Oikeudenkäynnin perusteellisuus

Tuomiolle määrättynä aikana - 2300 päivän päättyessä vuonna 1844 - alkoi tutkimus ja syntien poispyyhkiminen. Kaikkien, jotka joskus ovat tunnustaneet Kristuksen nimeä, täytyy käydä läpi tarkka tutkimus. Sekä elävät että kuolleet tuomitaan »sen perusteella, mitä kirjoihin on kirjoitettu, tekojensa mukaan».AO7 411.1

Niitä syntejä, joita ei ole kaduttu eikä hylätty, ei anneta anteeksi eikä poisteta kirjoista, vaan ne tulevat todistamaan syntistä vastaan Jumalan päivänä. Olipa hän tehnyt pahat tekonsa päivän valossa tai yön pimeydessä, ne ovat paljastetut ja ilmeiset hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili. Jumalan enkelit ovat olleet kaikkien syntien todistajina, ja he ovat merkinneet ne virheettömiin kirjoihin. Syntiä voidaan salata, kieltää ja peittää isältä, äidiltä, vaimolta, lapsilta ja tovereilta. Kenties kenelläkään muulla kuin rikostovereilla ei ole aavistustakaan tehdystä rikoksesta. Mutta se on taivaallisten olentojen tiedossa. Ei pimein yö eikä petollisin taito voi salata iankaikkiselta Jumalalta ainoatakaan ajatusta. Jumalalla on tarkoin tiedossa jokainen väärä selitys ja jokainen petollinen teko. Hurskauden kaavulla ei häntä petetä. Hän ei erehdy luonteen arvioinnissa. Sydämeltään turmeltuneet voivat pettää ihmisiä, mutta Jumala näkee naamion läpi ja lukee sydämen ajatukset.AO7 411.2

Miten vakava tämä ajatus onkaan! Päivä toisensa jälkeen katoaa ja jättää tiliosuutensa taivaan kirjoihin. Puhuttuja sanoja ja tehtyjä tekoja ei voi koskaan palauttaa. Enkelit ovat merkinneet kirjoihin hyvän ja pahan. Mahtavinkaan voittaja maan päällä ei voi poistaa ainoankaan päivän merkintöjä. Tekomme, sanamme ja salaisimmat vaikuttimemmekin vaikuttavat kohtalomme ratkaisussa onneksemme tai onnettomuudeksemme. Vaikka me ne unohtaisimme, ne kuitenkin todistavat joko meidän puolestamme tai meitä vastaan.AO7 411.3

Niin kuin kasvonpiirteet jäljentyvät valokuvauslevylle erehtymättömällä tarkkuudella, niin on luonnekin tarkkaan kuvattu taivaan kirjoissa. Mutta kuinka vähän ihmiset välittävät siitä luonnekuvasta, jota taivaalliset olennot tulevat tutkimaan. Jos se verho, joka erottaa näkyvän maailman näkymättömästä, voitaisiin poistaa ja ihmiset näkisivät enkelin merkitsevän muistiin jokaisen sanan ja teon, joka heidän on jälleen kohdattava tuomiolla, miten monta päivittäin puhuttua sanaa jäisikään sanomatta ja miten monta tekoa tekemättä.AO7 411.4

Tuomiolla tutkitaan, miten on käytetty kutakin saatua kykyä. Miten olemme käyttäneet taivaan meille lainaamaa pääomaa? Saako Herra tullessaan omansa takaisin korkoineen? Olemmeko käyttäneet meille uskottuja käden, sydämen ja aivojen voimia Jumalan kunniaksi ja maailman siunaukseksi? Miten olemme käyttäneet aikaamme, kynäämme, ääntämme, rahojamme ja vaikutusvaltaamme? Mitä olemme tehneet Kristukselle, kun olemme kohdanneet hänet köyhien, sairaiden, orpojen ja leskien hahmossa? Jumala on uskonut meille pyhän sanansa. Mitä olemme tehneet sillä valolla ja totuudella, joka meille täten on annettu voidaksemme tehdä ihmisiä viisaiksi pelastukseen? Pelkälle tunnustukselle uskosta Kristukseen ei anneta mitään arvoa. Vain teoissa ilmenevää rakkautta pidetään todellisena. Rakkaus yksin antaa teoille arvoa Jumalan silmissä. Kaikki, mitä tehdään rakkaudesta, miten vähäpätöiseltä se ihmisten silmissä näyttäneekin, on Jumalalle otollista, ja hän on sen palkitseva.AO7 411.5

Ihmisten salattu itsekkyys on paljastettuna taivaan kirjoissa. Niihin on merkitty täyttämättömät velvollisuudet lähimmäisiä kohtaan ja unohdetut Kristuksen vaatimukset. Niistä näkyy, kuinka usein Kristukselle kuuluva aika, ajattelu ja voima on annettu saatanalle. Enkelit vievät taivaaseen surullisia tietoja. Järjelliset olennot, jotka väittävät seuraavansa Kristusta, ovat antautuneet ajallisten rikkauksien kokoamiseen tai maallisiin nautintoihin. Rahat, aika ja voimat uhrataan ulkonaiseen komeuteen ja itsensähemmotteluun, mutta vain harvoja hetkiä omistetaan rukoukseen, Raamatun tutkimiseen, sielun nöyryyttämiseen ja synnin tunnustamiseen.AO7 412.1