Jeesus ruoskittavana ja häväistävänä

Vieläkin Pilatus yritti pelastaa Jeesuksen. »Niin hän puhui heille kolmannen kerran: ‘Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän.’» Mutta hänen vapauttamisensa pelkkä mainitseminenkin kiihdytti kansan kymmenkertaiseen raivoon. »Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!» he huusivat. Yhä kovemmaksi yltyi myrsky, jonka Pilatuksen epävarmuus oli aiheuttanut.AO5 286.2

Jeesus, joka oli lopen uupunut ja haavoitettu, otettiin nyt ja ruoskittiin kansanjoukon nähden. »Niin sotamiehet veivät hänet sisälle linnaan, se on palatsiin, ja kutsuivat siihen koko sotilasjoukon. Ja he pukivat hänen yllensä purppuravaipan, väänsivät orjantappuroista kruunun ja panivat sen hänen päähänsä ja rupesivat tervehtimään häntä: ̕Terve, juutalaisten kuningas!’ Ja he sylkivät häntä ja laskeutuen polvilleen kumarsivat häntä.» Silloin tällöin jokin ilkeä käsi tempasi ruo’on, joka oli asetettu hänen käteensä, ja löi sillä hänen päässään olevaa kruunua painaen okaat yhä syvemmälle hänen otsaansa, niin että verta tihkui hänen kasvoilleen ja parralleen.AO5 286.3

Ihmetelkää, oi taivaat, ja hämmästy, oi maa! Katsokaa sortajia ja sorrettua. Raivostunut joukko ympäröi maailman Vapahtajan. Pilkkaja ivasanoihin sekaantuu karkeita kirouksia ja jumalanpilkkaa. Tunteeton joukko repostelee hänen alhaista syntyperäänsä ja vaatimatonta elämäänsä. Väitteelle, että hän olisi Jumalan Poika, nauretaan, ja karkeat pilkkapuheet ja herjaavat ivasanat kulkevat suusta suuhun.AO5 286.4

Saatana johti tätä raakaa joukkoa sen herjatessa Vapahtajaa. Hänen tarkoituksensa oli, jos mahdollista, kiihottaa häntä kostamaan tai saada hänet suorittamaan ihme vapautuakseen ja näin tehdä tyhjäksi lunastussuunnitelma. Jos hänen, Jumalan Karitsan, inhimillisessä elämässä olisi ollut ainoakin tahra, jos hän ihmisenä olisi kerrankin epäonnistunut täs sä kauheassa kokeessa, hän olisi ollut epätäydellinen uhri, ja ihmisen lunastaminen olisi epäonnistunut. Mutta hän, joka sanallaan olisi voinut kutsua avukseen taivaallisen sotajoukon, joka olisi voinut ajaa kansanjoukon kauhuissaan pakoon näkyvistään paljastamalla jumalallisen voimansa, alistui täysin tyynenä mitä karkeimpaan herjaukseen ja häväistykseen.AO5 286.5

Kristuksen viholliset olivat vaatineet ihmettä todistukseksi hänen jumaluudestaan. Heillä oli paljon suurempi todistus kuin kukaan heistä oli pyytänytkään. Kuten hänen kiduttajiensa julmuus alensi heidät ihmisyyden alapuolelle saatanan kaltaisiksi, samoin Jeesuksen sävyisyys ja kärsivällisyys korottivat hänet ihmiskunnan yläpuolelle ja todistivat hänen olevan Jumalan sukua. Hänen alennuksensa oli hänen korottamisensa pantti. Tuskan verihelmet, jotka hänen haavoitetuilta ohimoiltaan pisaroivat hänen kasvoilleen ja parralleen, olivat pantti siitä, että hänet voideltaisiin »iloöljyllä» suureksi ylimmäiseksi papiksemme (Hepr. 1: 9).AO5 287.1

Saatanan raivo oli suuri hänen nähdessään, ettei Vapahtajan pahoinpitely ollut puristanut vähäisintäkään valitusta hänen huuliltaan. Vaikka hän oli ottanut päälleen ihmisluonnon, hän osoitti jumalallista lujuutta eikä missään poikennut Isänsä tahdosta.AO5 287.2

Kun Pilatus antoi Jeesuksen ruoskittavaksi ja pilkattavaksi, hän luuli herättävänsä kansan säälin. Hän toivoi heidän myöntävän tämän olevan riittävä rangaistus. Hän ajatteli pappienkin pahuuden tulevan nyt tyydytetyksi. Mutta juutalaiset käsittivät hyvin, kuinka kehnoa oli näin rangaista miestä, joka oli julistettu syyttömäksi. He tiesivät, että Pilatus yritti pelastaa vangin hengen, ja he olivat päättäneet, ettei Jeesusta vapautettaisi. Meitä miellyttääkseen ja tyydyttääkseen Pilatus on ruoskituttanut häntä, he ajattelivat, ja jos ajamme asiamme varmaan päätökseen, saavutamme varmasti tarkoituksemme.AO5 287.3