Tuomioksi maailmalle

Jeesus sai kuulla, mitä he olivat tehneet, ja kohdatessaan miehen pian tämän jälkeen hän sanoi: »Uskotko sinä Jumalan Poikaan?»AO5 37.3

Ensi kertaa sokea katsoi parantajansa kasvoja. Neuvoston edessä hän oli nähnyt vanhempansa kiusaantuneina ja hämmentyneinä; sitten hän oli nähnyt rabbiinien vihaiset kasvot, ja nyt hänen katseensa viipyi Jeesuksen rakkautta uhkuvissa, tyynissä kasvoissa. Hän oli jo, vaikka suurin kustannuksin, tunnustanut hänet Jumalan voiman välittäjäksi, ja nyt suotiin korkeampi ilmestys.AO5 37.4

Vapahtajan kysymykseen: »Uskotko sinä Jumalan Poikaan?» sokea vastasi kysymällä: »Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?» Jeesus sanoi hänelle: »Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu.» Mies heittäytyi kunnioittavasti Jeesuksen jalkojen juureen. Hän ei ollut ainoastaan saanut luonnollista näköään, vaan myös hänen ymmärryksensä silmät olivat auenneet. Kristus oli paljastunut hänen sielulleen, ja hän otti hänet vastaan Jumalan lähettämänä.AO5 37.5

Joukko fariseuksia oli kokoontunut lähistölle, ja kun Jeesus näki heidät, hänen mieleensä tuli, kuinka hänen sanansa ja tekonsa aina saivat aikaan aivan vastakkaisia vaikutuksia. Hän sanoi: »Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, jotta ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi.» Kristus oli tullut avaamaan sokeain silmät ja tuomaan valoa pimeydessä istuville. Hän oli lausunut olevansa maailman valo, ja hänen juuri suorittamansa ihme todisti hänen tehtävästään. Ihmiset, jotka katselivat Vapahtajaa hänen tullessaan maailmaan, saivat nauttia hänen jumalallisen läsnäolonsa ilmestyksestä täydellisemmin, kuin maailma koskaan ennen oli nauttinut. Jumalan tunteminen ilmaistiin täydellisemmin. Mutta juuri tähän ilmestykseen sisältyi myös tuomio. Ihmisten luonne koeteltiin ja heidän kohtalonsa ratkaistiin.AO5 37.6

Se jumalallisen voiman ilmaus, joka oli antanut sokealle sekä luonnollisen että hengellisen näön, oli johtanut fariseukset yhä suurempaan pimeyteen. Jotkut Kristuksen kuulijoista, jotka tunsivat hänen sanojensa soveltuvan itseensä, kysyivät: »Olemmeko mekin sokeat?» Jeesus vastasi: »Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä.» Jos Jumala olisi tehnyt teille mahdottomaksi nähdä totuutta, ei tietämättömyyteenne sisältyisi syyllisyyttä. »Mutta nyt te sanotte: ‘Me näemme.’» Te uskotte voivanne nähdä ja hylkäätte sen ainoan keinon, jonka avulla voisitte saada näkönne. Kaikille, jotka käsittivät tarpeensa, Jeesus toi runsaan avun. Mutta fariseukset eivät tahtoneet tunnustaa tarvitsevansa mitään, he kieltäytyivät tulemasta Kristuksen luo, ja siksi he jäivät pimeyteen, sokeuteen, johon he itse olivat syypäitä. Jeesus sanoi: »Teidän syntinne pysyy.»AO5 38.1