Vainon pelottavia seurauksia

Papit, jotka olivat päättäneet pitää kansan raivon heikentymättömänä, esittivät mitä kauheimpia syytöksiä protestantteja vastaan. Heidän väitettiin suunnittelevan katolilaisten joukkosurmaa, hallituksen kaatamista ja kuninkaan murhaamista. Näiden väitteiden tueksi ei voitu esittää todistuksen varjoakaan. Ennustetut onnettomuudet kuitenkin tapahtuivat mutta aivan erilaisissa olosuhteissa ja täysin vastakkaisista syistä. Viattomia protestantteja kohtaan harjoitetut julmuudet valmistivat tietä kostolle ja aiheuttivat kuninkaalle, hänen hallitukselleen ja alamaisilleen vuosisatoja myöhemmin juuri sen tuomion, jonka katolilaiset olivat väittäneet olevan välittömästi uhkaamassa; mutta sen panivat toimeen uskottomat ja katolilaiset itse. Protestanttisuuden sortaminen, ei sen vakiinnuttaminen, tuotti kolmesataa vuotta myöhemmin Rans- kalle nämä hirveät onnettomuudet.AO7 194.2

Kaikki yhteiskuntaluokat olivat nyt epäluulon ja pelon vallassa. Yleisen levottomuuden aikana näkyi, miten voimakkaasti Lutherin oppi oli vaikuttanut sivistyneinä piin, vaikutusvaltaisimpiin ja jaloluonteisimpiin henkilöihin. Tärkeitä ja korkeita virkoja tuli äkkiä avoimiksi. Käsityöläisiä, kirjaltajia, opiskelijoita, yliopiston professoreita, kirjailijoita ja hovimiehiäkin katosi. Useat sadat pakenivat Pariisista ja lähtivät vapaaehtoiseen maanpakoon. Monessa tapauksessa tämä oli ensimmäinen ilmaus puhdistetun opin suosimisesta. Katolilaiset hämmästyivät nähdessään, että he olivat tietämättään sietäneet keskuudessaan kerettiläisiä. Heidän vihansa purkautui siihen suureen alhaisempaa alkuperää olevien uhrien joukkoon, joka oli heidän ulottuvillaan. Vankilat täyttyivät, ja ilmakin näytti pimentyvän evankeliumin tunnustajia varten sytytettyjen polttorovioiden savusta.AO7 195.1

Frans I oli kerskaillut olevansa johtajana siinä suuressa tutkimustyötä elvyttävässä liikkeessä, joka painoi leimansa kuudennentoista vuosisadan alkuun. Hänen mielihalunaan oli ollut koota hoviinsa oppineita miehiä kaikista maista. Tästä rakkaudesta tieteeseen ja munkkien tietämättömyyden ja taikauskon halveksimisesta johtui ainakin osaksi se suvaitsevaisuus, jota hän osoitti uskonpuhdistusta kohtaan. Mutta kerettiläisyyden hävittämisinnossaan tämä tieteiden suojelija kielsi kirjapainotyön kaikkialla Ranskassa. Frans I on yksi niistä monista aikakirjoihin merkityistä esimerkeistä, jotka osoittavat, ettei älyllinen sivistys ole mikään suojakeino suvaitsemattomuutta ja uskonvainoa vastaan.AO7 195.2