Uhrien paljous Vailla merkitystä

Vähän käsittivät papit ja hallitusmiehet sen työn ylevyyttä, joka heidän tuli suorittaa. Jokaisen pääsiäisjuhlan ja lehtimajanjuhlan aikana tapettiin tuhansia eläimiä, joiden veren papit kaatoivat alttarille. Juutalaiset olivat tottuneet veriuhreihin ja melkein unohtaneet sen, että juuri synti teki välttämättömäksi kaiken tämän verenvuodatuksen. He eivät käsittäneet sen kuvaavan Jumalan kalliin Pojan verta, joka vuodatettaisiin maailman puolesta, eivätkä sitä, että uhrien tuli ohjata ihmiset ristiinnaulitun Lunastajan luo.AO5 140.2

Jeesus katseli viattomia uhrieläimiä ja näki, kuinka juutalaiset olivat tehneet näistä suurista kokouksista verenvuodatuksen ja julmuuden näyttämöitä. Sen sijaan, että he olisivat nöyrästi katuneet syntejään, he vain lisäsivät uhrieläinten lukumäärää, ikään kuin Jumalaa voitaisiin kunnioittaa tuollaisella sydämettömällä menettelyllä. Itsekkyys ja rahanhimo oli paaduttanut pappien ja hallitusmiesten sydämen. Olipa itse Jumalan Karitsaan viittaavista vertauskuvista tehty välikappaleita, joiden avulla koetettiin kiskoa voittoa. Näin oli kansan silmissä jumalanpalveluksen pyhyys suureksi osaksi menettänyt merkityksensä. Jeesuksen viha nousi, sillä hän tiesi, etteivät papit ja vanhimmat antaneet enempää arvoa hänen verelleen, joka kohta vuotaisi maailman syntien tähden, kuin näiden uhrieläinten verelle, joka heidän toimestaan lakkaamatta vuoti.AO5 140.3

Kristus oli profeettain välityksellä puhunut juuri tätä vastaan. Samuel oli sanonut: »Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.» Ja Jesaja, joka profeetallisessa näyssä näki juutalaisten luopumisen, nimitti heitä Sodoman ja Gomorran päämiehiksi sanoen: »Kuulkaa Herran sana, te Sodoman päämiehet, ota korviisi meidän Jumalamme opetus, sinä Gomorran kansa. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinaspolttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty. Kun te tulette minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii - minun esikartanoitteni tallaamista?» »Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa» (1 Sam. 15: 22; Jes. 1:1012,16,17).AO5 141.1