Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Lunastuksen Historia

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Huutamassa pelastusta

    Se oli pyhille hirvittävän tuskan hetki. Yötä päivää he huusivat Jumalalta pelastusta. Ulkonaisesti katsoen ei heillä ollut mitään pelastumisen mahdollisuutta. Jumalattomat olivat jo voitonriemussaan alkaneet huutaa: “Miksi ei teidän Jumalanne pelasta teitä meidän käsistämme? Miksi ette nouse taivaaseen pelastaaksenne henkenne?” Mutta pyhät eivät välittäneet heistä. Jaakobin tavoin he painiskelivat Jumalan kanssa. Enkelit toivoivat saavansa pelastaa heidät, mutta heidän täytyi odottaa vielä vähän aikaa. Jumalan kansan täytyi juoda malja pohjaan ja tulla kasteella kastetuksi. Uskollisina tehtävälleen enkelit vartioivat heitä edelleenkin. Jumala ei sallinut nimeänsä pilkattavan pakanain keskuudessa. Aika, jolloin Hän oli ilmaiseva valtavan voimansa pyhien ihanaksi pelastukseksi, oli aivan koittamaisillaan. Nimensä kunnian tähden Hän oli pelastava jokaisen, joka oli kärsivällisesti odottanut Häntä ja jonka nimi oli kirjoitettuna kirjaan.KuKi 322.1

    Huomioni kiinnitettiin uskolliseen Nooaan. Kun sade lankesi ja vedenpaisumus tuli, Nooa oli perheineen mennyt arkkiin, ja Jumala oli sulkenut oven heidän jälkeensä. Nooa oli uskollisesti varoittanut ennen vedenpaisumusta eläneitä, heidän pilkatessaan ja solvatessaan häntä. Kun vedet sitten lankesivat maan päälle ja he toinen toisensa jälkeen hukkuivat, he näkivät arkin, josta he olivat niin paljon leikkiä laskeneet, kulkevan turvallisesti veden pinnalla suojellen uskollista Nooaa ja hänen perhettään. Sain nähdä, että Jumalan kansa, joka oli uskollisesti varoittanut maailmaa tulevasta Jumalan vihasta, oli pelastuva samalla tavalla. Jumala ei antanut jumalattomien tuhota niitä, jotka odottivat muuttumista ja jotka eivät alistuneet pedon määräyksiin eivätkä ottaneet sen merkkiä. Näin, että jos jumalattomat olisivat saaneet tappaa pyhät, Saatana ja kaikki hänen pahat enkelinsä sekä kaikki Jumalan viholliset olisivat siitä iloinneet. Mitä voitonriemua olisikaan merkinnyt hänen saatanalliselle majesteettiudelleen saada viimeisessä ratkaise- vassa taistelussa valtaansa ne, jotka niin kauan olivat odottaneet saavansa nähdä Hänet, jota he rakastivat! Ne, jotka ovat pilkanneet pyhien taivaaseen pääsemistä, saavat nähdä Jumalan huolenpidon lapsistaan ja katsella heidän ihanaa pelastumistaan.KuKi 322.2

    Kun pyhät lähtivät kaupungeista ja kylistä, jumalattomat ajoivat heitä takaa koettaen tappaa heidät. Mutta Jumalan kansan surmaamiseksi ojennetut aseet murtuivat ja putosivat maahan voimattomina kuin oljenkorret. Jumalan enkelit varjelivat pyhiä. Heidän huutaessaan pelastusta yötä päivää heidän huutonsa nousi Jumalan eteen.KuKi 323.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents