Luku 9—Rikas nuorukainen

»Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: ‘Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?’»AO5 73.1

Nuorukainen, joka teki hänelle tämän kysymyksen, oli hallitusmies. Hänellä oli suuri omaisuus, ja hän hoiti vastuunalaista virkaa. Hän näki, millaista rakkautta Jeesus osoitti lapsia kohtaan, joita tuotiin hänen luokseen, hän näki, miten hellästi hän otti heidät vastaan ja nosti heidät syliinsä, ja hänen sydämessään syttyi rakkaus Vapahtajaa kohtaan. Hän tunsi halua ruveta hänen opetuslapsekseen. Hän oli niin syvän liikutuksen vallassa, että kun Jeesus oli menossa pois, hän juoksi hänen jälkeensä, polvistui hänen jalkojensa juureen ja teki vakavasti ja vilpittömästi tuon kysymyksen, joka oli niin tärkeä hänen sielulleen ja jokaisen ihmisen sielulle: »Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?»AO5 73.2

»Miksi sanot minua hyväksi?» Jeesus sanoi. »Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.» Jeesus halusi koetella hallitusmiehen vilpittömyyttä ja saada tältä itseltään selville, millä tavalla hän piti Jeesusta hyvänä. Käsittikö hän, että se jolle hän puhui, oli Jumalan Poika? Mikä oli hänen sydämensä todellinen ajatus?AO5 73.3

Tällä hallitusmiehellä oli korkea käsitys omasta vanhurskaudestaan. Hän ei oikeastaan pitänyt itseään puutteellisena missään asiassa, mutta kuitenkaan hän ei ollut täysin tyytyväinen. Hän tunsi tarvitsevansa jotakin, mitä hänellä ei ollut. Eikö Jeesus voisi siunata häntäkin, kuten hän siunasi lapsia, ja tyydyttää hänen sielunsa kaipuuta?AO5 73.4

Vastatessaan tähän kysymykseen Jeesus lausui hänelle, että kuuliaisuus Jumalan käskyille oli välttämätöntä, jos hän halusi periä iankaikkisen elämän. Ja hän lainasi useita käskyjä, jotka osoittavat ihmisen velvollisuuden lähimmäistään kohtaan. Hallitusmiehen vastaus oli varma: »Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?»AO5 73.5

Jeesus katsoi nuorukaisen kasvoihin ikään kuin lukien hänen elämänsä ja luonteensa. Hän rakasti häntä ja halusi hartaasti antaa hänelle sen rauhan, onnen ja ilon, joka kokonaan voisi muuttaa hänen luonteensa. »Yksi sinulta puuttuu», hän sanoi, »mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule, ota ristisi ja seuraa minua.» Kristus tunsi kiintymystä tätä nuorta miestä kohtaan. Hän tiesi hänen vilpittömästi vakuuttaneen: »Tätä kaikkea olen noudattanut nuoruudestani asti.» Lunastaja toivoi voivansa antaa hänelle terävänäköisyyttä, joka saisi hänet näkemään sydämen hurskauden ja kristillisen hyvyyden tärkeyden. Hän toivoi näkevänsä hänellä nöyrän ja särjetyn sydämen, joka tuntisi, että Jumalaa on rakastettava yli kaiken, ja joka kätkisi puutteensa Kristuksen täydellisyyteen.AO5 73.6

Jeesus näki tässä hallitusmiehessä juuri tarvitsemansa avun, jos nuorukainen tahtoisi tulla hänen avukseen pelastustyössä. Jos hän alistuisi Kristuksen johdettavaksi, hän voisi tehdä paljon hyvää. Hallitusmies olisi voinut huomattavassa määrin edustaa Kristusta, sillä hänellä oli ominaisuuksia, jotka, jos hän liittyisi Vapahtajaan, tekisivät hänestä jumalallisen voiman välikappaleen ihmisten keskuuteen. Kristus, joka näki hänen luonteensa, rakasti häntä. Myös hallitusmiehen sydämessä alkoi orastaa rakkaus Kristusta kohtaan, sillä rakkaus herättää vastarakkautta. Jeesus halusi nähdä hänet työtoverinaan. Hän halusi tehdä hänet kaltaisekseen, kuvastimeksi, josta Jumalan kuva heijastuisi. Hän halusi kehittää hänen luonteensa hyviä omiAO5 74.1

naisuuksia ja pyhittää ne Mestarin palvelukseen. Jos tämä hallitusmies olisi silloin jättäytynyt Kristukselle, hän olisi kasvanut hänen läsnäolonsa ilmapiirissä. Miten toisenlaiseksi olisikaan hänen tulevaisuutensa muodostunut, jos hän olisi tehnyt tällaisen valinnan!AO5 74.2