Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Akiuunnersuaq

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "undefined".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Kapitel 34—Sallusuissutip tammarnartullu pinngitsuugassaanngitsumik nukittuniukkumaarnerat

    Qilammi akiuunnersuup aallarteqqaarneranit Saattanip siunertariuarsimavaa Guutip inatsisaa aserorterumallugu. Tamanna siunertaraa pinngortitsisumut pikitsitsigami, naallu qilammit anisitaagaluarluni akiuunneq tamanna nunami ingerlatittuarpaa. Inuit tammartinniassallugit taamalu Guutip inatsisaanik unioqqutitsisissallugit tassa anguniagaq qasusuilluni sulissutigiuarsimasaa. Tamanna inatsisip tamarmiusup atorunnaarsitaaneragut inassutitaataluunniit ataatsip narrugisaaneragut anguneqassappat inernera assigiikkumaarpoq. “Inatsisinik tamarmiusunik maleruaagaluartoq ataasiinnannguakkulluunniit unioqqutitsiguni taava tamaasa pisuutitaaffigilerpai.” (Jaak. 2, 10).Ak 220.1

    Guutip inassutai narrunarsarniarlugit ajortup Biibilip ajoqersuutigisaa equtissimavaa, taamaaliorneragullu tammarnartoq tuusintilikkuutaat allakkanut iluartunut uppertutut nassuertut upperisaannut akuliunneqarsimavoq. Sallusuissutip tammarnartullu naggammik akiuunnissarsuat tassaaginnarpoq Guutip inatsisaata assortuussutigineqarnerani sivisoqisumi aporaannerit naggatissaat. Tamassa akiuunnissaq nalliutilersoq — inuit inatsisaasa Guutillu inassutaasa akiuunnerat, Biibilip kristumiussusiata uppereqqusallu oqaluttualianik oqaluttuarsianillu tunngaveqartup akiuunnerat.Ak 220.2

    Pissaanerit akiuunnissarsuarmi tamatumani iligiillutik sallusuissummut naapertuilluarnermullu assortuillutik kattukkumaartut maannakkut malunnartumik sulilereerput. Guutip oqaasia iluartoq anniarnikkut aanaarnikkullu taama akisutigisumik uatsinnut tunniussaasoq erligineqangaanngilaq. Biibili tamanut ammavoq, kisianni inuuniarnerminni ilumut tamatuminnga najoqqutaqarniartut ikittuinnaapput. Uppinngissuseq navianartumik atugaavoq silamiuni piinnarani ilagiinnissaaq. Qassiit allaat ajoqersuutigisanik kristumiutut upperisap tunngavippiarisaanik miserratigisaqarput. Pinngortitsinermi pisimavissut atuakkiortunit sunniivigineqartunit oqaluttuarineqarnermittut, inuit orlunerat, saammaannartitsineq Guutillu inatsisaata naassaanngitsumik atortuunera kristumiunik taasut ilarpassuinit iluunngarmik ilaatigoortumilluunniit atortuutinneqanngillat. Tuusintilippassuit ilisimasaqarnerminnik namminersussutsiminnik perroorutigisaqartut kisiannertaqanngitsumik Biibilimut upperneq sanngiinnerup ilisarnaqutaatut isigaat. Taakkua paasisimanninnerat naapertorlugu allakkanik iluartunik isornartorsiuineq sallusuissutaanillu pingaarnerusunik assortuineq ilisimatussusermut poqissusermullu uppernarsaataapput. Oqaluussisartut qassiit tusarnaartitik nalunaajaavigisarpaat, ilisimatuullu ilinniartitsisullu qassiit ilinniartut ajoqersortarpaat Guutip inatsisaa atorunnaarsitaalluniluunniit allanngortitaasimaneranik, inassutitaasalu suli atortussaallutillu eqqoqqissaartumik maleruartariaqarnerannik isumaqartut nikagisassaannartut illaatigisassaannartullu isumaqarfigineqarput.Ak 220.3

    Inuit sallusuissut narrugigunikku pilersitsisua narrugissavaat. Guutip inatsisaanik tullaarisaqarnikkut inatsisiliortup naalagaassusia miserratigaat.Ak 220.4

    Ajoqersuutip nutaap Guutip inatsisai inunnit maleruarneqartariaqarunnaarnerarpaa. Tammarnartoq kristumiunit ilassineqarsimasoq sunaluunniit Naalakkap oqartussaassusianut sorraannerusumik assortuutaasimanngilaq, tamatuminnga sianiilliornarnerusoqanngilaq ajornerusunillu kingunipiloqartitsisussaanani. Nunat tamarluinnarmik inatsiseqarput naalanneqarlutillu maleruartariaqartunik; naalagaaffik sunaluunniit ataneq sapissagaluarpoq inatsiseqarani. Taavami qilammik nunamillu pinngortitsisup pinngortitami naalakkersorneqarnissaanni inatsiseqartitsinnginnissaa eqqarsaatigineqarsinnaanerpa?Ak 220.5

    Silarsuup tamarmiusup naalagaata inatsisiutini atorunnaarsillugu inuit ajortut eqqartuunneqaatissaannik ajunngitsullu illersuutissaannik najoqqutassaarutissagaluarunigit naleqqunnerungaassagaluarpoq naalagaaffiup inatsisigisai atorunnaarsillugit innuttaasut piumasaminnik iliorsinnaatikkaluarunigit. Naapertuilluassutsip najoqqutareqqusaa peersinneqarpat ajussutsip naalagaata akornutissaqarnani pissaaneqarnini nunami aalajangersinnaanngussavaa.Ak 221.1

    Guutip inassutaasa narrugineqarfiini tamani ajorti ajortitut isikkoqarunnaartarpoq naapertuilluarnissarlu kissaatigineeruttarluni. Guutimit naalakkersorneqarumanngitsut imminnut naalakkersornissamut piukkunnanngilluinnarput. Aseruutissaasumik ajoqersuutaasigut meeqqat inuusuttullu killormoortumik anersaaqalersitaasarput, inuusuttummi pinngitsaalineqarumasanngillat, innuttaaqatigiinnilu inatsisaassuseq kingunerineqartarpoq. Inupparujussuit Guutip peqqusineratut iliortut uppiassusiat mitaatigisarlugu ajortup tammarnartui kajumigivillugit ilassisarpaat. Pilerissutsit naalagarilerlugit ajortuliulersarput Guutimik nalusut pillarneqaatigisartagaannik.Ak 221.2

    Inunnik ajoqersuisartut Guutip inassutaanik soqutigisaqaqqunagit naalanngissutsimik siaruarterisarput naalanngissutsimillu katersugassaqalersarlutik. Kigaallassaatit Guutip inatsisaata inassutigisai atorunnaarsivikkaluaraanni inuit inatsisaat katsorna soqutigineerutissagaluarput. Guutip piumatussuseq, salluneq peqqusersusaarnerlu inerteqqutigimmagit. Taamaattumik inuit piareersimasarput inassutai tullaariumallugillusooq, timikkut ittumik siumukarnissaminnut akornutaammata; unioqqutitsinertilli ilimaginngisaminnik kinguneqartissagaluarpaat. Sooq unioqqutitsinissaq kimilluunniit siooragineqassagaluarpa inatsit maleruartariaqavinngippat? Pigisat isumannaakkunnaassagaluarput. Inuit inoqatigisamik pigisaat angutaasernikkut tigusassagaluarpaat, nukittunerillu pigissaarnerpaanngussagaluarput. Inuuneq allaat qajassuussaajunnaassaaq. Aappariilernermi neriorsuutaasartoq ilaqutariittut inuunerup illersuutissaatut atatitaajunnaarumaarpoq. Pissaaneqartup tullimi nulia angutaasernikkut tigusinnaassagaluarpaa. Inatsisit tallimaat sisamaannut ilanngutaalluni nikagineqalissagaluarpoq. Qitornaasut angajoqqaatik toqussallugit nangaajunnaassagaluarput, taamaaliornikkut uummatimikkut aseruussimasutigut pilerigisatik pissarsiarisinnaagunikkik. Silarsuaq atugartuussusilik piiaasorpassuarnit inuartorpassuarnillu inigineqalissagaluarpoq; qasuersaatissaq, eqqississut pilluaatissarlu nunamit peersitaasimassagaluarput.Ak 221.3

    Inuit Guutip inassutaanik maleruagaqartariaarunnerannik ajoqersuutip ileqqorissutsimut tunngasumik pisussaassuseqarnerup pingaaruteqarnera sakkukillereersimavaa silarsuarmilu guutiissutsip puilaneri ammaassimallugit. Inatsisaassuseq, pilerissusipilunnut tunniusimanerit ilumuunngitsuliortarnerillu koorujussuartut qarsutilereerpaatigut.Ak 221.4

    Guutiissuseq anersaakkullu ittumik taarsiorneq ilagiit ruumalerisut pissaaneqaruttorfiisa nalaani atuuttut tassaapput allakkanik iluartunik isertuinerisa pinngitsuugassaanngitsumik kingunerisai sunali uppinngissutsip siaruartingaarsimasup, Guutip inatsisaata narrugineqarnerata tamatumalu kingunerisaanik ileqqorlunnerup iivangkiiliup qaamaruttornerani ullunilu piumasamik upperisassarsiorsinnaaffiusuni pissutigisimassavaat? Ajortup maannakkut silamiut tiguagariuarsinnaajunnaaramigit allakkanik iluartunik isertuinikkut, taamaattumik allanik periaasissarsiornialerpoq siunertarisaq taannaajuartoq anguniarlugu. Biibilimut uppernerup piiarneqarnissaa Biibilerpiaap nungutitaanissaatut siunertarisaanut naleqqulluartigaaq. Guutip inatsisaata maleruaqqissaartariaqannginneranik isumaqartitsinikkut inuit unioqqutitsisittarpai, inuillu Biibilip inassutai ilisimasaqarfiginngivissimagaluarunikkik kingunipiluit taakkorpiaasimassagaluarput.Ak 221.5

    Seqernup ulluata illernartitaanissaanik ilungersuutiginnittut nutarterutissat innuttaasunit pisariaqarnerakkat najoqqutassallu Biibilimut naleqquttut ilungersuutigisinnaavaat; kisianni nutarterutissat tamakku Guutip inatsisaanut akerliusumik piumasaqarnermik ilaneqarpata, taava qitornaasa tamakku ilalerneq sapissavaat. Guutip inassutai inuit ileqqoreqqusaat pissutigalugit tunuartitaanissaannut tunngavissaqanngivippoq.Ak 222.1

    Tammartitsiniutit marlussuit: Tarnip toqusuissusianik seqernullu ulluata illernartuussusianik ajoqersuutitigut ajortup inuit tammartinniassavai. Ajoqersuut siulleq anersaalerinermut tunngavissaqalersitsisuuvoq kingullerlu ilagiinnut ruumalerisunut katinngassuteqalersitsisuulluni.Ak 222.2

    Katuullit ilagiiviusut tupinnartulianik qularnaatsumik ilisarnaquteqarnerannik tulluusimaarutigisaqartut pissaanermit tupinnartuliortitsisumit tamatumanit ajornaatsumik tammartitaasarumaarput; naaggaartullu sallusuissutip eqqornaveeqqutaanik igitsisimasut taamatuttaaq tammartitaajumaarput. Katuullit, naaggaartut silamiorpallattullu assigiimmik Guutimik mianerinnissutsip isikkua ilassiumaarpaat pissaanerali ilassinagu, taamatullu peqatigiilerneq silamiunik saanniartitsiniutissatut pitsavittut ukiunilu tuusintilinni naalagaaffissamik sivisuumik utaqqisamik pilersitsiniutissatut isigiumaarpaat.Ak 222.3

    Anersaalerinermi Diaavulu inuiannut ajunngitsuliortutut takutinniartarpoq, innuttaasut napparsimasut ajorunnaarsittarlugit upperisassarsiornerlu nutaallunilu qaffasinnerusoq saqqummiuttuusaarlugu; taamaaliortillunili aserorterisarpoq. Ussiiniutaasa tuusintilikkuutaat aseruunnissamut ingerlattarpaat. Killissaqannginnerup silatussuseq nikagisassanngortittarpaa; tamatumalu tiinganeq, saqitsaanneq toqutsisarnerlu kingunerisarpai. Saattanip sorsunneq tipaatsuutigisarpaa pilerissusipiluit ajornerpaat tarnikkut itersartarmagit ajunaartitaasullu ajortulianit aagasammillu minguttuutut naassaanngitsumut isertittarlugit. Inuiaqatigiit imminnut sorsunnissamut kajumissaassallugit siunertaraa, taamaaliornikkut inuit Guutip ullussaani atasinnaanissamut piareersarnissamik puiorsarsinnaagamigit.Ak 222.4

    Pinngortitattaaq atortoralugit ajortup tarnillit piareersimanngitsut katersorniarpai. Pinngortitat nalunartui misissugarisimavai, pissaaneqarninilu tamakkerlugu Guutip killigeqqusaa tikillugu naalakkersorniagarai. Job naalliutsissallugu akuerineqarami nersutaataasa, savaataasa, kiffaasa illuata qitornaasalu piiagaanerisa pilertussusiat! Ajunaarutit pilertoqisumik tulleriiaarlutik nalliussorput.Ak 222.5

    Pinngortitaminik sernissuilluni ajortup pissaaneranut illersuisoq tassa Guuti. Kristumioqatigiilli Jehovap inatsisaa nikagisimavaat, Naalagarlu oqarnermisut iliorumaarpoq: Pilluaqqusinini nunamit peersikkumaarpaa inatsisiminullu pikitsitsisut inoqatiminnillu taamaalioqqusillutik ajoqersuillutillu pinngitsaaliisut sernigiunnaarumaarpai.Ak 222.6

    Guutip immikkut ittumik serniginngisai tamaasa ajortup pissaaneqarfigai. Nammineq siunertarisani naapertorlugit ilaat tapersersorumaarpai siumukartillugillu, inuillu allat annikilliortikkumaarpai, taavalu inuit isumaqalersikkumaarpai Guutimit naalliutsitaanasugalugit.Ak 222.7

    Ajortup inuit nakorsarsuartut nappaatigisaannik ajorunnaarsitsisinnaasutut saqqummerfigisartillugit ajunaartitsisarumaarpoq illoqarfii inuttuut nunguttarlugit. Maannakkut ulapilereersimavoq. Saattanip pissaaneqarnini atortarpaa immakkut ajunaartitsinersuartigut, ikuallannersuartigut, anoripilussuartigut, immap qarsutsisarneragut, kuussuit supisarnerisigut nunallu sajuttarneragut, nunaqarfinni tamani assigiinngitsorpassuartigut ajunaartitsisarpoq. Karrit inerikkiartulersut aserortertarpai kaannersuarmik annikillingaarnermillu kinguneqartumik. Silaannaq tunillannartunngortittarpaa tuusintilippassuit nappaatitigut ajunaartillugit.Ak 223.1

    Annikilliortitsinerit tamakku akulikilliartorlutillu aseruutaanerujartorumaarput. Inuit nersutillu aserugaanermik eqqugaasarumaarput. “Nunarsuaq aliasussaaq toqujartuaassallunilu, silarsuaq ajuleriartussaaq toqujartuaassallunilu, qilak nunalu ajuleriartussapput. Nunarsuaq inumminit nalinginnaatitaasimavoq, taakkua inatsisit unioqqutimmatigit inassutit maleruarnagit, angeruserlu ataavartussaq unioqqutillugu.” (Es. 24, 4. 5).Ak 223.2

    Taava tammartitsisorsuup inuit isumaqalersikkumaarpai ajunaarutit tamakku Guutimik kiffartuussisunit pisuusoralugit. Guutimit ajorisassanngortittut pisuussut Guutip inassutaanut naalattuartunut pisinniarumaarpaat taakkulu annikilliutigisaminnut tamanut pissutaanerarlugit. Oqartoqartalerumaarpoq inuit Guutimik narratsitsinerarlugit seqernup ulluanik nalinginnaatitsinikkut, ajortuliarlu tamanna perlunnik nassataqarsimanerarumaarpaat soraarnavianngitsunik, seqernup ulluata illernartitaanissaa sukanganerusumik naalatsitaanerulersinnagu, sapaammillu inatsisip inassutigisaanik ilungersuutiginnittut taamalu seqernup ulluanik ataqqisaqarnissamik suujunnaarsitsiniartut taajumaarpaat eqqissiviilliortitsisunik inuit Guutimit iluarineqalernissaannik akornusiisunik timikkullu ittutigut atugarissaarnissaannik akornusersuinerarlugit.Ak 223.3

    Tupinnartuliorsinnaasumik pissaaneqarneq anersaalerinikkut malunniuttartoq inunnut naalattarnerminnit Guutimut naalakkumanerusunut sunniuteqarumaarpoq. Anersaat nalunaaruteqartarnermikkut Guutimit aallartitaanerarumaarput seqernup ulluanik narruginnittut tammarsimanerannik paasitikkiartorlugit, nunallu inatsisai Guutip inatsisaatut naalattariaqarnerarumaarpaat. Silarsuarmi guutiissusersuaq ajuusaarutigiumaarpaat, ileqqorlunnerullu ingasassusiata seqernup ulluata nalinginnarineqarneranik pissuteqarnera ilumoornerarumaarpaat. Nassuerutaannik ilassinnikkumanngitsut tamarmik uumigineqarnissaat sukangassaqaaq.Ak 223.4

    Saattanip naggammik Guutip innuttaanut akiuunnermini periaasia tassa qilammi akiuunnersuaq aallarneramiuk periaaserisimasaa. Taamani Guutip naalagaaffiata aalajaassusia nukittorsarnerarpaa isertortumik aserorsarneqarnissaa tamaviaarutigiitigalugu. Namminerpiarlu suliariniakkaminut inngilit ilumoortuartut pisuutippai.Ak 223.5

    Guutip piumassuseq nalunngeqatiginnissuserluunniit pinngitsaalinngisaannarpai. Saattanilli allatut tammartinneq sapikkani tamatigut naakkittaatsumik pinngitsaaliniartarpai pissaaneqarfigilerumallugit. Sioorasaarinikkut pinngitsaaliinikkulluunniit nalunngeqatiginnissuseq naalakkersorniartarpaa iluareqqusaartarlunilu. Tamanna siunertaralugu ilagiinni silamiunilu pisortaasut aqqutigalugit sunniiniartarpoq, taakkulu sulisinniartarpai inuit inatsisaat Guutip inatsisaanut akerliusut pinngitsaaliinikkut maleruartinniartarlugit.Ak 223.6

    Ilagiikkuutaat naaggaartuusut Guutip inatsisaanik Biibilip uppernarsaatai erseqqissut narrugigunikkik, taava inuit Biibili najoqqutaralugu eqqunngitsumik upperisaqartutut uppernarsaatissaqartinngisatik nipangersissinnaajumassallugit erinigissavaat. Maannakkut tamanna takujumanagu sequnngersimagaluarunilluunniit ingerlavissaq sanguffigereerpaat kristumioqatigiit allat assigalugit nalunngeqatiginnissusertik tunngavigalugu iliorumanngitsut: Ullormik paavip qasuersaarfigeqqusaanik ilassisaqarumanngitsut qinugineqarnissaannut ingerlaviusoq.Ak 224.1

    Ilagiinni naalagaaffimmilu angutit nuimanerusut kattukkumaarput inooqatigiinni assigiinngitsunik tamanik akissarsisitsinikkut, kimigiisernikkut pinngitsaaliinikkulluunniit seqernup ulluanik ataqqisaqalersikkumallugit. Guutimit piginnaaneqartitaannginnamik tamatuma taartissaanik inatsisitigut sukangasumik aalajangersakkat atorniarumaarpaat. Naalakkersuinikkut aseruussimanerup naapertuilluarnissamik pingaartitsineq sallusuissummillu ataqqisaqarneq piiartarpaat; inuiannillu iluarineqarumallutik naalakkersuisut inatsisartullu, allaat Amerikami kiffaanngissuseqarfiusumi, inuiaqatigiit piumasaat akueralugu inatsisiliorumaarput seqernup ulluata illernartitaanissaata pinngitsaaliissutigineqarnissaanik. Akornuserneqartussaanngitsumik nalunngeqatiginnissuteqarneq taama akisutigisimasoq ataqqineerukkumaarpoq. Katsorna akiuunnissami pruffiitip oqaasiisa eqquutinneqarnissaat takujumaarparput: “Uumasorujuullu arnaq kamaatingaaleramiuk qitornai allat Guutip inassutaanik Jiisusillu nalunaajaataanik aalajangiussisut sorsuffigilerpai.” (Saqq. 12, 17).Ak 224.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents