Uskonpuhdistuksen johtaja

Jumalan sallimuksesta Luther päätti käydä Roomassa. Paavi oli luvannut synninpäästön jokaiselle, joka kiipeäisi polvillaan ns. Pilatuksen portaat. Eräänä päivänä Lutherin parhaillaan ollessa suorittamassa tätä tekoa ukkosenjyrinää muistuttava ääni tuntui sanovan hänelle: “Vanhurskaani on elävä uskosta!” Häpeissään ja kauhuissaan hän ponnahti jaloilleen ja kiiruhti pois tuolta mielettömyytensä näyttämöltä. Tuo teksti ei koskaan kadottanut voimaansa hänen sielussaaan. Siitä hetkestä alkaen hän selvemmin kuin koskaan aikaisemmin ymmärsi erehdykseksi luottaa ihmistekoihin pelastuakseen ja välttämättömäksi uskoa lujasti Kristuksen ansioihin. Hänen silmänsä olivat avautuneet eivätkä enää koskaan sulkeutuneet näkemästä paavinvallan saata-nallisia petoksia. Kun hän käänsi kasvonsa pois Roomasta, hän oli kääntynyt sieltä pois myös sydämeltään, ja siitä ajasta alkaen ero aina vain kasvoi, kunnes hän katkaisi kaiken yhteyden paavikirkkoon.KuKi 269.2

Roomasta paluunsa jälkeen Luther sai jumaluusopin tohtorin arvon Wittenbergin yliopistossa. Nyt hänellä oli parempi tilaisuus kuin koskaan aikaisemmin omistautua Kirjoituksille, joita hän rakasti. Hän oli tehnyt juhlallisen lupauksen tutkia huolellisesti Jumalan Sanaa ja saarnata uskollisesti kaikkina elämänsä päivinä vain sitä eikä paavin lausuntoja ja oppeja. Hän ei ollut enää vain munkki tai professori, vaan Raamatun arvovaltainen airut. Hän oli saanut kutsun paimeneksi ravitsemaan Jumalan laumaa, joka isosi ja janosi totuutta. Hän julisti päättävästi, että kristittyjen ei tulisi omaksua mitään muita oppeja kuin niitä, jotka perustuivat Pyhän Raamatun arvovaltaan. Nämä sanat iskivät paavillisen ylivallan itse perustukseen. Ne sisälsivät uskonpuhdistuksen oleellisen periaatteen.KuKi 269.3

Totuuden esitaistelijana Luther ryhtyi rohkeasti työhönsä. Saarnatuolista kuului hänen äänensä hartaana, juhlallisena varoituksena. Hän esitti ihmisille synnin inhoittavan luonteen ja opetti, että ihmisen on mahdotonta omilla teoillaan vähentää sen syyllisyyttä tai välttää sen rangaistusta. Mikään muu kuin katuen Jumalan puoleen kääntyminen ja usko Kristukseen ei voi pelastaa syntistä. Kristuksen armoa ei voida ostaa, vaan se on vapaa lahja. Hän neuvoi kansaa olemaan ostamatta synninpäästöä ja sen sijaan uskossa katsomaan ristiinnaulittuun Lunastajaan. Hän kertoi oman tus-kallisen kokemuksensa koettaessaan turhaan hankkia pelastusta nöyryyttämällä itseään ja suorittamalla katumusharjoituksia sekä vakuutti kuulijoilleen, että luomalla katseensa pois itsestään ja uskomalla Kristukseen hän sai rauhan ja ilon.KuKi 270.1

Lutherin opetukset vetivät puoleensa ajattelevien sielujen huomion kaikkialla Saksassa. Hänen saarnoistaan ja kirjoi-tuksistaan lähti valonsäteitä, jotka herättivät ja valaisivat tuhansia. Elävä usko oli nousemassa kuolleen muodollisuuden tilalle, jonka vallassa katolilaisuus oli seurakuntaa niin kauan pitänyt. Päivä päivältä ihmiset menettivät luottamuksensa roomalaisiin harhauskomuksiin. Ennakkoluulon salvat alkoivat pettää. Jumalan Sana, jolla Luther todisti jokaisen opin ja jokaisen väitteen, oli kuin kaksiteräinen miekka, joka raivasi tiensä ihmisten sydämiin. Kaikkialla heräsi hengellisen kehityksen kaipuu. Kaikkialla oli sellaista vanhurskauden janoa ja nälkää, ettei sen vertaista oltu moniin aikoihin nähty. Kansan silmät, jotka niin kauan olivat olleet suunnattuina inhimillisiin menoihin ja inhimillisiin välittäjiin, kääntyivät nyt katuen ja uskoen Kristukseen, ja Häneen ristiinnaulittuna.KuKi 270.2

Uskonpuhdistajan kirjoitukset ja opit levisivät kaikkien kristillisten kansakuntien keskuuteen. Työ levisi Sveitsiin ja Hollantiin. Hänen kirjoituksiansa kulkeutui Ranskaan ja Espanjaan. Englannissa hänen opetuksensa otettiin vastaan elämän sanana. Totuus levisi myös Belgiaan ja Italiaan. Tuhannet heräsivät kuolemankaltaisesta horroksestaan uskonelämän iloon ja toivoon.KuKi 270.3