Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Lunastuksen Historia

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Vitsaukset

    Ihmetyöt sauvan muuttuessa käärmeeksi ja virran veden vereksi eivät liikuttaneet faaraon kovaa sydäntä, vaan lisäsivät hänen vihaansa israelilaisia kohtaan. Hänen tietäjiensä vaikutus sai hänet uskomaan, että nämä ihmeet oli suoritettu taikavoimin, mutta hän sai runsaasti todistuksia siitä, että niin ei ollut asianlaita, kun tuli sammakkovitsaus. Jumala olisi voinut saada ne katoamaan ja muuttumaan jälleen tomuksi yhdessä hetkessä, mutta Hän ei tehnyt niin, etteivät kuningas ja egyptiläiset olisi sanoneet, senjälkeen kun Jumala olisi ottanut ne pois, että vitsaus oli taikavoiman tulos niinkuin tietäjienkin teko. Sammakot kuolivat, ja sitten he kokosivat ne kasoihin. He voivat nähdä edessään niiden raadot, jotka turmelivat ilman. Tässä kuninkaalla ja koko Egyptillä oli todistuksia, joita heidän turha järkeilynsä ei voinut selittää taikakeinoksi, vaan jotka heidän oli myönnettävä taivaan Jumalan rangaistukseksi.KuKi 90.2

    Tietäjät eivät voineet saada aikaan sääskiä. Jumala ei antanut heidän sen enempää kuin egyptiläistenkään päästä siihen käsitykseen, että he voisivat aiheuttaa sääskivitsauksen. Hän oli riistävä faaraoita kaikki selitykset hänen epäuskollensa. Hän pakotti vieläpä tietäjätkin sanomaan: “Tämä on Jumalan sormi.”KuKi 90.3

    Seuraavana tuli paarmaparvien vitsaus. Ne eivät olleet sellaisia paarmoja, jotka vaarattomina kiusaavat meitä joi-nakin vuodenaikoina, vaan nämä paarmat, joita tuli Egyptiin, olivat sangen suuria ja myrkyllisiä. Niiden pisto oli hyvin tuskallinen sekä ihmisille että eläimille. Jumala erotti kan- sansa egyptiläisistä eikä antanut paarmojen ilmaantua heidän alueelleen.KuKi 90.4

    Sitten Jumala lähetti vitsauksen heidän karjaansa kohdanneen ruton muodossa sekä samanaikaisesti varjeli hep-realaisten karjan, niin ettei yksikään eläin siitä kuollut. Seuraavan vitsauksen muodostivat paiseet, joita tuli sekä ihmisiin että eläimiin, eivätkä noidat voineet suojella itseään niiltä. Sitten Herra lähetti Egyptiin raesateen, johon sekoittui tulta, salamoita ja ukkosenjyrinää. Kunkin vitsauksen aika ilmoitettiin, ennen kuin vitsaus tuli, ettei voitaisi sanoa sen tapahtuneen sattumalta. Jumala osoitti egyptiläisille, että koko maa oli heprealaisten Jumalan hallinnassa — että ukkonen, raesade ja myrsky tottelevat Hänen ääntään. Faarao, tuo ylpeä kuningas, joka kerran kysyi: “Kuka on Herra, jota minun pitäisi kuulla?” nöyrtyi ja sanoi: “Minä olen tehnyt syntiä... Herra on oikeassa, mutta minä ja minun kansani olemme väärässä.” Hän pyysi Moosesta toimimaan välittäjänä hänen ja Jumalan välillä, että hirvittävä jyrinä ja salamoiminen lakkaisi.KuKi 91.1

    Seuraavana vaivana Jumala lähetti hirvittävän heinäsirkkavitsauksen. Kuningas piti parempana saada vitsauksia kuin nöyrtyä Jumalan edessä. Katumatta hän katseli, kuinka hänen koko valtakuntansa kärsi näiden hirvittävien rangaistusihmeiden kourissa. Sitten Jumala lähetti Egyptiin pimeyden. Hän ei ainoastaan riistänyt valoa, vaan ilmakin oli hyvin painostavaa, niin että hengitys oli vaikeata; heprealaisten asuinsijoilla ilma oli kuitenkin puhdasta, ja heillä oli valoa.KuKi 91.2

    Jumala lähetti Egyptiin vielä yhden hirvittävän vitsauksen, joka oli kovempi kuin mikään sitä edeltäneistä. Kuningas ja epäjumalien papit vastustivat loppuun asti Mooseksen vaatimusta. Kansa toivoi, että heprealaisten olisi sallittu lähteä Egyptistä. Mooses selosti faaraolle ja Egyptin kansalle sekä israelilaisille viimeisen vitsauksen laatua ja vaikutuksen. Tuona yönä, joka oli niin hirvittävä egyptiläisille ja niin ihana Jumalan kansalle, Jumala sääsi juhlallisen pääsiäisen vieton.KuKi 91.3

    Egyptin kuninkaan ja ylpeän, epäjumalia palvelevan kansan oli hyvin vaikeata taipua taivaan Jumalan vaatimuksiin. Egyptin kuningas oli sangen hidas taipumaan. Mitä tuskallisimman onnettomuuden aikana hän taipui vähän, mutta kun onnettomuus oli lakannut, hän peruutti kaiken, mitä oli myöntänyt. Täten Egyptiä kohtasi vitsaus vitsauksen jäl- keen, eikä hän taipunut enempää, kuin mihin Jumalan vihan hirvittävä rangaistus hänet pakotti. Kuningas jatkoi itsepintaisesti kapinaansa vielä sittenkin, kun Egypti oli raunioina.KuKi 91.4

    Mooses ja Aaron selostivat faaraolle jokaisen vitsauksen laadun ja vaikutuksen, mikä seuraisi hänen kieltäytymistään päästää Israel. Joka kerta hän näki näiden vitsausten tulevan täsmälleen, niin kuin hänelle oli kerrottu niiden tulevan; mutta hän ei tahtonut taipua. Ensin hän vain antoi heille luvan uhrata Jumalalle Egyptin maassa; sitten, senjälkeen kun Egypti oli saanut kokea Jumalan vihaa, hän lupasi, että miehet yksinään saisivat lähteä. Kun heinäsirkkavitsaus oli miltei tuhonnut Egyptin, hän lupasi, että heidän lapsensa ja vaimonsakin saisivat mennä, mutta ei päästänyt heidän karjaansa. Sitten Mooses kertoi kuninkaalle, että Jumalan enkeli tuli lyömään kuoliaiksi heidän esikoisensa.KuKi 92.1

    Nuo vitsaukset olivat tulleet hiukan toinen toistaan nopeammin ja kovempina, ja tämä oli oleva hirvittävämpi kuin mikään ennen sitä. Mutta ylpeä kuningas oli ylen määrin kiihtynyt eikä nöyrtynyt. Ja kun egyptiläiset näkivät mitä suuria valmistuksia heprealaisten keskuudessa tehtiin tuon hirvittävän yön varalta, he pilkkasivat verimerkkiä heidän oviensa pihtipielissä.KuKi 92.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents