Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 5

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    »Älkää minua itkekö»

    Useita naisia on siinä joukossa, joka seuraa viatonta uhria hänen julmaa kuolemaansa kohti. Heidän huomionsa on kiinnittynyt Jeesukseen. Jotkut heistä ovat nähneet hänet ennenkin. Muutamat ovat tuoneet hänen luokseen sairaita ja kärsiviä. Toiset ovat itse parantuneet. Kerrotaan tapauksista, joita on sattunut. He ihmettelevät kansanjoukon vihaa häntä kohtaan, jonka puolesta heidän oma sydämensä on heltynyt ja murtumaisillaan. Ja välittämättä raivostuneen joukon menettelystä ja pappien ja hallitusmiesten vihaisista sanoista nämä naiset tuovat julki myötätuntonsa. Kun Jeesus vaipuu pyörtyneenä ristinsä alle, he puhkeavat äänekkäisiin valituksiin.AO5 296.4

    Tämä oli ainoa seikka, joka kiinnitti Kristuksen huomiota. Vaikka hän oli kauheissa kärsimyksissä kantaessaan maailman syntejä, hän ei ollut välittämättä surun ilmauksista. Hän katsoi näitä naisia hellästi ja säälien. He eivät uskoneet häneen. Hän tiesi, etteivät he valittaneet siksi, että hän oli Jumalan lähettämä, vaan inhimillisten säälintunteiden liikuttamina. Hän ei halveksinut heidän myötätuntoaan, mutta se herätti hänen sydämessään suurempaa sääliä heitä kohtaan. »Jerusalemin tyttäret», hän sanoi, »älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.» Edessään olevasta näystä Jeesus katsoi kauemmaksi, Jerusalemin hävityksen aikoihin. Siinä kauheassa onnettomuudessa tuhoutuisi lapsineen moni, joka nyt itki hänen tähtensä.AO5 296.5

    Jerusalemin hävityksestä Jeesuksen ajatukset siirtyivät suurempaan tuomioon. Hän näki tuon katumattoman kaupungin hävityksen vertauskuvana maailmaa kohtaavasta lopullisesta tuhosta. Hän sanoi: »Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: ̕Langetkaa meidän päällemme’, ja kukkuloille: ̕Peittäkää meidät’. Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?» Tuoreella puulla Jeesus tarkoitti itseään, viatonta Lunastajaa. Jumala salli syntiä kohtaan tuntemansa vihan kohdata rakasta Poikaansa. Jeesus tuli ristiinnaulittavaksi ihmisten syntien tähden. Mitä kärsimyksiä joutuukaan silloin kestämään syntinen, joka pysyy synneissään? Kaikki katumattomat ja uskottomat saavat kokea sellaista surua ja tuskaa, jota kieli ei voi kertoa.AO5 297.1

    Siitä joukosta, joka seurasi Vapahtajaa Golgatalle, moni oli saattanut häntä iloisin hoosiannahuudoin ja palmunlehviä heiluttaen, kun hän voitokkaasti ratsasti Jerusalemiin. Mutta useat niistä, jotka silloin huusivat hänen ylistystään, koska niin tekivät muutkin, yhtyivät nyt huutoon: »Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!» Kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin, opetuslasten toiveet olivat nousseet korkeimmilleen. He olivat tunkeutuneet lähelle Mestariaan koska tunsivat, että oli suuri kunnia olla tekemisissä hänen kanssaan. Nyt hänen ollessaan alennettuna he seurasivat häntä etäällä. He olivat surun murtamia ja pettyneiden toiveiden masentamia. Miten tarkoin täyttyivätkään Jeesuksen sanat: »Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun, sillä kirjoitettu on: ‘Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan’» (Matt. 26: 31).AO5 297.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents