Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 5

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Juudaksen epäilysten kasvu

    Muut opetuslapset pitivät Juudasta suuressa arvossa, ja hänellä oli suuri vaikutus heihin. Hänellä oli itsellään korkea käsitys omista edellytyksistään, ja hän piti veljiään paljon itseään huonompina arvostelukykyyn ja lahjoihin nähden. Hänen mielestään he eivät nähneet mahdollisuuksiaan eivätkä käyttäneet olosuhteita hyväkseen. Seurakunta ei koskaan tulisi menestymään tuollaisten lyhytnäköisten miesten ollessa johtajina. Pietari oli kiivas ja toimisi harkitsemattomasti. Johannesta taas, joka talletti Kristuksen suusta saamansa totuudet, Juudas piti huonona rahamiehenä. Matteus, joka oli kasvatettu hyvin tarkaksi kaikessa, oli aivan turhantarkka rehellisyydessä ja mietiskeli aina Kristuksen sanoja syventyen niihin niin, että Juudaksen mielestä hänelle ei voisi uskoa mitään tärkeitä, kauaskantoisia asioita. Näin Juudas teki yhteenvedon kaikista opetuslapsista ja imarteli itseään sillä, että ellei hän olisi niin hyvä taloudenhoitaja, seurakunta joutuisi usein pulaan ja vaikeuksiin. Juudas piti itseään voittamattomana kykynä. Omasta mielestään hän oli kunniaksi asialle, ja sellaisena hän aina esitti itsensä.AO5 267.1

    Juudas oli sokea oman luonteensa heikkouksille, ja Kristus asetti hänet paikalle, jossa hänellä oli tilaisuus nähdä itsensä ja tehdä parannus. Opetuslasten rahastonhoitajana hänen tehtävänsä oli huolehtia tuon pienen joukon tarpeista ja lievittää köyhien hätää. Kun Jeesus pääsiäisaterialla sanoi hänelle: »Minkä teet, tee pian» (Joh. 13: 27), opetuslapset luulivat Jeesuksen käskeneen Juudaksen ostaa, mitä juhlaa varten tarvittiin, tai antaa jotakin köyhille. Palvellessaan toisia Juudas olisi voinut kehittyä epäitsekkääksi. Mutta vaikka hän joka päivä kuunteli Kristuksen opetuksia ja näki hänen epäitsekkään elämänsä, hän piti kiinni omasta ahneesta mielenlaadustaan. Hä nen käsiinsä joutuvat pienet rahasummat olivat hänelle alituisena kiusauksena. Usein tehtyään Kristukselle pienen palveluksen tai käytettyään aikaa uskonnollisiin tarkoituksiin hän otti maksun itselleen tästä pienestä rahastosta. Hänen omissa silmissään nämä tekosyyt riittivät puolustamaan hänen menettelyään, mutta Jumalan silmissä hän oli varas.AO5 267.2

    Kristuksen usein toistama lausunto, ettei hänen valtakuntansa ollut tästä maailmasta, loukkasi Juudasta. Hän oli vetänyt suuntaviivan, jota hän odotti Kristuksen työssään seuraavan. Hän oli suunnitellut, että Johannes Kastaja vapautettaisiin vankilasta. Mutta katso, Johannes vietiinkin mestattavaksi. Ja sen sijaan, että Jeesus olisi näyttänyt kuninkaallisen valtansa ja kostanut Johanneksen kuoleman, hän vetäytyi opetuslapsineen maaseudulle. Juudas toivoi hyökkäävämpää sodankäyntiä. Hän ajatteli, että ellei Jeesus estäisi opetuslapsiaan panemasta suunnitelmiaan täytäntöön, heidän työnsä menestyisi paremmin. Hän huomasi juutalaisten johtajien yhä lisääntyvän vihamielisyyden ja näki, ettei Jeesus välittänyt heidän haasteestaan, kun he vaativat häneltä merkkiä taivaasta. Hänen mielensä oli avoin epäuskolle, ja vihollinen kylvi sinne epäileviä ja kapinallisia ajatuksia. Miksi Jeesus niin paljon puhui masentavista asioista? Miksi hän ennusti ahdistuksia ja vainoa itselleen ja opetuslapsilleen? Toivo saada korkea asema uudessa valtakunnassa oli saanut Juudaksen ajamaan Kristuksen asiaa. Pettäisivätkö hänen toiveensa? Juudas ei ollut ratkaisevasti sitä mieltä, ettei Jeesus ollut Jumalan Poika, mutta hän oli epäileväinen ja koetti löytää jotakin selitystä hänen ihmetöilleen.AO5 268.1

    Kristuksen omista sanoista huolimatta Juudas jatkuvasti piti kiinni siitä käsityksestään, että Kristus tulisi hallitsemaan kuninkaana Jerusalemissa. Hän koetti saada tämän toteutetuksi silloin, kun Jeesus ravitsi viisituhatta miestä. Juudas auttoi siinä tilaisuudessa jakamalla ruokaa nälkäiselle kansanjoukolle. Hänellä oli siinä tilaisuus nähdä, mitä siunauksia hän saattoi jakaa toisille. Hän tunsi tyydytystä, joka aina seuraa Jumalan palvelemista. Hän avusti tuomalla sairaita ja kärsiviä kansanjoukosta Kristuksen luo. Hän näki sen huojennuksen, ilon ja riemun, jonka Kristuksen parantava voima sai aikaan ihmissydämissä. Hän olisi voinut käsittää Kristuksen menettelytavat. Mutta hän oli omien itsekkäiden toiveittensa sokaisema. Juudas se ensimmäisenä halusi käyttää hyväksi noiden leipien ihmeen herättämää innostusta. Hän teki ehdotuksen, että Kristus otettaisiin väkivalloin ja tehtäisiin kuninkaaksi. Hänen toiveensa tähtäsivät korkealle, ja hänen pettymyksensä oli sitä katkerampi.AO5 268.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents