä, joiden onni on kariutunut vaimon ja äidin taitamattomuuteen. Tytölle ei ole tärkeintä oppia maalaamaan, kirjomaan, soittamaan, tuntemaan neliöjuuria tai puhetaidon salaisuuksia, vaan tietämään kuinka leikataan, ommel-laan ja korjataan omia vaatteita tai valmistetaan terveellistä ruokaa. Kun tyttö tulee yhdeksän, kymmenen vuoden ikään, hänet tulee velvoittaa huolehtimaan säännöllisesti ja kykynsä mukaan joistakin kodin tehtävistä ja kantamaan vastuuta siitä, että työt tulevat tehdyiksi hyvin. Eräs viisas isä vastasi, kun häneltä kysyttiin, mitä hän aikoi tehdä tyttärillään: Aion panna heidät taitavan äitinsä oppiin, jotta he oppisivat käyttämään aikansa oikein ja heistä tulisi kyvykkäitä vaimoja ja äitejä, perheittensä huoltajia ja yhteiskunnan hyödyllisiä jäseniä.KI 82.1
Aviomiesehdokkaan tulee olla taloudellinen ja työteliäs. — Entisinä aikoina oli tapana, että sulhanen antoi ennen avioliiton vahvistamista jonkin rahamäärän tai vastaavasti muita lahjoja vaimonsa isälle. Tämän katsottiin turvaavan aviosuhteen. Isät eivät uskoneet tyttäriensä tulevan onnellisiksi sellaisten kanssa, jotka eivät saaneet kootuksi varoja perheensä toimeentuloa varten. Ellei heidän aloitekykynsä ja tarmonsa riittänyt kaupankäyntiin tai karjan tai maan hankintaan, niin pelättiin, ettei heistä ollut elämässä mihinkään. Silti voitiin panna koetteelle sellaiset, joilta puuttui varoja vaimon ostoon. He saivat tehdä työtä rakastamansa tytön isälle niin kauan, että työn arvo vastasi vaaditun morsiuslahjan hintaa. Kun sul-haspoika palveli uskollisesti ja osoittautui muutoinkin arvolliseksi, hän sai talon tyttären vaimokseen, ja yleensä isä antoi sulhaselta saamansa morsiuslahjan häiden yhteydessä tyttärelleen myötäjäisiksi. —KI 82.2
Vaikka eräät, kuten Laaban, käyttikin väärin hyväkseen tuota vanhaa tapaa, sitä yleensä noudatettiin hyvin tuloksin. Kun kosijaa vaadittiin suorittamaan työpalvelus- ta saadakseen vaimon, vältettiin harkitsemattomat avioliitot ja saatiin tilaisuus koetella sulhasen tunteiden aitoutta ja hänen kykyään huolehtia perheestä. Meidän aikamme vastakkaisesta menettelystä on seurannut paljon pahaa.KI 83.1
Kukaan ei voi puolustella huonoa taloudenhoitoky- kyään. Monesta miehestä saatetaan sanoa, että hän on ystävällinen, miellyttävä, antelias, hyvä mies, kristitty, mutta ei pysty hoitamaan raha-asioitaan. Hänen varojen käyttönsä on lapsenkengissä. Hänen vanhempansa eivät ole opettaneet häntä ymmärtämään omavaraisuuden periaatteita.KI 83.2