Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 5

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Sydämellisen kohteliaisuuden arvo

    Kristus antaa arvoa sydämelliselle kohteliaisuudelle. Kun joku teki hänelle palveluksen, hän siunasi sen tekijää taivaallisella hyvyydellä. Hän ei halveksinut pienintäkään kukkaa, jonka lapsen käsi oli poiminut ja ojentanut hänelle rakkaudessa. Hän otti vastaan lasten lahjat ja siunasi antajia ja kirjoitti heidän nimensä elämän kirjaan. Kun Maria voiteli Jeesuksen, mainitaan tämä hänen tekonsa Raamatussa asiana, joka erottaa hänet muista Marioista. Rakkautta ja kunnioitusta ilmaisevat teot Jeesusta kohtaan todistavat uskosta häneen Jumalan Poikana. Ja Pyhä Henki mainitsee todistuksena naisen uskollisuudesta Kristusta kohtaan: »Hän on pyhien jalkoja pessyt, ahdistettuja auttanut ja kaiken hyvän tekemistä harrastanut» (1 Tim. 5: 10).AO5 115.1

    Kristus iloitsi Marian vilpittömästä halusta tehdä Herransa tahtoa. Hän vastaanotti sen puhtaan rakkauden lahjan, jota hänen opetuslapsensa eivät ymmärtäneet eivätkä tahtoneet ymmärtää. Marian halu tehdä Herralleen tämä palvelus oli Kristukselle arvokkaampi kuin kaikki maailman kallisarvoiset voiteet, koska se ilmaisi hänen tunnustavan hänet maailman Vapahtajaksi. Kristuksen rakkaus pakotti häntä. Kristuksen luonteen verraton kauneus täytti hänen sielunsa. Voide oli antajan sydämen vertauskuva. Se oli sellainen rakkauden ulkonainen ilmaus, jota taivaalliset virrat ravitsivat, kunnes se tulvi yli äyräittensä.AO5 115.2

    Marian teko oli juuri sellainen opetus, jota opetuslapset tarvitsivat nähdäkseen, että heidän rakkaudenosoituksensa miellyttivät Jeesusta. Hän oli ollut heille kaikki kaikessa, eivätkä he käsittäneet, että hänet pian riistettäisiin heiltä, ja silloin he eivät voisi näyttää hänelle mitään merkkiä kiitollisuudestaan hänen suuren rakkautensa tähden. Opetuslapset eivät koskaan käsittäneet tai ottaneet huomioon, niin kuin heidän olisi tullut, Kristuksen yksinäisyyttä, kun hän erotettuna taivaallisesta kodistaan eli ihmiselämää. Hän oli usein murheellinen, koska opetuslapset eivät antaneet hänelle sitä, mitä hänen olisi pitänyt heiltä saada. Hän tiesi, että jos he olisivat häntä seuraavien taivaallisten enkelien vaikutuksen alaisia, eivät hekään pitäisi mitään uhrausta kyllin suurena sydämensä rakkauden osoitukseksi.AO5 115.3

    Vasta jälkeenpäin he käsittivät, miten paljon he olisivat voineet tehdä Jeesukselle ilmaistakseen sydämensä rakkautta ja kiitollisuutta ollessaan vielä hänen lähellään. Kun Jeesus ei enää ollut heidän luonaan ja he tunsivat olevansa aivan kuin lampaat ilman paimenta, he alkoivat nähdä, kuinka he olisivat voineet osoittaa hänelle huomaavaisuutta, joka olisi ilahduttanut hänen sydäntään. Eivät he enää moittineet Mariaa vaan itseään. Oi, kunpa he olisivat voineet saada takaisin moitteensa, sen, että pitivät köyhiä enemmän tuon lahjan arvoisina kuin Kristusta! He tunsivat kirveleviä omantunnon tuskia ottaessaan ristiltä Herransa muserretun ruumiin.AO5 115.4

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents