Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Lunastuksen Historia

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Korneliuksen luona

    Kun Pietari astui pakanan taloon, Kornelius ei tervehtinyt häntä vain jonakin tavallisena vieraana, vaan taivaan kunnioittamana Jumalan hänen luoksensa lähettämänä. Itämainen tapa on kumartua prinssin tai muun korkea-arvoi- sen mahtimiehen edessä, samoinkuin lasten tulee kumartua vanhempiensa edessä, jotka ovat jossakin kunnioitetussa luottamusasemassa. Suuresta kunnioituksesta apostolia kohtaan, jonka Jumala oli lähettänyt valtuuttamanaan, Kornelius lankesi kasvoilleen ja jumaloi häntä.KuKi 223.4

    Pietari kauhistui tätä sadanpäämiehen tekoa ja nosti hänet jaloilleen sanoen: “Nouse; minäkin olen ihminen.” Sitten hän alkoi keskustella Korneliuksen kanssa tuttavallisesti poistaakseen siten sen pelon ja äärimmäisen kunnioituksen tunteen, jolla sadanpäämies suhtautui häneen.KuKi 224.1

    Jos Pietari olisi saanut valtansa ja asemansa Rooman katoliselta kirkolta, olisi hän pikemminkin rohkaissut kuin hillinnyt Korneliuksen kunnioitusta. Niin kutsutut Pietarin seuraajat vaativat kuninkaita ja keisareita kumartumaan heidän jalkojensa juureen, mutta Pietari itse julisti olevansa vain erehtyväinen ihminen.KuKi 224.2

    Pietari keskusteli Korneliuksen ja hänen taloonsa kokoontuneiden ihmisten kanssa juutalaisten tavasta, että heistä oli lainvastaista antautua seurustelemaan pakanoitten kanssa, mihin sisältyi seremoniaalinen saastuminen. Jumalan laki ei ollut sitä kieltänyt, vaan ihmisten perinnäissäännöt olivat tehneet siitä sitovan tavan. Niinpä Pietari sanoikin: “Te tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi. Sen tähden minä vastaansanomatta tulinkin, kun minua noudettiin. Ja nyt minä kysyn: mitä varten te olette minut noutaneet?”KuKi 224.3

    Nyt Kornelius kertoi kokemuksensa ja hänelle näyssä ilmestyneen enkelin sanat. Lopuksi hän sanoi: “‘Sen tähden minä lähetin heti sinulle sanan ja sinä teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua.’ Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: ‘Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, vaan että jokaisessa kansassa se, joka Häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on Hänelle otollinen.’” Vaikka Jumala olikin suosinut juutalaisia enemmän kuin mitään muuta kansaa, mutta kun he hylkäsivät valon eivätkä enää eläneet tunnustuksensa mukaan, eivät he enää olleet Hänen silmissään arvokkaampia kuin muutkaan kansat. Jumala piti suuressa arvossa niitä, jotka pakanain keskuudessa Korneliuksen tavoin pelkäsivät Häntä ja tekivät vanhurskautta eläen sen valon mukaan, joka heillä oli, ja hyväksyi heidän vilpittömän palveluksensa.KuKi 224.4

    Mutta Korneliuksen usko ja vanhurskaus ei voinut olla täydellinen hänen tuntematta Kristusta. Siksi Jumala lähetti hänelle tämän valon ja tiedon, että hänen vanhurskas luonteensa edelleen kehittyisi. Monet kieltäytyvät vastaanottamasta valoa, jonka Jumalan kaitselmus heille lähettää, ja puolustuksena sellaiselle teolle he lainaavat Pietarin sanoja Korneliukselle ja hänen ystävilleen: “Jokaisessa kansassa se, joka Häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on Hänelle otollinen.” He väittävät, ettei sillä ole mitään merkitystä, mitä ihmiset uskovat, kunhan heidän tekonsa vain ovat hyviä. Mutta sellaiset ovat erehtyneet; uskon täytyy liittyä tekoihin. Heidän tulisi vaeltaa siinä valossa, mikä heille on annettu. Jos Jumala johtaa heidät yhteyteen palvelijoittensa kanssa, jotka ovat vastaanottaneet uutta totuutta, minkä Jumalan Sana vahvistaa, tulisi heidän omaksua se iloiten. Totuus vie eteenpäin. Se vie ylöspäin. Toisaalta taas ne, jotka väittävät, että heidän uskonsa yksin pelastaa heidät, turvaavat hiekkaköyteen, sillä vain teot vahvistavat uskon ja tekevät sen täydelliseksi.KuKi 225.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents