Jeesus viivyttelee juhlille lähtöä

Kun Joosefin pojat valmistautuivat lähtemään lehtimajanjuhlaan, he eivät nähneet Jeesuksessa merkkiäkään siitä, että hän aikoisi ottaa siihen osaa. He katselivat häntä huolestuneina. Betesdan lammikolla tapahtuneen parantamisen jälkeen Jeesus ei ollut käynyt kansallisissa juhlissa. Välttääkseen tarpeettomia yhteenottoja Jerusalemin johtomiesten kanssa hän oli rajoittanut työskentelynsä Galileaan. Se, että hän näytti laiminlyövän suuret hengelliset kokoukset ja että papit ja rabbiinit osoittivat häntä kohtaan vihaa, saivat aikaan hämmennystä häntä ympäröivien ihmisten, myös hänen omien opetuslastensa ja sukulaistensa keskuudessa. Hän oli puheissaan laajalti selittänyt, mitä siunauksia seuraa kuuliaisuudesta Jumalan lakia kohtaan, ja kuitenkin hän itse näytti suhtautuvan välinpitämättömästi Jumalan säätämään jumalanpalvelukseen. Paljon hälyä herätti se, että hän seurusteli publikaanien ja muiden huonomaineisten ihmisten kanssa, että hän ei välittänyt rabbiinien muotomenoista ja syrjäytti vapaasti sapattia koskevat perimätapojen vaatimukset. Tämä kaikki näytti osoittavan, että hän vastusti uskonnollisia johtajia. Veljiensä mielestä hän teki erehdyksen vieroksuessaan kansansa suuria ja oppineita miehiä. Heistä tuntui, että näiden miesten täytyi olla oikeassa ja että Jeesus teki virheen asettuessaan heihin nähden vastustavalle kannalle. Mutta he olivat nähneet hänen nuhteettoman elämänsä, ja vaikka he eivät lukeutuneetkaan hänen opetuslapsiinsa, hänen tekonsa olivat tehneet heihin syvän vaikutuksen. Hänen Galileassa saavuttamansa kansansuosio tuotti heidän kunnianhimolleen tyydytystä, ja he yhä toivoivat, että hän antaisi todistuksen voimastaan ja saattaisi farisealaiset näkemään, että hän todella oli se mikä väitti olevansa. Entä jos hän olisikin Messias, Israelin ruhtinas! He hellivät tätä ajatusta ylpeän tyytyväisinä.AO5 12.5

He olivat tästä kaikesta niin huolissaan, että kehottivat Jeesusta menemään Jerusalemiin. »Lähde täältä», he sanoivat, »ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapsesi näkisivät sinun tekosi, joita sinä teet; sillä ei kukaan, joka itse tahtoo tulla julki, tee mitään salassa. Koska sinä näitä tekoja teet, niin ilmoita itsesi maailmalle.» Sana »jos» (engl. käännöksessä sanan »koska» tilalla) ilmaisi epäilyä ja epäuskoa. He pitivät häntä arkana ja heikkona. Jos hän tiesi olevansa Messias, miksi tämä kummallinen syrjään vetäytyminen ja toimettomuus? Jos hänellä todella oli sellainen voima, miksi hän ei rohkeasti mennyt Jerusalemiin esittämään vaatimuksiaan? Miksi hän ei Jerusalemissa tehnyt niitä ihmetekoja, joita hänen kerrottiin tehneen Galileassa? Älä kätkeydy syrjäseutuihin, he sanoivat, äläkä suorita ihmetöitäsi vain tietämättömien talonpoikien ja kalastajien hyväksi. Esiinny pääkaupungissa, hanki pappien ja hallitusmiesten kannatus ja yhdistä kansa perustamalla uusi valtakunta.AO5 13.1

Jeesuksen veljet puhuivat näin samoista itsekkäistä vaikuttimista, joita tavallisesti on niiden sydämessä, jotka haluavat herättää huomiota. Tämä henki oli vallitsevana maailmassa. He olivat loukkaantuneet, koska Kristus oli sanonut olevansa elämän leipä sen sijaan että olisi pyrkinyt maalli- selle valtaistuimelle. He olivat suuresti pettyneitä, koska niin monet hänen opetuslapsistaan jättivät hänet. Itse he kääntyivät pois hänestä välttyäkseen tunnustamasta sitä, minkä hänen tekonsa ilmaisivat: että hän oli Jumalan lähettämä.AO5 13.2

»Niin Jeesus sanoi heille: ̕Minun aikani ei ole vielä tullut; mutta teille aika on aina sovelias. Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat. Menkää te ylös juhlille; minä en vielä mene näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt.’ Tämän hän sanoi heille ja jäi Galileaan.» Hänen veljensä olivat puhuneet hänelle arvovaltaisessa sävyssä määräten suunnan, jota hänen tulisi noudattaa. Hän käänsi heidän moitteensa takaisin heihin itseensä eikä rinnastanut heitä omiin epäitsekkäisiin opetuslapsiinsa vaan maailmaan. »Teitä ei maailma voi vihata», hän sanoi, »mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat.» Maailma ei vihaa niitä, jotka ovat mieleltään sen kaltaisia; se rakastaa heitä ominaan.AO5 14.1

Jeesuksen elämä täällä maailmassa ei ollut helppoa eikä loisteliasta. Hän ei odottanut tilaisuutta saada valtaa ja kunniaa. Sellaisia etuja ei maailma hänelle tarjonnut. Se oli paikka, johon Isä oli lähettänyt hänet. Hänet oli annettu maailmalle elämäksi toteuttamaan suurta lunastussuunnitelmaa. Hän suoritti työtään langenneen ihmiskunnan hyväksi. Mutta hän ei saanut olla tyhmänrohkea, ei syöksyä vaaraan eikä jouduttaa vaikeuksien tuloa. Jokaisella tapauksella hänen työssään oli määrähetkensä. Hänen täytyi odottaa kärsivällisesti. Hän tiesi saavansa osakseen maailman vihan, hän tiesi työnsä päättyvän hänen kuolemaansa, mutta ei olisi Isän tahdon mukaista, että hän liian aikaisin antautuisi vaaraan.AO5 14.2

Jerusalemista oli tieto Kristuksen ihmetöistä levinnyt kaikkialle, minne juutalaisia oli hajaantunut, ja vaikka hän oli monta kuukautta ollut poissa juhlilta, ei mielenkiinto häntä kohtaan ollut vähentynyt. Monet olivat eri osista maailmaa tulleet lehtimajanjuhlille siinä toivossa että näkisivät hänet. Häntä tiedusteltiin kovasti juhlan alussa. Fariseukset ja hallitusmiehet odottivat hänen tulevan ja toivoivat saavansa tilaisuuden tuomita hänet. He kyselivät huolestuneina: »Missä hän on?» mutta kukaan ei tiennyt. Hän oli etusijalla kaikkien mielessä. Kukaan ei uskaltanut tunnustaa häntä Messiaaksi, koska kaikki pelkäsivät pappeja ja hallitusmiehiä. Kaikkialla kuitenkin keskusteltiin hänestä hiljaa mutta vakavasti. Monet puolustivat häntä koska pitivät häntä Jumalan lähettämänä, mutta toiset julistivat hänet kansan pettäjäksi.AO5 14.3