Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 7

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Käynti Roomassa

    Luther oli vielä Rooman kirkon uskollinen poika eikä ollut aikonut koskaan tulla miksikään muuksi. Jumalan kaitselmuksesta hän joutui menemään Roomaan. Hän suoritti matkan jalkaisin ja majaili tien varrella olevissa luostareissa. Eräässä Italian luostarissa hän ihmetellen pani merkille siellä näkemänsä rikkauden, loiston ja ylellisyyden. Kun munkeilla oli ruhtinaalliset tulot, he asuivat komeissa asunnoissa, pukeutuivat mitä hienoimpiin ja kallisarvoisimpiin vaatteisiin ja herkuttelivat upeasti katettujen pöytien ääressä. Tuskallisin aavistuksin Luther totesi näkemänsä loiston ja oman kieltäymyksistä rikkaan elämänsä välisen jyrkän eron. Hän alkoi joutua ymmälle.AO7 103.2

    Vihdoin hän näki kaukaa seitsemän kukkulan kaupungin. Syvästi liikuttuneena hän heittäytyi maahan ja huudahti: »Pyhä Rooma, minä tervehdin sinua!» Hän meni kaupunkiin, kävi kirkoissa, kuunteli pappien ja munkkien esittämiä ihmeellisiä kertomuksia ja toimitti tunnollisesti kaikki vaaditut hartaudenharjoitukset. Kaikkialla hän näki asioita, jotka täyttivät hänet hämmästyksellä ja kauhulla. Hän näki vääryyden vallitsevan papiston kaikissa piireissä. Kun hän kuuli prelaattien puhuvan sopimatonta pilaa ja näki heidän karkeasti loukkaavan jumalanpalveluksen pyhyyttä vieläpä messun aikana, hänet valtasi kauhu. Seurustellessaan munkkien ja kaupungin asukkaiden kanssa hän näki tuhlausta ja irstailua. Mihin tahansa hän kääntyikin, hän löysi pyhyyden asemesta pyhyyden loukkausta. »On mahdotonta kuvitella», hän kirjoitti, »mitä syntejä ja häpeällisiä tekoja harjoitetaan Roomassa; ne täytyy nähdä ja kuulla, ennen kuin voi uskoa. Onkin tapana sanoa: ‘Jos on olemassa helvetti, on Rooma rakennettu sen päälle; se on syvyyden kuilu, josta nousee kaikenlaisia syntejä.’»66AO7 103.3

    Paavi oli käskykirjeessään hiljattain luvannut synninpäästön kaikille, jotka nousisivat polvillaan »Pilatuksen portaita» ylös. Väitettiin, että Vapahtajamme kulki niitä pitkin jättäessään roomalaisen oikeussalin ja että ne oli kuljetettu yliluonnollisella tavalla Jerusalemista Roomaan. Luther nousi eräänä päivänä hartain mielin näitä portaita, kun yhtäkkiä ukkosen kaltainen ääni tuntui sanovan hänelle: »Vanhurskas on elävä uskosta» (Room. 1:17). Hän hypähti seisaalleen ja kiiruhti paikalta häpeän ja kauhun valtaamana. Tämä teksti ei koskaan kadottanut voimaansa hänen elämässään. Tästä hetkestä lähtien hän näki selvemmin kuin koskaan ennen, kuinka petollista oli luottaa ihmistekoihin pelastuskeinoina ja kuinka välttämätöntä oli jatkuvasti uskoa Kristuksen ansioihin. Hänen silmänsä olivat auenneet eivätkä enää koskaan sulkeutuneet paavikunnan erehdyksille. Kun hän käänsi kasvonsa pois Roomasta, hänen sydämensäkin oli kääntynyt siitä pois, ja siitä lähtien ero yhä suureni, kunnes hän lopulta katkaisi kaikki yhteydet paavilliseen kirkkoon.AO7 104.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents