Kapitel 5—John Wiclif

Iluarsaaqqinnerup siornagut Biibilit pigineqartut ilaannikkut ikittuarannguanngortarsimapput; Guutilli oqaatsini nungutaalluinnaqqusimanngilai. Oqaatsip sallusuissutai isertugaajuartussaatinneqanngillat. Guutip inuussutsip oqaasia aniguisissinnaavaa, soorlu ajornanngitsumik parnaarussiviit matui ammarsinnaagai kiffani aniguisikkumallugit.Ak 37.1

Europap nunaani assigiinngitsuni anguteqarpoq Guutip anersaavanut sunnigaallutik sallusuissummik ujarlersunik, erlinnartuutinik toqqugaasunik ujarlersutut. Ersinngitsup piumasaanit siulersugaallutik allakkat iluartut soqutiginneqqissaartunik ilisimasassarsiorfigisarpaat. Qaammarsaatissaq ilassissallugu piareersimapput qanorluunniit pineqassagaluarunik. Naak suut tamaasa erseqqivissumik paasisinnaanngikkaluarlugit sallusuissut sivisuumik isertugaasimasoq paasisinnaavaat. Oqariartortutut Guutimit aallartitaasutut aallarlutik tammartitsinerup upperisapalaaqarnerullu qilersuutai kittorartiterpaat sivisuumillu qunutitaasimasut kajumissaarlugit makillutik kiffaanngissuseqarnertik illersoqqullugu.Ak 37.2

Valdenserit eqqaanngikkaanni Guutip oqaasia sivisuumik isertugaasimavoq inuiaat oqaasii ilisimatuut kisimik paasisinnaammatigik, maannali piffissaq nalliuppoq Biibilip nutserneqarluni nunani assigiinngitsuni inuiaqatigiinnut tunniunneqarfissaa namminneq oqaaserisaannut nutsigaasunik.Ak 37.3

1300-qarnerani “iluarsaaqqinnerup ulloriaa” Tuluit Nunaanni nuivoq. John Wiclifip iluarsaaqqinnissaq Tuluit Nunaanni piinnarani kristumiulli tamarmik akornanni oqariartuutigaa. Ilagiinnut ruumalerisunut sakkortuumik assuarliutaa kingorna nipangiunneqartussaasimanngilaq. Assuarlerneq tamanna inuit, ilagiikkuutaat inuiaqatigiikkuutaallu aniguisitaanissaannut aallarniutinngorpoq.Ak 37.4

Wiclif ajunngitsumik ilinniartitaalluarpoq, taassumanilu Naalakkamik mianerinninneq ilisimassummut aallarniutaavoq. Ilinniarfissuarmi upperluarnermigut aammalu piginnaassuseqangaarnermigut peqqissaartumillu ilinniarsimanermigut malunniuppoq. Ilisimasassanik pilerigisaqarnermini ilisimatusaatitigut tamatigut ilisimasassarsiorniarpoq. Ilinniartitaavoq ilisimatuutut eqqarsaqqissaarnissamik, ilagiit ajoqersuutaannik aammalu innuttaasunut inatsisinik, pingaartumik nunagisamini atortuusunik. Piaartumik taamatut ilinniartitaanini kingusinnerusukkut sulinermini iluaqutigeqaa. Naligisamini eqqarsaqqissaarnermik ilisimatusaatit ilikkarsimagamigit kukkuneri uleersinnaanngorpai, nunagisaminilu ilagiillu inatsisaanik ilisimasaqarluarami innuttaasutut Guutisiornermilu kiffaanngissuseq illersorlugu akiuunnissaq aallarnersinnaanngorpaa. Panallusooq Guutip oqaasianit pissarsiarisartakkani sakkuutigisinnaallugillu ilinniarfiit ilinniartitsissutaat pigiliussimavai ilisimatuullu periaasiat ilisimallugu. Silassoringaarlunilu ilisimasaqangaarami ikinngutigisaminit akeqqaminillu ataqqineqartarpoq.Ak 37.5

Wiclifip universitetimi ilinniartilluni allakkat iluartut ilisimasassarsiorfigeqqissaalerpai. Ilisimatusaammik grækerit eqqarsartaasiannik kristumiussutsimillu kattutititsiniummik (skolastikimik) ilinniarsimanermisut peqqissaartigaluni Biibili ilisimasassarsiorfigilerpaa. Manna tikillugu amigaateqarnermik malunnangaartumik misigisaqarsimavoq ilisimatusaatinik ilinniarnermigut ilagiilluunniit ajoqersuutaasigut ikiorserneqarsinnaanngitsumik; Guutilli oqaasiani siornatigut kinguneqanngitsumik ujarsimasani nassaaraa. Tassuuna annaassinissamik pilersaarut saqqummiunneqartoq takuaa Kristusilu silamiut sinniisussatuaattut unnersuutigineqartoq paasillugu. Kristusimut kiffartornissamut tunniuppoq aalajangerlunilu sallusuissut nassaarisimasani nalunaajaatigiumallugu.Ak 37.6

Iluarsaaqqinniartutut kingulissamisut Wiclifittaaq sulileqqaarnermini ingerlavissani ilisimariinngilaa. Ilagiit ruumalerisut akerlilerniarlugit siunertaqanngikkaluarpoq, kisianni sallusuissummik pingaartitsinermigut sallutussuseq akerarinngitsoorneq saperpaa. Paavip ilagiissaasa tammarsimaneri paasinerujartortillugit Biibilip ajoqersuutaa ilungersornerujartortumik saqqummiunniartarpaa. Paasivaa ilagiit ruumalerisut Guutip oqaasia qimassimammassuk inuinnarnit kingornussarsiat maleruarumallugit. Qunutitassaanani palasiusut unnerluutigai allakkanik iluartunik isertuisutut, noqqaavorlu Biibili inunnut utertitaaqqullugu Biibilillu ilagiinni malittarineqarnissaa atuleqqeqqullugu. Ilinniartitsisuuvoq pikkorillunilu ilungersortoq, oqaluussisartuuvoq oqallorissoq, ulluinnarnilu inuusia sallusuissummut nalunaajaatigisaanut naleqqulluarpoq. Allassimasunik ilisimasaqarluarnermigut, uppernarluartumik oqariartarnermigut, minguitsumik inuuseqarnermigut aammalu qunusuillunilu naapertuilluarnermigut ataqqineqarlunilu tatigineqarpoq. Inuiaqatigiit akornanni qassiiupput manna tikillugu upperisaminnik naammagisaaruttartut ilagiit ruumalerisut guutiissusiannik takusaqaraangamik, taakkualu sallusuissut Wiclifip saqqummiussaa isertornatik nuannaarutigalugu ilassilluartarpaat; kisianni paavikkormiuni pisortaasut narravittarput paasigamikku iluarsaaqqinniartoq taanna namminerminnit sunniuteqarnerungaalersoq.Ak 38.1

Wiclifip tammartitaanerit paasilertortarpai. Ileqqupiluillu ruumalerisut pisortaasa akuerisaat qassiit assuarisarpai. Kunngikkunni palasiusutut paavip tuluit kunngiannit akissarsiariumasaa qunusuilluni akerlilerpaa uppernarsarlugulu paavip angutaaserluni nunat naalagarisaannik naalakkersuiniarnerata silassorissutsimut saqqummersitamullu akerliunera. Paavip piumasaa sakkortuumik narrassutigineqarsimavoq, Wiclifillu ajoqersuutaa nunami angutinut pisortaasunut sunniuppoq. Kunngi akimarnillu isumaqatigiillutik paavi silamiutut oqartussaajumanerani akissarsiniarneranilu itigartippaat. Tassuunakkut paavip Tuluit Nunaanni oqartussaanera kinguneqarluartumik akerlilerneqarpoq.Ak 38.2

Ajoqutissaq alla iluarsaaqqinniartup sivisuumik qunusuitsumillu akiorniagaa tassaavoq qinusartunik mattuttoqarneq. Mattuttut tamakku amerlalluinnarlutik Tuluit Nunaanni siumukarnissamut ajoqutaalluinnalersimapput. Suliffissuaqarnermi, qaammarsaaniarnermi ileqqorissaarnissamilu nukillaarutaasumik sunniinerat malunnarpoq. Mattuttut ilatsiinnarlutillu qinusarlutillu inuunerat inuiaqatigiinni sulisussaaleqinaannarani iluaqutissanik suliniarnermik nikaginninnermik nassataqarpoq. Inuusuttut tassuuna ilatsiinnartunngortitaallutik aserugaasarput. Mattuttut sunniinerisigut inuusuttut qassiit angajoqqaaminnit akuerineqarnatik allaallu angajoqqaatik ilisimatinnagit ilaannikkullu inerterneqarsimagaluarlutik mattuttunngortarput.Ak 38.3

Paavip mattuttut tamakku piginnaaneqartissimavai anngiiartitsisussatut ajortinillu isumakkeerfiginnittussatut. Tamanna qasseerpassuarnik kingunipiloqarpoq. Mattuttut akissarsilertorumallutik isumakkeerfiginninnissamut piareersimangaartarmata pinerluttut tamalaat ornittarpaat, tamatumuunalu pinerluttuliornerit ajornerpaat amerliartulertoqaat. Napparsimasut piitsullu isumaminnik naalliutsiinnarlugit mattuttut tunissutisiamik inunnut erloqisunut oqilisaataasinnaagaluartunik tigooraaginnarput, tunissutissanillu noqqaajuartarput inuit tunisiumanngitsut guutiitsutut perloqqusarlugit. Mattuttut qinusartut piitsutut inuuneraraluarlutik pigissaarnerujartuinnarput, taakkualu illorsuaasa alutornartut nerisarissaarnerisalu nunamiut piitsuussusiat malunnarsiartortippaat. Namminnerlu inuulluataarlutillu aliikkusersortillutik angutit ilisimaatsut sinnersissamittut aallartittarpaat oqaluttualianik quiasaarutinillu oqaluttuarnikkut aliikkusersuinikkut inuit mattuttunit pututitaanerujartuinnaqqullugit. Taamaattorli mattuttut inupparujussuit upperisapalaallit qunusiariuaannarpaat isumaqartillugillu kristumiutut ataasiinnarmik naammassiniagassaqassasut: Paavip oqartussaanera akueralugu, iluartuutitat pallorfigalugit mattuttullu tunissuteqarfigisarlugit, taamaaliuinnarunillu qilammi inissaqartitaajumaartut.Ak 38.4

Angutit ilisimatuullutillu upperluartuusut mattuttoqarfiit tamakku iluarsaaviginiartarsimagaluarpaat kinguneqanngitsumilli. Maannali Wiclifip erseqqissumik paasisimannittutut ajortup sorlaa saassuppaa oqarluni mattuttoqarneq iluameersumik tunngavissaqarnani atorunnaarsittariaqartoq.Ak 39.1

Wiclifip atuagaaqqat mattuttunut assuarliutaasut atuakkiarisalerpai. Tamatuminnga sulinermini mattuttut assuarliutigineqarnissaat pinerunagu inuit allakkat ajoqersuutaannik Biibilillu Guutimit aallaaveqarneranik paasitinniassallugit pingaarnerutippaa. Nalunaartarpoq paavi palasiinnarnit ajortinik isumakkeerfiginnittussatut piginnaaneqarnerunngitsoq, ilumummigooq kinaluunniit perloqqusaasinnaanngilaq Guutimit perloqqusaareersimatinnani. Anersaakkut silamiutullu angutaasertarnerujussuaq paavip pilersissimasaa taamaaliornermigut kinguneqarluarnerpaamik uppitippaa, inupparujussuit anersaakkut timikkullu ittumik tigusaaffigisaraluat.Ak 39.2

Sivitsunngitsoq paavimit kallersutut qannguluffigineqalerpoq. Allakkat ilagiinnit avissaartitsissutissat pingasunngorlugit Tuluit Nunaannut nassiunneqarput — universitetimut, kunngimut palasiusunullu — ajoqersuinerluttuusorooq nipangersitaaqqullugu. (Foxe, Lewis, Lechler, Neander). Allakkalli ilagiinnut avissaartitsissutit taakku tikiutsinnagilluunniit biskoppit ilungersornerminni Wiclif killisiugassamittut qaaqqoreersimavaat. Nunami akimanerpaat ilaasa marluk Wiclif eqqartuussivissamut ilagaat, inuppassuillu silataani katersuussimasut isaaleqimmata eqqartuussiniartut tupaatornermit killisiuinissaq kinguartippaat Wiclifilu eqqissisitaasutut aallartiinnarlugu. Kinguninnguagut kunngi Edward III, palasiusut sunnerniarsimasaat nutarteriniartup ajoqutissaanik, toquvoq, Wiclifillu sernissortigisaa Tuluit Nunaanni naalakkersuilerpoq.Ak 39.3

Taamaattorli paavimit allagarsiat ilagiinnit avissaartitsissutit Tuluit Nunaamiunut tamanut peqqusipput ajoqersuinerluttoq tigusaralugulu parnaaruteqqullugu. Taamaaliorneq Wiclifip ikuallaqqusaanissaanik siunertaqavissutut pasinarpoq. Soorluuna Wiclifip ilagiit ruumalerisut akiniaanerisigut toqutaanissaa qularnaateqassanngitsoq. Aaperaamulli oqartup: “Erseqinak ... eqqornaveeqqutigaarma,” kiffani sernigalugu assani isaateqqippaa. Toqu tikiuppoq, iluarsaaqqinniartumut pinnani, paavimulli taassuminnga toqutassanngortitsigaluartumut. Gregor XI toquvoq, biskoppillu Wiclifimik killisiuiniassallutik katersuussimagaluartut aallaraannarput.Ak 39.4

Guutip siulersuineragut iluarsaaqqinneq siumukartitaavoq. Gregor toqummat paavit salliuniuttut marluk qinigaapput. Naalagaaniat marluk, tamarmik kukkusinnaannginnerartut ataatsikkut naalagarsiortitsinialerput. Tamarmik immikkut uppertut saaffigaat paaveqatiminnut sorsunnissaminni tapersersoqqullutik, akeqqatik qununartumik perloqqullugit tapersersuiumasullu qilammi akissarsinissaannik neriorsorlugit. Pisimasup tamanna paaveqarneq sanngiillisingaarpaa. Akerariit imminnut sorsunnertik ulapputiginermit Wiclif eqqissisimatiinnarallarpaat.Ak 39.5

Ajoqersuisup pisarneratut Wiclifip iivangkiiliu piitsunut oqaluussissutigisarpaa. Nammineq palaseqarfigisamini Lutherworthimi qaammarsaanissaq naammaginagu aalajangerpoq qaammaqqutissaq Tuluit Nunaata immikkoortuinut tamanut pajugutigiumallugu. Tamanna siunertaralugu oqaluussisartussarpaalunnguit pilersippai, angutit peqqusersuitsut, Guutimik mianerinnittut, sallusuissummik asannittut tamatumalu siaruarterneqarnissaata sulissutigineqarnissaanit annerusumik kissaatigisaqanngitsut. Angutit taakku tamanut aallararput, illoqannginnersani illoqarfinniittuni nunaannarmilu aqqusineerannguani ajoqersuisarlutik. Utoqqaat, napparsimasut piitsullu ornillugit Guutip saammaanneranik nalunaarummik oqaluttuuttarpaat. Taamaattorli Wiclifip inuunermini annerpaamik suliaa tassaavoq Biibili tuluit oqaasiinut nutseramiuk. Atuakkiami taaguuteqartumi “Biibilip sallusuissutaanik pingaassusianillu” nalunaarpoq, Biibili nutserumallugu inuup kialuunniit Tuluit Nunaamiup, Guutip tupinnartuliai, ilitsoqqussaralugu oqaatsimigut atuarsinnaaniassammagit.Ak 39.6

Tassanngaannartumilli suliniarnera kipitinneqarpoq. Suli 60-inik ukioqalinngikkaluarpoq, kisianni suliuarnermigullu ilisimasassarsiortuarnermigut akeqqaminillu saassunneqartarnermigut utoqqaliaarpallaalerpoq. Navianartumik napparpoq. Tamatuminnga nalunaarutaasoq mattuttut qinusartut nuannaarutigeqaat. Isumaqarput ilagiit tungaanut suliarisani peqqissimissutigissagaa, inimullu uninngavianut ornippaat nassuiaanissaa tusarumallugu. Mattuttoqarfiit sisamat sinnersigisaasa naalakkersuisut atorfilittaat sisamat ilagalugit angut toqulersorisartik katersuuffigaat oqarfigalugulu: “Toqu qanermioraat, kukkussutigisatit peqqissimissutigalugit ajoqutissatsinnik oqaatigisatit utertikkit.” Iluarsaaqqinniartup nipangersimaannarluni tusarnaarpai. Taavalu paarsisuni qinnuigaa siniffimmini ingiteqqulluni. Isersimasullu isigeqqissaarlugit oqaatsiminik utertitsinissaminik utaqqisut nipimik erseqqarissumik sajussutigigajuttarsimasaannik akivai: “Toqunngikkallassaanga, uumallungali mattuttut suliapilui oqaluttuareqqittarumaarpakka.” Tupigutsallutillu pakatsivillutillu mattuttut tuaviorlutik inaanit aniapput. (D'Aubigné).Ak 40.1

Wiclifip oqaasii eqquutitinneqarput. Toqutinnani nunaqqatini ilagiinnut ruumalerisunut akiuussutissaannik sakkortunerpaamik — Biibilimik — tunivai, Biibilimik, tassa inuit Guutimit qaammaqqutissaannik iivangkiiliumillu tunillugit. Tamatuma suliarineqarnerani akornutissat annertullutillu qassiiusut ajugaaffigisariaqarput. Wiclif peqqiilliorpoq. Ilisimareerpaa ukiut suliffissani ikittuinnanngoreersut, qanorlu akerlilerneqartiginissani nalunngereerpaa. Taamaattorli Guutip oqaasiani neriorsuutaasut qiimmassaatigalugit qunussanani ingerlaannarpoq. Anersaakkut sanngiissutsi pigiuarlugu misilittagartuunngoreersimallunilu inuunermini annertunerpaamik suliassaminut piareersarneqarsimavoq. Kristumiorpassuit paatsiveeruteruttortillugit iluarsaaqqinniartup Lutherworthimi palasip illumini suliassaq qinersimasani tunniuffigaa silatimini anorersuarneralusooq soqutiginagu.Ak 40.2

Kiisami suliassaq inerpoq — manna tikillugu Biibilip tuluit oqaasiinut nutserneqarnera siulleq. Guutip oqaasia Tuluit Nunaannut ammagaavoq. Maanna iluarsaaqqinniartup toqu ikuallagaanissarluunniit siooragiunnaarpai. Inuiaqatigiit tuluit qaammaqqutissamik qaminnavianngitsumik tunisimavai. Nunaqqatini Biibilimik tunigamigit ilisimaassutsip inuunerlunnerullu qilerutai kittorarneqarnissaanni ikiuussimavoq sorsunnerni ajugaalluinnartarnernit annertunerusumik.Ak 40.3

Naqiterisarneq suli nassaarineqarsimanngimmat Biibilit kigaatsuinnarmik ilungersornartuinnarmillu sulinikkut suliarineqarsinnaapput. Atuagaq pilerigineqangaarmat assilillugu allakkumasut qassiiupput; kisianni taamaakkaluartoq pisiumasut pissaqartinniassallugit allattuusut ajornartorsiutigaat. Pisiumasut pigissaarnerusut ilaasa Biibili tamakkerlugu pisiariumasarpaat, ilaasalu ilaannaa pisiarisarpaat. Qassiitigut ilaqutariit arlallit kattullutik Biibilisisarput. Taamaalilluni Wiclifip Biibiliutaa ilaqutariinnut siammariartorpoq.Ak 40.4

Biibilip saqqummiunnera ilagiit pisortaasa uippalliutigivippaat. Maanna akiorniagassaqalerput sakkuutinik naleqqutinngilluinnartunik atugassaqarlutik, taamanikkut Tuluit Nunaanni Biibiliuteqarnissaq inatsisitigut inerteqqutigineqanngilaq, tamanna tikillugu tuluttut pigineqarsimanngimmat. Kingorna taamaattunik inatsisitaarput, sukannersumik maleruartinniagaasunik. Maannali palasit akerliliigaluartut piffissaqarallarput Biibilit siaruartissallugit.Ak 41.1

Wiclifip suliassaa naammassineqangajalerpoq. Sallusuissutsip erfalasua taama sivisutigisumik qullarsimasani ungasinngitsukkut toqunermigut sapangitassarilerpaa. Lutherworthimi oqaluffimmini nerliiviliartitsilluni tassanngaannartumik ilisimajunnaarpoq, kinguninnguagullu anerningerpoq.Ak 41.2

Wiclifip ukiut akulliit taarsiorfiusut saqqummerfigai. Siuleqanngilaq guutisiornermik piorsaanissamini tunngavissaasumik suliaqarsimasumik. Johannesitut kuisisutut immikkut ittumik suliassaqartitaalluni Wiclif ukiunik nutaasussanik aallarniisuuvoq. Kisianni sallusuissut saqqummiussaa ataqatigiissuseqarlunilu naammalluassuseqarpoq iluarsaaqqinniartut kinguliisa akimorsimanngisaannik, allaallu ilaasa ukiut untritillit tamatuma kingornagut nallersimanngisaannik. Tunngavissaq annertungaarlunilu qajannaangaarmat kinguliisa piorsaqqittariaqarsimanngilaat.Ak 41.3

Wiclifip iluarsaaqqinniartut pingaarnerit ilagai. Taassuma kingornagut saqqummersut ilaannannguisa nallersinnaavaat makkunatigut: Silassorissutsikkut, erseqqarissumik eqqarsarnikkut, sallusuissummik aalajangiussinikkut sallusuissummillu illersuinermi qunusuissutsikkut. Iluarsaaqqinniartup taassuma makku ilisarnaqutigai: Inuutsimigut minguissuseq, ilisimasassarsiornermi sulinermilu qasusuissuseq, aalajaatsumik naapertuilluassuseq kiffartuussinermilu kristumiutut asanninneq ilumoornerlu; uffali ukiut inuuffigisai tarnikkut taarsiorfiungaarlutillu inuunerluffiugaluartut.Ak 41.4

Wiclifip pissusia allakkat iluartut perorsaasutut allanngortitsisinnaasutullu pissaaneqarnerannik nalunaajaataavoq. Biibilip-una Wiclif taannaasunngortikkaa. Sallusuissummik tamatumuuna saqqummersitaasumik ilungersornerup piginnaanerit tamaasa nutarterlugillu nukittorsartarpai. Isuma qullarsartarlugulu paasinnissinnaaneq sakkortusartarpaa. Biibilimik ilisimasassarsiornerup eqqarsaatit, misigissutsit noqqaanerillu ilinniarnernit allanit tamanit annertunerungaartumik iluarsiartortissavai. Siunertaqarnikkut, naammagittarnikkut, nakimaannikkut tarnikkullu aalajaassutsikkut sakkortusaataavoq. Allakkat iluartut ilungersortumillu ataqqinnittumik ilisimasassarsiorfigineqarnerisa, ilisimasassarsiortoq, taannaajuartup eqqarsaataanut qanillisissagaluarpaat, inuinnartut ilisimatusaatinik ilinniartitsinikkut angutit saqqummersitaasartut kikkulluunniit naleqqiukkaanni angutit tarnimikkut piginnaaneqarnerungaarlutillu ataqqinarnerungaartunik pingaarnerpaatitaqartut saqqummersillugit. Tussiaasiortoq oqarpoq: “Oqaatsitit nassuiarneqarunik qaammaqqutaassapput misilittagakitsumillu siuneqalersitsissallutik.” (Tuss. 119, 130).Ak 41.5

Ilisimassutissat Wiclifip saqqummiussimasai siaruarterneqartuarallarput. Isumaqatigisaasa, wicliffinik aammalu lollardinik taaneqartartut, Tuluit Nunaat angalaarfigiinnarnagu nunat allattaaq siammarfigalugit iivangkiiliumik ilisimasaqarneq nassataraat. Siulittaasortik maanna peerussimalermat oqaluussisartut siornagornit ilungersornerullutik sulinialerput, inuppassuillu katersuuttarput nalunaajaanerat tusarnaariartorlugu. Ajoqersukkaminnut akimarnit ilaat, allaallu kunngip nulia, ilannguppaat. Nunaqarfinni qassiini inuiaqatigiit inuuneranni takussaalluartumik nutarterineqarpoq, katuullillu oqaluffinni guutiitsutut assiliaatigisaat piiarneqarput. Sivitsunngitsorli Biibilimik ilitsersuutissaqarumallutik qinigaqarsimasut naakkittaatsumik malersugaalerput. Tuluit Nunaanni naalagaasut pissaaneqarnerulernissartik pileritsaallugu Ruumamit tapersersorneqarumallutik nangaanatik iluarsaaqqinniartut akigaat. Pernaataasumik Tuluit Nunaanni ikuallaasarneq iivangkiiliumik isumaqatiginnittunut akiuunnermi sakkuutissatut inatsisitigut tunngavilerneqarpoq. Martyrit tulleriiaaginnalerput. Ilagiinnut akerartortutut nunagisaminnullu killuussisutut Naalagaq torlulaffigiinnarsinnaavaat. Sallusuissutsip ilungersuutiginnittui isertorlutik oqaluussisartuaannarput, sapinngisannguaminnik piitsut illunnguini toqqortarlutik, allaallu nunap itersaani qangattanilu toqqortariaqarajuttarlutik.Ak 41.6

Malersuineq tamaviaarunneqaraluaqisoq ilagiinni inuunerlunnermik assuarliutit ilumoortumik ilungersortumik qasusuitsumillu nipputigineqartuarput ukiuni untritilinni. Taamanikkut kristumiuusut sallusuissut ilaannakuinnaasumik ilisimagaluarpaat, kisianni Guutip oqaasia asassallugulu naalanniassallugu ilikkarsimavaat, oqaaserlu pissutigalugu naalliutsitaanerminni naammagittarput. Apustilit nalaanisut inuit qassiit nunami pigisatik Kristusip sulissunneqarnissaanut tunissutigisarpaat. Illuminnik arsaarneqanngitsut qatanngutigisatik eqqissiveerutitaasut nuannaarlutik innisimatittarpaat, namminnertaarlu anisitaagaangamik ajattugaaqatimik atugaat nuannaarlutik atulersarpaat. Ilumoorpoq inuit tuusintilikkuutaat malersortimik uumissuinerannit qunutitaallutik uppernertik akigalugu peqqissimissutinik atisalerlutik oqaaserisaminnik utertitsinerminnik nalunaariartorlutik parnaarussiviit qimattarsimagaat; kisianni ikittuunngitsut, angutit akimanernik inuinnarnillu ilaqartut, parnaarussivinni naalliutsitsivinnilu, naalliutsitaallutillu ikuallagaasarput, taamaakkaluartorli sallusuissut qunusuillutik nalunaajaatigiuarpaat, “naalliuttortaanut” ilaatitaanissaminnut nikagineqannginnertik nuannaarutigalugu.Ak 42.1

Wiclifip allagai tassaapput Johan Husip Bøhmenimiup tunngavigisai katuullit kukkussuterpassui narrugalugit iluarsaaqqinnissaq sulissutigileramiuk. Taamaalillutik sallusuissutsip inerititassai nunani taakkunani imminnit avinngarussimaqisuni siaruartinneqarput. Bøhmeniminngaanniit sulissutiginninneq tamanna nunanut allanut siaruarpoq. Inuit eqqarsaataat Guutip oqaasianut taama sivisutigisumik puiorneqarsimasumut saatsinneqarput. Guutip assaata iluarsaaqqinnissarsuaq piareersalersimavaa.Ak 42.2