Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Lunastuksen Historia

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Ihmisen valintavapaus

    Jumala neuvoi ensimmäisiä vanhempiamme tiedon puun suhteen ja heille oli kerrottu tarkkaan Saatanan lankeemus ja selostettu hänen ehdotustensa kuuntelemisen vaara. Hän ei riistänyt heiltä valtaa syödä kiellettyä hedelmää. Hän jätti heidät vapaina siveellisinä olentoina, joko uskomaan Hänen sanansa, tottelemaan Hänen käskyjään ja elämään tai uskomaan kiusaajaa, olemaan tottelemattomia ja tuhoutumaan. He molemmat söivät, ja se suuri viisaus, minkä he saavuttivat, rajoittui tietoisuuteen synnistä ja syyllisyydentunnosta. Heitä ympäröinyt valoverho katosi pian, ja tuntiessaan syyllisyytensä ja Jumalan antaman verhon menettämisen väristys puistatti heitä, ja he yrittivät peittää suojatonta olemustaan.KuKi 27.1

    Ensimmäiset vanhempamme pitivät parempana uskoa, niinkuin he luulivat, käärmeen sanoihin; hän ei kuitenkaan ollut millään tavalla osoittanut heille rakastavansa heitä. Hän ei ollut tehnyt mitään heidän onnensa tai etunsa hyväksi, kun Jumala siihen sijaan oli antanut heille kaiken, mikä oli hyvää ravinnoksi ja kaunista katsella. Kaikkialla, mihin he silmänsä suuntasivatkin, oli yltäkylläisyyttä ja kauneutta; sittenkin käärme sai Eevan petetyksi ajattelemaan, että oli jotakin kätkettyä, joka tekisi heidät viisaiksi, jopa Jumalan kaltaisiksi. Sen sijaan, että hän olisi uskonut ja luottanut Jumalaan, hän halpamaisesti epäili Hänen jumaluuttaan ja helli mielessään Saatanan puheita.KuKi 27.2

    Rikkomuksensa jälkeen Aadam ensin kuvitteli kohoavansa uuteen ja ylevämpään olotilaan. Mutta pian ajatus hänen rikkomuksestaan kauhistutti häntä. Ilma, joka oli ollut leutoa ja tasaisen lämmintä, tuntui vilustuttavan heidät. Syntiinlangennut pari tunsi synnintuntoa. He tunsivat pelkoa tule-vaisuudesta, aavistuksen kurjuudesta ja sielun alastomuudesta. Suloinen rakkaus ja rauha ja onnellinen, tyytyväinen autuus näytti heiltä kadonneen, ja sen sijaan heidät valtasi hätä jostakin, millaista he eivät olleet ennen kokeneet. Ensi alkuun he kiinnittivät huomionsa ulkonaiseen. Heiliä ei ollut ollut vaatteita, vaan valo oli ollut heidän verhonaan niinkuin taivaan enkelienkin. Tämä valo oli nyt poistunut. Lieventääkseen tuntemaansa puutteellisuutta ja alastomuutta he alkoivat etsiä peitettä verhoksensa, sillä kuinka he voisivat kohdata Jumalan ja enkelien katseen alastomina?KuKi 27.3

    He näkevät nyt rikoksensa sen oikeassa valossa. Heidän rikkomuksensa Jumalan nimenomaista käskyä vastaan esiintyy oikeassa luonteessaan. Aadam arvosteli Eevan mielettömyyttä, kun tämä oli lähtenyt hänen rinnaltaan ja antanut käärmeen pettää itsensä. He molemmat tuudittivat itsensä siihen toivoon, että Jumala, joka oli antanut heille kaiken tehdäkseen heidät onnellisiksi, antaisi vielä anteeksi heidän tottelemattomuutensa heihin kohdistuvan suuren rakkautensa tähden ja että heidän rangaistuksensa ei tulisi loppujen lopuksi olemaan niin kovin hirmuinen.KuKi 28.1

    Saatana riemuitsi menestyksestään. Hän oli nyt vietellyt vaimon epäilemään Jumalaa, asettamaan kyseenalaiseksi Hänen viisautensa ja koettamaan päästä perille Hänen kaikkitietävistä suunnitelmistaan. Ja vaimon välityksellä hän oli aiheuttanut myös Aadamin sortumisen, joka rakkaudesta Eevaan rikkoi Jumalan käskyn ja lankesi hänen kanssaan.KuKi 28.2

    Uutinen ihmisen lankeemuksesta levisi kaikkialle taivaassa — kaikki harput vaikenivat. Suruissaan enkelit ottivat kruunun päästään. Koko taivas oli kuohuksissa. Enkelit olivat murheissaan ihmisen kiittämättömyydestä palkkana niistä runsaista lahjoista, joita Jumala oli heille valmistanut. Kokoonnuttiin neuvottelemaan, mitä syntiinlangenneelle parille oli tehtävä. Enkelit pelkäsivät, että he ojentaisivat kätensä ja söisivät myös elämän puusta ja siten vahvistaisivat elämän synnissä ikiajoiksi.KuKi 28.3

    Herra etsi Aadamin ja Eevan puheillensa ja ilmoitti heille heidän tottelemattomuutensa seurauksen. Kun he kuulivat Jumalan majesteetin lähestyvän, he koettivat kätkeytyä Hänen tarkastelultaan, Hänen, jonka kohtaamisesta he viattomuuden ja pyhyyden tilassa ollessaan olivat iloinneet. “Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: ‘Missä olet?’ Hän vastasi: ‘Minä kuulin Sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin.’ Ja hän sanoi: ‘Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?’” Herra ei esittänyt tätä kysymystä siksi, että Hän tarvitsi siitä tietoja, vaan todistaakseen ihmisen syyllisyyden. Mikä sai sinut häpeämään ja pelkämään? Aadam tunnusti rikkomuksensa, ei siksi että hän olisi katunut suurta tottelemattomuuttaan, vaan singotakseen moitteen Jumalaa kohtaan. “Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin.” Sitten Jumala puhutteli vaimoa: “Mitäs olet tehnyt?” Vaimo vastasi: “Käärme petti minut, ja minä söin.”KuKi 28.4

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents