Vapahtajan ylösnousemus

»Ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta.» Puettuna Jumalan koko sotaasuun tämä enkeli lähti taivaan kartanoista. Jumalan kunnian kirkkaat säteet loistivat hänen edellään ja valaisivat hänen polkuaan. »Hän oli näöltään niinkuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Ja häntä peljästyen vartijat vapisivat ja kävivät ikäänkuin kuolleiksi.»AO5 332.2

Entä papit ja hallitusmiehet, missä on heidän vartijainsa voima? Urhoolliset sotilaat, jotka eivät koskaan ole pelänneet ihmisen voimaa, ovat nyt kuin vangit ilman miekkaa tai keihästä. Kasvot, jotka he näkevät edessään, eivät ole maallisen sotilaan kasvot. Ne ovat Herran sotajoukon väkevimmän sankarin kasvot. Tämä sanansaattaja on nyt siinä asemassa, jossa ollessaan saatana lankesi. Hän se Beetlehemin kukkuloilla julisti Kristuksen syntymän. Maa vapisee hänen lähestyessään, pimeyden joukot pakenevat, ja kun hän vierittää kiven pois, taivas näyttää laskeutuvan alas maan päälle. Sotilaat näkevät hänen vierittävän syrjään kiven, ikään kuin se olisi pieni vierinkivi, ja kuulevat hänen huutavan: Jumalan Poika, tule ulos, Isäsi kutsuu sinua! He näkevät Jeesuksen astuvan ulos haudasta ja kuulevat hänen julistavan yli avatun haudan: »Minä olen ylösnousemus ja elämä.» Kun hän astuu esiin kunniassaan ja kirkkaudessaan, enkelijoukko kumartaa syvään palvoen Lunastajaa ja lausuu hänet tervetulleeksi ylistyslauluin.AO5 332.3

Maa järisi sinä hetkenä, jolloin Kristus antoi henkensä, ja maa järisi jälleen, kun hän voittajana palasi elämään. Kuoleman ja haudan voittaja astui ulos hautakammiosta voittajan askelin maan järkkyessä, salamain leimutessa ja ukkosen jyristessä. Kun hän jälleen on tuleva maan päälle, hän on järkyttyvä »maan, jopa taivaankin». »Maa hoippuu ja hoipertelee niinkuin juopunut, huojuu niinkuin lehvämaja.» »Taivas kääritään kokoon niinkuin kirja», »alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa, ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat». Mutta »Herra on kansansa suoja, Israelin lasten turva» (Hepr. 12: 26; Jes. 24: 20; 34: 4; 2 Piet. 3: 10; Jooel 3: 16).AO5 333.1

Jeesuksen kuollessa sotilaat olivat nähneet maan verhoutuvan pimeyteen keskipäivällä, mutta ylösnousemuksessa he näkivät enkelien kirkkauden valaisevan yön ja kuulivat taivaan asukkaiden laulavan iloiten ja riemuiten: »Sinä olet voittanut saatanan ja pimeyden vallat, kuolema on nielty ja voitto saatu!»AO5 333.2

Jeesus astui ulos haudasta kirkastuneena, ja roomalaiset vartijat näkivät hänet. Heidän silmänsä olivat kuin naulitut hänen kasvoihinsa, jota he juuri äskettäin olivat pilkanneet ja nauraneet. Tämä kirkastettu olento oli sama, jonka he olivat nähneet vankina oikeussalissa ja jolle he olivat vääntäneet orjantappurakruunun. Hän oli vastaan sanomatta seisonut Pilatuksen ja Herodeksen edessä ruumis raa’an ruoskimisen runtelemana. Hänet oli naulittu ristiin, ja hänelle papit ja hallitusmiehet täynnä itsetyytyväisyyttä olivat nyökyttäneet päätään ja sanoneet: »Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa» (Matt. 27: 42). Hän oli sama, joka oli laskettu Joosefin uuteen hautaan. Taivaan käskystä vanki oli vapautettu. Vaikka hänen haudalleen olisi kasattu vuori vuoren päälle, ne eivät olisi estäneet häntä astumasta ulos.AO5 333.3