Uskollinen Kristus

Maailman Lunastajaa, Kristusta, näytti aina kohtaavan epäonni. Hän, joka oli armon sanansaattaja maailmalle, näytti tekevän vain vähän sitä työtä, jota hän halusi tehdä ihmisten kohottamiseksi ja pelastamiseksi. Saatanan voimat olivat aina toiminnassa vastustaakseen hänen kulkuaan. Mutta hän ei masentunut. Hän lausuu profeetta Jesajan välityksellä: »Hukkaan minä olen itseäni vaivannut, kuluttanut voimani turhaan ja tyhjään; kuitenkin on minun oikeuteni Herran huomassa, minun palkkani on Jumalan tykö nä.’ minä olen kallis Herran silmissä, minun Jumalani on tullut minun voimakseni.» Kristukselle annetaan lupaus: »Näin sanoo Herra, Israelin lunastaja, hänen Pyhänsä, syvästi halveksitulle, kansan inhoamalle. Näin sanoo Herra: - minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat, sanomaan vangituille: ̕Käykää ulos!’ ja pimeässä oleville: ‘Tulkaa esiin!’ - Ei heidän tule nälkä eikä jano, ei hietikon helle eikä aurinko satu heihin, sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä ja vie heidät vesilähteille» (Jes. 49: 4, 5, 710).AO5 231.3

Tähän sanaan Jeesus luotti, hän ei antanut saatanalle missään myöten. Kun hänen oli astuttava viimeisiä askeleitaan alennuksensa tiellä, kun syvin tuska lähestyi hänen sieluaan, hän sanoi opetuslapsilleen: »Maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.» »Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos» (Joh. 14: 30; 16: 11; 12: 31). Profeetallisella silmällään Jeesus näki, mitä tapahtuisi hänen viimeisessä suuressa taistelussaan. Hän tiesi, että kun hän huudahtaisi: »Se on täytetty!» koko taivas riemuitsisi. Hänen korvansa kuulivat kaukaisia säveliä ja voitonhuutoja taivaan saleista. Hän tiesi, että silloin soitettaisiin saatanan valtakunnan kuolinkelloja ja että Kristuksen nimi kaikuisi maailmasta toiseen yli koko maailmankaikkeuden.AO5 232.1

Kristus iloitsi siitä, että hän saattoi tehdä seuraajiensa hyväksi enemmän, kuin he osasivat pyytää tai ajatellakaan. Hän puhui vakuuttavasti koska hän tiesi, että Kaikkivaltias oli säätänyt tämän jo ennen maailman perustamista. Hän tiesi, että totuus, jossa vaikuttaisi Pyhän Hengen voima, suoriutuisi voittajana taistelussa pahaa vastaan ja että veren tahraama lippu olisi liehuva voitokkaana hänen seuraajiensa yllä. Hän tiesi uskollisten seuraajiensa elämän tulevan hänen oman elämänsä kaltaiseksi, keskeytymättömien voittojen sarjaksi, joka ei tosin sellaiselta näyttäisi täällä maailmassa mutta kerran ikuisuudessa havaittaisiin sellaiseksi.AO5 232.2

»Tämän minä olen teille puhunut», hän sanoi, »että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.» Kristus ei horjunut eikä masentunut, ja hänen seuraajiensa on osoitettava yhtä kestävää uskoa. Heidän on elettävä ja työskenneltävä hänen tavallaan, koska he ovat riippuvaisia hänestä, suuresta Mestaristaan. Heillä täytyy olla rohkeutta, tarmoa ja kestävyyttä. Vaikka heidän tielleen nousisi mahdottomilta näyttäviä esteitä, heidän on hänen armonsa avulla mentävä eteenpäin. Heitä kehotetaan voittamaan vaikeudet, sen sijaan että valittaisivat niitä. He eivät saa mistään joutua epätoivoon, vaan heidän on aina toivottava. Kristus on liittänyt heidät Jumalan valtaistuimeen verrattoman rakkautensa kultaketjulla. Hänen tarkoituksensa on, että he omistaisivat maailmankaikkeuden suurimman voiman, joka virtaa kaiken voiman lähteestä. Heillä on oleva voima vastustaa pahaa, voima, jota ei voita maailma, kuolema tai helvetti, ja joka tekee heidät kykeneviksi voittamaan, kuten Kristus voitti.AO5 232.3

Kristuksen tarkoitus on, että hänen seurakunnassaan maan päällä vallitsisi taivaallinen järjestys, taivaan hallitustapa ja taivaan jumalallinen sopusointu. Näin hän tulisi kirkastetuksi kansassaan. Heidän välityksellään Vanhurskauden aurinko loisi himmentymätöntä valoaan maailmaan. Kristus on antanut seurakunnalleen laajoja mahdollisuuksia saadakseen lunastamastaan, ostamastaan omaisuudesta tuottona runsaasti kunniaa. Hän on antanut kansalleen kykyjä ja siunauksia, jotta se voisi edustaa hänen yltäkylläisyyttään. Seurakunta, joka on lahjaksi saanut Kristuksen vanhurskauden, on hänen varastohuoneensa, jossa hänen laupeutensa, armonsa ja rakkautensa rikkauksien tulee esiintyä täydessä ja lopullisessa loistossaan. Kristus näkee puhtaaksi ja täydelliseksi tulleen kansansa nöyryytyksensä palkkana ja kunniansa täydennyksenä, Kristus, Vanhurskauden aurinko, josta kaikki kirkkaus säteilee.AO5 233.1

Vapahtaja päätti puheensa voimakkain, toiveikkain sanoin. Sitten hän vuodatti sielunsa rukouksessa opetuslastensa puolesta. Luoden katseensa taivaaseen hän lausui: »Isä, hetki on tullut, kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut; koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut. Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.»AO5 233.2

Kristus oli päättänyt työn, joka oli annettu hänen tehtäväkseen. Hän oli kirkastanut Jumalan maan päällä. Hän oli ilmoittanut Isän nimen. Hän oli valinnut ne, joiden tuli jatkaa hänen työtään ihmisten keskuudessa. Ja hän sanoi: »Minä olen kirkastettu heissä. Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että hekin olisivat yhtä niinkuin mekin.» »Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, minä heissä ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.»AO5 233.3

Näin Kristus jättää valitun seurakuntansa Isänsä käsiin sanoin, jotka ilmaisevat jumalallista valtaa. Pyhänä ylimmäisenä pappina hän rukoilee kansansa puolesta. Uskollisena paimenena hän kokoaa laumansa Kaikkivaltiaan varjoon, vahvaan ja turvalliseen suojaan. Häntä itseään odottaa viimeinen taistelu saatanan kanssa, ja hän lähtee sitä kohti.AO5 233.4