Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 5

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Rukous Kristuksen nimessä

    Rehellisyyden ja puhtauden polku ei suinkaan ole vailla vaikeuksia, mutta meidän on jokaisessa vaikeudessa nähtävä kehotus rukoukseen. Ei ainoallakaan elävällä olennolla ole mitään voimaa, jota hän ei olisi saanut Jumalalta, ja lähde, josta sitä vuotaa, on avoinna heikoimmallekin ihmisolennolle. Jeesus sanoi: »Mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, sen minä teen.»AO5 219.2

    Kristus pyysi opetuslapsiaan rukoilemaan hänen nimessään. Kristuksen nimessä hänen seuraajiensa on seisottava Jumalan edessä. Heidän puolestaan annetun uhrin arvo antaa heillekin arvoa Jumalan silmissä. Kristuksen vanhurskauden ansiosta heitä pidetään kallisarvoisina. Kristuksen tähden Herra antaa anteeksi niille, jotka pelkäävät häntä. Hän ei pidä heitä kurjina syntisinä. Hän näkee heidät Poikansa kuvan kaltaisina, hänen, johon he uskovat.AO5 219.3

    Herra on pettynyt, kun hänen kansansa jäsenet pitävät itseään vähäarvoisina. Hän toivoo valitun perintönsä arvostavan itseään sen hinnan mukaan, jonka hän on heistä maksanut. Jumala halusi heidät, muutoin hän ei olisi lähettänyt Poikaansa niin kalliille asialle lunastaakseen heidät. Hän tahtoo käyttää heitä, ja häntä miellyttää, kun he esittävät hänelle suuria vaatimuksia voidakseen kirkastaa hänen nimeään. He voivat odottaa suuria, jos he uskovat hänen lupauksiinsa.AO5 219.4

    Mutta Kristuksen nimessä rukoileminen merkitsee paljon. Se merkitsee, että meidän tulee omaksua hänen luonteensa, ilmaista hänen henkeään ja tehdä hänen tekojaan. Vapahtajan lupaus on ehdollinen. »Jos rakastatte minua», hän sanoi, »pitäkää minun käskyni.» Hän ei pelasta ihmisiä synnissä vaan synnistä, ja ne, jotka häntä rakastavat, osoit tavat rakkautensa kuuliaisuudellaan.AO5 219.5

    Tosi kuuliaisuus tulee sydämestä. Se on sydämen yhteyttä Kristuksen kanssa. Jos alistumme, hän on samastava itsensä meidän ajatustemme ja päämääriemme kanssa, taivuttava sydämemme ja mielemme niin tahtonsa mukaisiksi, että totellessamme häntä toteutamme vain omia ajatuksiamme. Pyhittynyt ja jalostunut tahto pitää suurimpana ilonaan hänen palvelemistaan. Kun tunnemme Jumalan, niin kuin etuoikeutemme on tuntea hänet, on elämämme oleva jatkuvan kuuliaisuuden elämää. Kun opimme ymmärtämään Kristuksen luonnetta ja olemme yhteydessä Jumalan kanssa, synti alkaa tuntua inhottavalta.AO5 220.1

    Kuten Kristus ihmisenä elämässään noudatti lakia, niin mekin voimme tehdä, jos tartumme voiman lähteeseen. Mutta emme saa panna toisia kantamaan vastuuta velvollisuudestamme ja odottaa heidän sanovan, mitä meidän pitää tehdä. Emme voi olla riippuvaisia kenenkään ihmisen neuvoista. Herra opettaa meille velvollisuutemme yhtä halukkaasti kuin jollekulle toisellekin. Jos uskossa tulemme hänen luokseen, hän paljastaa salaisuuksiaan meille henkilökohtaisesti. Usein sydämemme on oleva palava meissä, kun hän lähestyy meitä seurustellakseen kanssamme kuten Eenokin kanssa. Ne, jotka päättävät olla koskaan tekemättä mitään, mikä olisi Jumalalle vastenmielistä, saavat esitettyään asiansa hänelle tietää, miten heidän on meneteltävä. Eivätkä he saa ainoastaan viisautta vaan myös voimaa. Heille annetaan voimaa kuuliaisuuteen ja palvelukseen, kuten Kristus on luvannut. Kaikki, mitä Kristukselle annettiin, kaikki, mitä hän tarvitsi langenneiden ihmisten tarpeiden täyttämiseksi, annettiin hänelle ihmiskunnan päämiehenä ja edustajana. »Ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista» (1 Joh. 3: 22).AO5 220.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents