Kiusaus

Senjälkeen kun Jeesus sai kasteen Jordanissa, Henki vei Hänet erämaahan paholaisen kiusattavaksi. Pyhä Henki oli valmistanut Häntä rajujen kiusausten erikoiskohtauksen varalta. Saatana kiusasi Häntä neljäkymmentä päivää, ja noina päivinä Hän ei syönyt mitään. Kaikki Hänen ympärillään oli epämiellyttävää, jollaisesta ihmisluonto haluaisi tulla autetuksi pois. Hän oli villieläinten ja paholaisten kanssa autiossa, yksinäisessä paikassa. Jumalan Poika oli kalpea ja laihtunut paastoamisesta ja kärsimyksestä. Mutta Hänen tiensä oli viitoitettu, ja Hänen täytyi täyttää työ, jota suorittamaan Hän oli tullut.KuKi 153.1

Saatana käytti hyväkseen Jumalan Pojan kärsimyksiä ja valmistautui ahdistamaan Häntä moninaisilla kiusauksilla toivoen saavansa voiton Hänestä, koska Hän oli alentanut itsensä ihmiseksi. Saatana tuli Hänen luokseen huulillaan tämä kiusaus: “Jos Sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Hän kiusasi Jeesusta alentumaan antaaksensa hänelle todistuksen siitä, että Hän oli Messias, käyttämällä jumalallista voimaansa. Jeesus vastasi hänelle lempeästi: “Kirjoitettu on: ‘Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.’” Matt. 4: 3,4; Luuk. 4: 1—4.KuKi 153.2

Saatana koetti aikaansaada väittelyä Jeesuksen kanssa siitä, että Jeesus oli Jumalan Poika. Hän viittasi Hänen heikkoon, kärsivään tilaansa, väitti kerskaten olevansa vahvempi kuin Jeesus. Mutta taivaasta tullut julistus: “Sinä olet minun rakas Poikani; Sinuun minä olen mielistynyt.” (Luuk. 3: 22) riitti tukemaan Jeesusta kaikissa Hänen kärsimyksissään. Minä näin, ettei Kristuksen tarvinnut vakuuttaa Saatanalle voimaansa tai sitä, että Hän oli maailman Vapahtaja. Saatanalla oli kyllin todistuksia Jumalan Pojan korkeasta asemasta ja arvovallasta. Hänen haluttomuutensa alistua Kristuksen johtoon oli sulkenut hänet pois taivaasta.KuKi 153.3

Osoittaakseen voimansa Saatana vei Jeesuksen Jerusalemiin ja asetti Hänet pyhäkön harjalle sekä kiusasi Häneltä siellä todistusta, että Hän oli Jumalan Poika heittäytymällä alas tuosta pyörryttävästä korkeudesta. Saatana esitti Raamatun innoitetut sanat: “Sillä kirjoitettu on: ‘Hän antaa enkeleilleen käskyn Sinusta, että he varjelevat Sinua’, ja ‘he kantavat Sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.’” Jeesus vastasi hänelle: “Sanottu on: ‘Älä kiusaa Herraa, si- nun Jumalaasi.’” Luuk. 4: 10—12. Saatana toivoi saavansa Jeesuksen luottamaan liiaksi Isänsä armoon ja panemaan henkensä vaaraan, ennenkuin oli täyttänyt tehtävänsä. Hän oli toivonut, että pelastussuunitelma epäonnistuisi, mutta sen perustukset olivat liian syvällä Saatanan niitä voimatta tuhota tai murtaa.KuKi 153.4

Kristus on kaikkien kristityiden esimerkki. Kun heitä kiusataan tai heidän oikeuksistaan kiistellään, heidän tulisi kestää se kärsivällisesti. Heidän ei tule ajatella, että heillä on oikeus huutaa Herraa näyttämään voimansa, niin että he saisivat voiton vihollisistaan, jollei Jumala siten tule suoranaisesti kirkastetuksi ja saa kunniaa. Jos Jeesus olisi heittäytynyt alas temppelin harjalta, se ei olisi kirkastanut Hänen Isäänsä, sillä tekoa eivät olisi nähneet muut kuin Saatana ja Jumalan enkelit. Ja se olisi ollut Herran kiusaamista osoittamaan voimansa katkerimmalle vastustajalleen. Se olisi merkinnyt hänen suvaitsemistaan, jota Jeesus tuli kukistamaan.KuKi 154.1

“Ja Perkele vei Hänet korkealle vuorelle ja näytti Hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat ja sanoi Hänelle: ‘Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja loiston, sillä minun haltuuni se on annettu ja minä annan sen, kenelle tahdon. Jos Sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva Sinun.’ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: “Kirjoitettu on: ‘Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja Häntä ainoata palveleman.’” Luuk. 4: 5—8.KuKi 154.2

Saatana esitti Jeesukselle maailman valtakunnat mitä viehättävimmässä valossa. Jos Jeesus siellä vuorella kumartaisi Saatanaa, hän tarjoutui luopumaan vaatimuksistaan omistaa maan. Saatana tiesi, että jos pelastussuunnitelma vietäisiin päätökseen ja Jeesus kuolisi lunastaakseen ihmisen, niin hänen (Saatanan) oma valtansa rajoittuisi ja lopulta otettaisiin häneltä pois kokonaan, ja Jumala hänet tuhoaisi. Sen tähden hänen harkitsemansa suunnitelma oli, mikäli mahdollista, ehkäistä sen suuren työn päätökseen vieminen, jonka Jumalan Poika oli aloittanut. Jos suunnitelma ihmisen lunastamiseksi epäonnistuisi, Saatana saisi pitää valtakunnan, jonka hän silloin väitti omistavansa. Ja jos hän onnistuisi, hän kuvitteli voivansa hallita vastoin taivaan Jumalan tahtoa.KuKi 154.3

Saatana riemuitsi, kun Jeesus jätti valtansa ja kirkkautensa ja lähti taivaasta. Hän ajatteli Jumalan Pojan joutuneen siten hänen valtaansa. Kiusaaja selviytyi niin helposti pyhästä parista Eedenissä, että hän toivoi saatanallisella voimallaan ja taidollaan voittavansa Jumalan Pojankin ja siten säilyttävänsä oman henkensä ja valtakuntansa. Jos hän voisi kiusata Jeesuksen luopumaan Isänsä tahdosta, hän saavuttaisi tavoitteensa. Mutta Jeesus antoi kiusaajalle ojennuksen: “Mene pois, Saatana.” Hän oli kumartava ainoastaan Isäänsä.KuKi 155.1

Saatana väitti tämän maailman valtakuntaa omaksensa ja vihjaisi Jeesukselle, että Hän voisi säästyä kaikilta kärsi-myksiltä ja ettei Hänen tarvitsisi kuolla saadakseen valtaansa tämän maailman valtakunnat; jos Hän vain kumartaisi Saatanaa, Hän saisi kaikki maailman rikkaudet ja kunnian hallita niitä. Mutta Jeesus oli järkähtämätön. Hän tiesi, että oli tuleva aika, jolloin Hän oman henkensä hinnalla oli voittava valtakunnan Saatanalta takaisin, ja että j onkin ajan kuluttua kaikki sekä taivaassa että maan päällä alistetaan Hänen valtaansa. Hän valitsi kärsimyksen täyteisen elämän ja hirvittävän kuoleman Isänsä osoittamana keinona, jotta Hänestä tulisi maan valtakuntien laillinen perijä ja jotta Hän saisi ne hallintaansa ikuisena omaisuutena. Saatanakin tulee annettavaksi Hänen käsiinsä kuolemalla tuhottavaksi, niin ettei hän enää koskaan pääse häiritsemään Jeesusta ja pyhiä kirkkaudessa.KuKi 155.2