Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Akiuunnersuaq

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "undefined".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Kapitel 8—Luther inatsisartunut sassartitaavoq

    Kaasarertaaq, Karl V, Tysklandimi kaasarinngortitaasimavoq, Ruumamillu aallartitat nukingerlutik pilluaqqujartorpaat qinnuigiartorlugulu iluarsaaqqinniartoq ajoquseqqullugu. Kisianni Saksenimi kurfyrstiusup Karlip kaasarinngortitaanerani malunnartumik ikiuussimasup qinnuigaa Luther tusaqqaartinnagu akornuseqqunagu. Luther qinnuppaa eqqartuussisussanut ilisimatuullutillu upperluartuullutillu kinaassusersiunngitsunut sassartitaaqqullugu.Ak 63.1

    Maanna isumaqatigiikkuutaat tamarmik Karlip naalakkersuileqqaarnerata kinguninnguagut angutit Tysklandip naalagaaffiinit Wormsimut ataatsimiigiartut alapernaasilerpaat. Tysklandimi naalagaanertaasut pernarlutik kaasarertaartik inuusuttoq oqaloqatigiartussagamikku inuiaqatigiittut ataatsimiinnissami tamatumani sulissutigisassanik pingaartunik oqaloqatigiissutissaqarput. Ilagiinni naalagaaffimmilu atorfillit annerit nunagisap immikkoortuinit tamanit ataatsimiigiarput. Inuinnaat pingaartortaat namminerisassanik kingornussaminnik ilungersuutiginnittut, ilagiinni akimanertat akimassutsiminnik naalagaassutsiminnillu perroorutigisallit, sakkutooqqinnerit ingerlaaqatillit, nunamit takornartanit ungasissunit: Tamarmik Wormsimi naapeqatigiipput. Inupparujussuilli tamakkua katersuunneranni uitsatigineqarnerpaasoq tassaavoq iluarsaaqqinniartumik Saksenimiumik sulissutigisassaq.Ak 63.2

    Kaasarip kurfyrsti qinnuigereersimavaa Luther inatsisartunukarnissamini ilageqqullugu, neriorsuisimallunilu sernigineqarnissaanik assortuussutigisanillu piginnaaneqarluartunik oqaloqateqarnissaani akornuserneqanngitsumik oqalussinnaatitaanissaanik. Lutherip kaasarimut sassarnissani kissaatigilluinnarpaa.Ak 63.3

    Lutherip inatsisartunut sassartitaanissaa tutsiummat Wormsimi tusagaq tamanna uitsatigineqangaarpoq. Aleander, paavip aallartitaa tamatuminnga suliassaqartitaasimasoq tupaallaqalunilu narrappoq. Tamatuma kingunissaata ilagiinnut paavilerisunut ajunaarutaanissaa paasivaa. Taamaattumik kaasari saaffigalugu Lutherip Wormsiliartitaanissaa ilungersoqaluni akerlilerpaa. Tamatuma nalaani Luther ilagiinnit avissaartitaasimavoq, tamannalu paavip aallartitaata akerliliineranut ilanngullugu patsisissatut kaasarip akueraa. Kurfyrsti allaffigaa Luther utertitsiumanngippat Wittenbergimi uninngatiinnaqqullugu.Ak 63.4

    Tamatumuunali ajugaasimaarnini naammagiinnarnagu Aleanderip silatussutsi tamaat atorniarlugu Lutherip eqqartuussaanissaa sulissutigaa. Aallartitap kimigiiserneragut akuersisitaasimalluni kaasarip Karlip kiisami akueraa sulissutigiumasaminik inatsisartunut saqqummiusseqqullugu. “Ulloq taanna aallartitaasumut ajugaasimaarfiuvoq. Ataatsimiittut amerlaqaat, sulissutigisassarlu pingaarutilissuuvoq. Aleanderip Ruuma illersorniagassaraa ...Ak 63.5

    Oqallorissorsuuvoq, piffissaqartitaaninilu iluatsivippaa. Isumassuisup aalajangersimavaa ilagiit ruumalerisut eqqartuunneqartinnatik eqqartuussisut annerit najortigalugit illersuisussartik pikkorinneq oqaluttoralugu sassarnissaat aalajangersimavaa.” (Wylie).Ak 63.6

    Aallartitaasup oqalugiaataa inatsisartut killissutigingaarpaat. Luther isersimaqataanngilaq ilagiillu paavilerisut illersuisuat Guutip sallusuissutaanik erseqqillunilu killinnartumik akisinnaassallugu. Iluarsaaqqinniartoq illersorniarneqanngilaq. Ajugaasuusaarnerli tamanna ajorsartitaanissamut aallarniutaavoq. Maannakkumiit sallusuissutip tammarsimassutsillu akerleriissusiat erseqqissiartuinnartumik paasinarsiartortussanngorpoq. Ulloq taanna killigalugu ilagiit ruumalerisut kingorna taama isumannaatsigisumik atugaqartitaaqqittussaanngillat.Ak 63.7

    Ilaasortaasut amerlanersaasa Luther Ruumamiunit akiniaavigineqartussatut tunniutissallugu nangaasimassanngikkaluartut, taamaattorli inuit qassiit ilagiinni aseruussimanersuaq paasisimallugulu palasiusut aningaaseritussusiisigut tigumatussusiisigullu inuiaqatigiit tyskit iluanaarniarfigipilunneqarnerat unitsikkumallugu kissaatigaat. Aallartitaasup paavikkuusut naalakkersuinerat kusanarnerpaamik saqqummiussimavaa. Maannali Naalakkap ilaasortaasut ilaat sunnerpaa paavikkut naalakkersuipilunnerat eqqortumik oqaaseqarfigeqqullugu. Ataqqinartumik aalajaassuseqarluni Saksenimi hertugi nikuippoq paavikkullu tammartitsillutillu kanngunartuliornerat siooranartumik erseqqissusilimmik nalunaajaatigalugit tamatumalu kingunipilui oqaatigalugit.Ak 64.1

    Lutherip nammineerluni paavikkut kanngunartuliornerat pikkunarnerusumillu sapiinnerusumik assortorneq sapersimagaluarpaa, oqaluttullu oqaasiisa ingammik soqutiginaatigaat, taassuma iluarsaaqqinnissaq akerarivimmagu.Ak 64.2

    Ataatsimeeqataasut uisitaasinnaasimagaluarunik Guutip inngilii takusimassagaluarpaat tammarsimassutsip taarneragut qaammarsaallutik isummanik uummatinillu ammaasut sallusuissummik ilassinninnissamut. Sallusuissutsip ilisimassutsillu Guutiata pissaanera tassaavoq iluarsaaqqinnissap akeraanik naalagarsiortitsisoq, taamalu suliassaq annertoorsuaq erniinnaq suliarineqartussaq piareersaraa. Martin Luther ilaanngikkaluarpoq, kisianni taassumannga pingaarnerusup nipini ataatsimiittunut tusarliussimavaa.Ak 64.3

    Maanna inatsisartut noqqaalerput Luther ataatsimiittunut sassartitaaqqullugu. Kiisalu Aleanderip siunnersuutai, assuarliutai sioorasaarutaalu tamaasa soqutiginagit Lutherip inatsisartunut sassartitaanissaa kaasarip akuersissutigaa. Luther qaaqquneqarami allagarsiaa allagartamik ajoqusernaveeqqussummik ilaneqarpoq nunaqarfimmut isumannaatsumik najorsinnaasaanut utersinnaaqqullugu. Allakkat taakku oqariartortup Wittenbergiliaappai Luther Wormsimut ilagisassaralugu.Ak 64.4

    Luther kisimiilluni angalasussaasimanngilaq. Kaasarip aallartitaata saniatigut Lutherip ikinngutiginerpaasai pingasut ilagiumallugu aalajangerput. Melanchton ilaajumaqaaq, uummatimigut Luther attavigaa parnaarussaanissamut toqumulluunniit ilagiumallugu. Taannali itigarpoq. Luther toqutaassagaluarpat ikiortaa inuusuttoq iluarsaasussatut isumalluutigineqartussaavoq. Iluarsaaqqinniartup Melanchton inuulluaqqugamiuk oqarfigaa: “Utissanngikkuma akeqqamalu toqussappanga, taava illit ajoqersuiuarniarit sallusuissullu aalajangersimaffigiuaruk. Sinnerlunga suliumaarputit ...”Ak 64.5

    Wormsimut tikiummat inuppassuit isaaffinnut katersuullutik tikilluaqqujartorpaat. Kaasariluunniit ilassiartorlugu inuit taama amerlatigisut katersuussimanngillat.Ak 64.6

    Katuullit pisortaat isumaqarsimanngikkaluarput Luther sapiiserluni Wormsimut takkutissasoq, tikiunneralu uippalliutigeqaat. Kaasarip siunnersuisuni erniinnaq katersuuteqquai periaasissaq qanoq ittoq atussallugu isumalioqqutigiumallugu. Biskoppit ilaat ilungersornertuumik katuuliusoq oqarpoq: “Sulissutigisassaq tamanna naammattumik sivisussusilimmik oqaloqatigiissutigereerparput, ataqqinangaartutit kaasariusutit, angut taanna erniinnaq peersittariaqassavat. Sigismundip Hus ikuallatassanngortinnginnerpaa? Ajoqersuinerluttoq ajoqusernaveeqqussutissamik tunisariaqarnagulu eqquutititsisariaqanngilagut.” Kaasarilli akivaa: “Naagga, neriorsuuterput eqquutittariaqarparput.” Taamaattumik iluarsaaqqinniartup tusarneqarnissaa aalajangiunneqarpoq. (D'Aubigné).Ak 64.7

    Aqaguani Luther inatsisartut ataatsimiinneranni ilaasussatut qaaqquneqarpoq. Atorfillit annerit ilaat suliassinneqarsimavoq ataatsimiittarfimmut ilagissallugu, kisianni ilungersorluni tikikkiartortariaqarpaa. Aqqusernit tamarmik inunnik mattuttumik sapiiserluni paavimut assortuisumik tamatuminnga takunnikkumasunik tattoqissimapput.Ak 65.1

    Kiisami Luther inatsisartunut sassarpoq. Kaasari issiavissaarsuarmini issiavoq naalagaaffimmi angutit akimanertaanik kaajallanneqarluni. Manna sioqqullugu inuup ataatsilluunniit ataatsimiittut Lutherip maannakkut sassarfigisaanit akimanerusut sassarfigisimanngisaannarpai. “Tassaniinnera immini paavikkunnut ajugaaneruvoq. Paavip angut taanna perloqqusimavaa, maannalu eqqartuussisut sassarfigai taamaaliornikkut paavimit annerutittut. Paavip ilagiinnit avissaartissimavaa inoqatiminut atassuteqaqqujunnaarluinnarlugu; taamaakkaluartorlu Luther ataqqinnippaluttumik saaffigineqarluni qaaqqusaavoq silarsuarmilu ataatsimiititanit akimanerpaanit ilassineqarluni. Paavip oqaqqittussaajunnaarsillugu eqqartuussimavaa, maannalu tusarnaartut tuusintilippassuit kristumioqarfinnit ungasinnerpaanit aggersimasut oqaluffigisussanngorpai. Luther nammineq mumisitsinersuarmi sakkuutigineqareerpoq. Ruuma issiavissaarsuarminit atertitaalereersimavoq, maniguutsitaanermullu tamatumunnga pissutaasoq mattuttuuvoq.” (D'Aubigné).Ak 65.2

    Luther kaasarip issiavissaarsuata saarpiannguanut inissinneqarpoq. Ataatsimiittorpassuit nipitannguerupput. Taavalu kaasarip atorfilittaasa ilaata nikuilluni Lutherip atuakkiai katersuussat tikkuarlugit iluarsaaqqinniartoq marlunnik apeqquteqarfigaa akisassaanik: Atuakkat tamakku atuakkiarisimanerai, isummallu taakkunani imarineqartut utertikkumanerai. Atuakkiat taaguutaat atuarneqareermata apeqqutaasoq siulleq akillugu atuakkiarisimallugit nalunaarpoq. “Apeqqutaasup aappaa pillugu,” Luther nangippoq, tamatumuuna tarnit annannissaat Guutillu oqaasia pineqartut paasigakku, Guutillu oqaasia qilammi nunamilu erlinnartuutit annersarimmassuk sianiitsumik iliussagaluarpunga eqqarsaqqaarnanga akissagaluaruma. Pissusiusut pisariaqartitaannit annikinnerusumik imaluunniit sallusuissutsip pisariaqartitaanit annertunerusumik oqaaseqarlunga Kristusip oqaasianut ajortulioqqajaraluarpunga, ima oqarmat: “Inunnulli uannik miserratiginnittoq, taanna uanga aamma Ataatama qilanniittup saavani miserratigiumaarpara.” (Matt. 10, 33). Tamanna pissutigalugu maniguullunga kaasariusutit ataqqinangaartutut qinnuigaakkit piffissaqartitaajumallunga, Guutip oqaasianut mamianartumik iliornanga akisinnaaqqullunga.”Ak 65.3

    Aqaguani aggersussaavoq aalajangersimasumik akissuteqassalluni. Sivisunngitsumik siooraleraluarpoq, pissaanerit sallusuissutip akerai eqqarsaatigitillugit. Uppernera qulaleraluarpoq, sajullunilu siooraleraluarpoq ersingaaleraluarporlu. Navianartut eqqaaniittut siooranarsiartorput, akerai ajugaasussatut ilimanarsipput taartullu pissaaneri ajugaassangatinnarsillutik. Katersat Naalagaannit najorneqarnerminik qularnaveeqqutissamik kipisavoq. Isumatsangaarnermini nunamut pallorluni torlulalerpoq guutiunngitsup naammattumik paasisinnaanngisaanik makkuninnga: “Guuti ajugaqanngitsutit taannaajuartutit-aa,” taama qinuvoq, “silap matuma siooranassusia! Ata, qarni aatsartippaa iissallunga, ilinnullu tatiginninnera annikippallaaqaaq ... Silap matuma pissaanerinnai isumalluutissarissagukkit aniguisussaajunnaarpunga ... Taava naggatissara nalliutilereerluni eqqartuussaareersimassaanga ... Guuti-aa, silarsuup ilisimassutaanut tamarmut ikiunnga. Taamaaliorit ... Illit kisivit ... Sulissutigisassarmi tamanna uanga piginngilara, illilli. Uanga maani suliassaqanngilanga silamiut pingaartortaanni makkunani ... Sulissutigisassarli illit pigaat, ... sulissutigisassarlu iluartuuvoq. Naalagaq-aa, ikiunnga! Guuti ilumoorlutillu allanngujuitsutit-aa, inuk ataaserluunniit isumalluutiginngilara ... Inuit pii isumannaatsoqanngillat ... Suliassareqqusamut matumunnga qinersimavarma ... Sanilerinnga ernerit Jiisusi Kristusi pissutigalugu, taannaasoq illersuutissara, eqqornaveeqqutiga pallittaalisaralu aalajaatsoq.”Ak 65.4

    Nalornisaqanngitsumik isumassuinermini Guutip Luther akuerisimavaa navianartorsiornini paasisinnaaqqullugu, nammineq piginnaaneqarnini tatigalugu sapiiserpallaarluni ajunaaqqunagu. Taamaattorli sioorassutigisaa tassaanngilaq naalliutsitaanissamik imaluunniit toqutaanissamik ilimanarsivissutut ittumik siooragisaqarneq. Ajornartoorsimaffia nalliussimavoq ajugaaffiginiassallugulu sapersutut misigivoq. Aalajasutut takutikkuni sallusuissutip suliassartaa tassuuna akornuserneqarsinnaavoq. Akiuunnermini nammineq navialinnginnissani pinnagu iivangkiiliup ajugaanissaa siunertaralugu Guuti ilagalugu akiuuppoq. Saperluinnarnermini Annaassisoq pissarsuaq Jiisusi Kristusi upperalugu isumalluarfigaa. Ataatsimiittut kisimiilluniAk 66.1

    sassarfigissanagit paasillugu nakussatsinneqarpoq. Tarnimigut eqqisseqqippoq, nuannaarporlu Guutip oqaasia nunap naalagaanut akitsisissallugu akuerineqarami.Ak 66.2

    Inatsisartunut isertitaaqqikkami kiinaa siooranermik ittoornermilluunniit malunnaateqanngilaq. Siooranani eqqissisimalluinnarlunilu ataqqinarpaluttumillu nakimaalluni silamiut akimanertaasa akornanni Guutip nalunaajaasuatut nikorfavoq. Maanna kaasarip atorfilittaata nalunaaqquaa ajoqersuutini utertikkumaneraa utertikkumannginneraaluunniit aalajangiussaminik nalunaaqqullugu. Lutherip akissutigisani nipikitsumik annerunianngitsutullu oqaatigaa narrassimanermik ilaqanngitsumik. Salliunianngitsumik ataqqinnippaluttumillu pissuseqaraluarluni isumalluarnermik nuannaarpalunnermillu takutitsivoq ataatsimeeqataasut tupigusuutigisaannik.Ak 66.3

    “Ataqqinangaartutit kaasari-aa, naalagarsuususi-aa, angutit saamasusi-aa,” Luther oqalulerpoq, “ullumikkut sassarfigaassi ippassaq peqquneqarnera naapertorlugu, Guutillu saammaanneragut kimigiiserfigaassi sulissutigisassaq isumaga naapertorlugu iluarlunilu sallusuitsuusoq illersortillugu tusarnaaqqullunga. Nalusuuninni kunngikkunni ileqqoreqqusaasut unioqqutissagaluarukkit isumakkeerfigeqqullunga qinnuigissavassi, kunngikkummi illussaarsuini pinnanga mattuffiup kiserliornarnerani perorsagaavunga.”Ak 66.4

    Oqaluuserisassarlu tikillugu oqarpoq atuakkiarisimasani tamarmik assigiiginnaannginnerarlugit. Ilaani upperneq ajunngitsuliornerillu uninngavigisimavai, akeraasalu allaat tamakku akornutaanngitsutut oqaatigiinnarnagit iluaqutaanerarpaat. Taakku utertissallugit tassaassagaluarpoq sallusuissutip tamanit upperineqartup utertinneqarnissaa. Assigiinngitsut aappaat tassaapput atuakkiat paavikkut aseruussimanerannik atornerluinerannillu takutitsisut. Taakkuninnga utertitsineq Ruumamiut angutaasernerannik nukittorsaataallunilu kanngunartuliornissanik qassiiullutillu annertuunik ammaassinerussagaluarpoq. Atuakkiami assigiinngitsut pingajuini inuit ataasiakkaat ajortunik atuuttunik illersuisut saassussimavai. Atuakkiat taakku pillugit miserratigiumanngilaa pissusissaasumit sukanganerusimanini. Imminut kukkusuitsuunerarnavianngilaq, kisianni atuakkat tamakkuttaaq utertinneq saperpai, taamaaliornikkut sallusuissutsip akerai sapiillisitaassammata tamannalu tunngavigalugu Guutip innuttai suli naakkittaannerusumik qunusiarinialissammatigik.Ak 66.5

    “Inuinnaavungali Guutiunangalu,” Luther nangippoq, “taamaattumillu Kristusitut illersorumavunga: “Iluanngitsumik oqalussimaguma, taava ajussusia uppernarsiuk.” ... Guutip saammaanneragut ilissi, kaasari ataqqinangaartutit, naalagarsuususi ataqqinartusi angutaasusilu akimasut tamassi kimigiiserfigaassi tammarsimanera pruffiitit apustilillu allagaasigut uppernarsaqqullugu. Tamatuminnga nalujunnaarsitaaguma erniinnaq siulliullunga atuakkiarisakka innermut igikkumassavakka.”Ak 66.6

    Luther tyskisut oqalussimavoq maannalu kajumissaarneqarpoq oqaaserisimasani latiinerisut oqaatigeqqeqqullugit. Ilungersorsimanerminit qasugaluarluni kajumissaarneqarnini akueralugu oqalugiaatini latiinerisut oqalugiaatigeqqippaa siullermisut erseqqitsigisumik pikkunartigisumillu. Tassuuna Guuti isumassuinermigut aalajangiisuuvoq. Akimarnit ilarpassuisa tammarsimanermit upperisapalaaqarnermillu tappiillisitaasimanermit Lutherip oqaasii ilungersortut tusaqqaaramikkik paaseqqissaarsimanngikkaluarpaat; tusarnaaqqikkamikkilli nassuiaatigineqartut immikkoortui paasisinnaanngorpaat.Ak 67.1

    Qaammaqqut takujumanngivillugu sallusuissummit nalujunnaarsitaajumanngivissut Lutherip oqaasiisa pikkunassusiannit nalornilersitaapput. Oqalukkunnaarmat inatsisartut oqaluttuat kamalluni oqarpoq: “Ilinnut apeqqutigineqartoq akinngilat ... Erseqqissumik aalajangersumillu akeqquneqarputit ... Utertitsiumavit imaluunniit utertitsiumanngilatit?”Ak 67.2

    Iluarsaaqqinniartoq akivoq: “Kaasariusutit ataqqinangaartutit angutillu ataqqinartusi, erseqqissumik aalajangersimasumillu akeqqugassinga taama akissuteqassaanga, imaattumik: Upperninni paavimit ilagiilluunniit nakkutiginnittuinit kikkuusunilluunniit naalagarsiortitaaniarsinnaanngilanga, kukkugajuttarsimallutillu imminnut assortuukkajuttarsimanerat nalunanngilluinnarmat. Taamaattumik allakkani nalunaajaatinit pissutissanilluunniit erseqqinnerpaasunit nalujunnaarsitaasinnaanngikkuma, allassimaffitsigut issuarsimasatsigut qularunnaarsitaanngikkuma, taamaaliornikkullu tarnima nalunngissusia Guutip oqaasianut atassuserneqanngippat, taava utertitsisinnaanangalu utertitsiumanngilanga; kristumiumummi tarnikkut nalunngissutsimi akerlianik oqalunnissaq ilalernanngilaq, taama aalajangerpunga, allatut iliorneq saperpunga; Guutip ikiorlinga! Amen.”Ak 67.3

    Luther siullermik akissuteqarami nipikitsumik oqalussimavoq, pissusialu ataqqinnilluni nikallungarpalungajassimavoq. Katuullit tamanna siooralerneranut uppernarsaatissatut isigisimavaat. Kinguartitsinissamik qinnutigisaa utertitsinissaanut aallarniutissaannartut isumaqarfigisimagaluarpaat. Kisianni sapiissusiata aalajaassusiatalu pissutissatullu oqaatigisaasa erseqqillutillu pikkunartut isersimasut tamaasa tupigusungaartippaat. Kaasari alutorinnippaluissumik oqarpoq: “Ila, mattuttoq una qunusuitsumik aalajaatsumillu sapiissuseqartumik oqaluppoq.” Tyskit akimanertaasa qassiit nunaqqatigisartik tulluusimaarutigalugulu nuannaralugu isigaat.Ak 67.4

    Ilagiit ruumalerisut isumaqataat ajorsartitaasimapput. Pissaaneqarnertik atatinniaraluarpaat allassimasut takoqqunagit sioorasaarinikkulli, ilagiit ruumalerisut tamatigut pisarnerattut. Inatsisartuni oqaluttuusoq oqarpoq: “Utertitsinngikkuit kaasarip naalakkersuisullu isumalioqqutigissavaat ajoqersuinerluttoq iluarsiumanngitsoq qanoq iliorfigisariaqassanersoq.”Ak 67.5

    Lutherip ikinngutai ataqqinarpaluttumik illersornera nuannaarutigeqalugu tusarnaarsimasut oqaatsitigut taakkunatigut sajulersinneqarput, Lutherili nammineq eqqissisimarpaluttumik oqarpoq: “Guutip ikiorlinga, utertitaqarsinnaanngilanga!” (D'Aubigné).Ak 67.6

    Inatsisartunit aneqqusaavoq akimanertat isumalioqatigiissillugit. Ajornartorsiutissaqangaarlutik paasivaat. Lutherip utertitaqarumanani aalajangiussivinnerata ilagiit ukiuni untritilippassuarni ingerlanissaat sunniuteqarfigisinnaassavaa. Aalajangerput utertitsinissamut suli ataasiarlutik piffissaqartikkumallugu. Inatsisartunut iserteqqinneqarpoq. Aperineqaqqippoq ajoqersuutigisaminik taamaatitsiumanerluni, oqarporlu: “Akissutigeriikkannit allaasumik akissutissaqanngilanga.” Neriorsorneqarnikkut sioorasaarneqarnikkulluunnit Ruumamit naalagarsiortitaasinnaannginnera nalunanngilluinnarpoq.Ak 67.7

    Paavip atorfilittaasa annerit ugguaqaat pissaaneqarnertik kunngit akimanerillu sioorassutigisartagaat mattuttumit nikanartumit assortorneqarmat, kamannerminnillu misigitikkumagaluaqaat. Lutherilli navianartorsiornini paasisimavaa, kristumiutullu ataqqinarpalullunilu eqqissinarpalutsigisumik oqalussimavoq. Oqaasii makitassutsimik salluusumillu ilaqarsimanngillat. Imminut angutinullu akimasunut sassarfigisaminut isigiunnaarluni unaannaq misigilersimavaa, paavinit, palasiunernit, kunnginit kaasarinillu pingaarnerungaartoq sassarfigisimagamiuk. Kristusi Lutherip nalunaajaaneragut oqalussimavoq killinnassusiisigut ikinngutit akeqqallu ataqqinnilersillugillu tupigusutsillugit. Guutip anersaava ataatsimiinnermi tassani najuussimavoq naalagaaffiullu angutaasa akimanersai uummataasigut sunnersimallugit. Akimarnit arlallit nakimanatik Lutherip sulissutiginiagaa iluarnerarpaat. Qassiit sallusuissummik qularunnaarsitaapput; tamakkuali ilaasa sunnigaanerat atammersunngilaq. Allanittaarlu ilaqarput erniinnaq qularunnaarsitaanerminnik oqanngikkaluarlutik kingorna allakkat misissorsimallugit iluarsaaqqinniarnermik qunusuitsumik tapersersuilersunik.Ak 68.1

    Inatsisartut ilaasortaasa akornanni isummat marluk akerleriilerput. Paavip aallartitaasa isumaqataasalu iluarsaaqqinniartup ajoqusernaveeqqusigaanera eqquutinneqaqqunagu noqqaassutigeqqippaat. “Arsakui,” taama oqalupput, “Rhinenimut igitaasariaqarput soorlu Husip arsakui ukiut untritillit matuma siornagut igitaasimasut.” Kisianni tyskit akimanertaasa namminneq katuuliugaluarlutik Lutherilu akerarigaluarlugu neriorsuummik tamanut tusarliussamik taamaattumik unioqqutitsinissaq assuarliutigaat, taamaaliorneq inuiaqatigiit ataqqinaatissaannik narrunarsaataassasoq oqaatigalugu. Husip toqunerata kingornagut perlussuit atuussimasut eqqaamaqquaat oqarlutillu Tyskland kaasarilu inuusuttoq tamatuma assinganik atugarliortissallugit qunugigitsik.Ak 68.2

    Siunnersuutipilummut tamatumunnga akissutimini kaasari Karl oqarpoq: “Ilumoorneq ataqqinassuserlu nunarsuarmi tamarmi peersitaassagaluarpataluunniit akimanertat uummataanni inissarsisariaqarput.” Paavikkunnilu Lutherip akerartortaasa kaasari kajumissaaraluarpaat Husip Sigismundimit pineqarsimaneratut Luther iliorfigeqqullugu — ilagiinnut tunniuteqqullugu piumasaminnik iliorfigisassatut. Kaasarilli taamani pisimasoq eqqaamagamiuk Husip kalunniligaanini takutillugu kaasari neriorsuutigisimasaanik eqqaasissimammagu akivai: “Sigismunditut sinngortittariaqassallunga nuannarissanngikkaluarpara.”Ak 68.3

    Taamaattorli kaasarip Karlip piaaraluni sallusuissut Lutherip saqqummiussaa narrugisimavaa. “Aalajangersimavippunga siulima maligassiuinerat malikkumallugu,” kaasari taama allassimavoq. Aalajangersimavoq ileqqutoqaasut allanngortikkumanagit, allaat sallusuissutsip naapertuilluarnerullu aqqutaasigut ingerlanissami tunngavissaasutigut. Paaveqarneq tamatumalu naakkittaatsuliortarneri aseruussimaneralu atatikkumavaa siuaasani taamaaliorsimammata. Taamatut aalajangerpoq qaammaqqutissamik siulimi ilassisimasaannit annerusumik ilassisaqarumanani taakkualu sulissutigisimanngisaannik pisussaasutut sulissutigisaqarumanani.Ak 68.4

    Uagut nalitsinni taamatut siuaasamik ileqquinik atatitsisut amerlaqaat. Naalakkap qaammaqqutissamik annertunerusumik nassikkaangatik ilassiumasanngilaat, siuaasamik qaammaqqutissamik tamatuminnga nassinneqarsimanatik ilassisimanngisaannarmassuk. Siuaasatsitut atugaqartitaanngilagut, taamaattumillu taakkunatut pisussaassuseqarnatalu akisussaassuseqanngilagut. Guutimit iluarineqarnavianngilagut siuaasatsinnik malinnaanikkut sallusuissutsip oqaasiinik misissuitinnata. Oqaatsit taakkua ilassisimasaasa qaammaqqutaat akisussaaffigaarput kingornussimasatsitut, tamatumalu saniatigut qaammaqqut maannakkut Guutip oqaasianit uatsinnut qaammaqqutaasoq akisussaassuseqarfigaarput.Ak 68.5

    Kaasarip peqqussutaagut Luther sivitsortinnagu angerlaqqusaavoq, Lutherillu ilisimavaa ungasinngitsukkut perloqqusaasutut eqqartuunneqarumaarluni. Siunissaa ernumanaraluaqaaq, kisianni Worms qimappaa tipaatsunneq unnersiutiginninnerlu uummammioralugit, oqarporlu: “Diaavulup nammineerluni kaasarip pallittaalisaa paarigaluarpaa, Kristusilli annertuumik qupisimavaa, Saattanillu Naalakkap namminerminit pissaaneqarnerunera miserratigiunnaartariaqarpaa.”Ak 69.1

    Lutherip aalajaassutsi killormoornertut paasineqaqqunngeqigamiuk aallareerluni kaasari allaffigaa: “Guuti uummatinik misissuisoq uppernarsaasigaara naalannangaartutit ataqqinaatissatigut narrunarsagaanermiluunniit, inuunikkut toqukkulluunniit ilungersortumik naalassallutit piareersimagama, Guutip oqaasia inuup inuussutaa kisiat najoqqutassaralugu. Inuunermi matumani pisartutigut allatigut tamatigut ilumoorfiginninnera aalajaassaaq, kisianni pingaartitassatigut naassaanngitsutigut Guutip inuup inoqatiminut naalagarsiornissaa piumasarinngilaa, tarnikkummi ittumik taamatut naalagarsiorneq ilumut guutisiorneruvoq pinngortitsisuinnarmut tunngatittariaqartoq.”Ak 69.2

    Wormsimit angerlarnermini Lutherip ilassilluarneqarnera aallarnermini ilassineqarneranit suli tulluusimanarneruvoq. Ilagiinni atorfillit akimanerit mattuttoq perloqqusaasoq tikilluaqqusarpaat, naalagaaffiullu atorfilittaasa angut kaasarip narrugisimasaa nersortarpaat. Oqaluusseqqullugu kimigiiserfigaat, kaasarimillu inerterneqaraluarluni oqaluttarfimmut majuaqqippoq. “Neriorsuinngisaannarpunga Guutip oqaasia kalunnilerumallugu, taamaaliorumanngilangalu.”Ak 69.3

    Wormsimit aallarnerata kinguninnguagut katuullit pisortaasa kaasari akuersisippaat Lutherip perloqqusaanissaanik. Allakkami tamatumani Luther perloqquneqarpoq tassaasoq “Saattani nammineq inuttut timeqarluni mattuttutut qallersaatilik.” Ajoqusernaveeqqussutaa atortuujunnaarpat erniinnaq sulisinnaajunnaarsitaanissaa peqqussutigineqarpoq. Inuit tamarmik inerterneqarput nerisassanik imigassanilluunniit tuneqqunagu oqalunnikkullu sulinikkulluunniit ikioqqunagu. Sumiissagaluaruniluunniit tigusarineqarluni naalakkersuisunut tunniussassaatitaavoq. Isumaqatai parnaarussassaassapput pigisaminnillu arsaarneqarlutik. Atuakkiai piuneeruteqqusaassapput, kiisalu peqqussummut tamatumunnga akerliusumik iliortut perloqqussutaanut atatitaasussaassapput. Saksenimi fyrstiusoq akimarnillu Lutherip ikinngutiginerusai aallarnera malisungaannarlugu Wormsimit aallarsimapput, kaasarillu peqqussutaa inatsisartunit akuerineqarpoq. Maannakkut katuullit tipaatsupput. Iluarsaaqqinniarnerup ajorsartitaanissaa qulariunnaarpaat.Ak 69.4

    Guutip kiffani taamatut navianartorsiortitaanerani aniguiffissaqartippaa. Lutherip ingerlanera alapernaaserneqarsimavoq, ataqqinartumillu uummatilik annaakkumallugu aalajangersimavoq. Nalunanngilaq ruumalerisut toqutaatinnagu eqqissinavianngitsut, isertorneqanngikkunilu aniguiffissaqarnavianngilaq. Frederik Saksenimioq Guutip pisinnaatippaa iluarsaaqqinniartup sernigineqarnissaanik aaqqissuisinnaatillugu. Kurfyrstip ikinngutaasa ikiuunnerisigut pilersaarutaa naammassineqarpoq, Lutherilu ikinngutaasunut akeraasunullu toqqoqqissaarneqarpoq. Angerlarniarnermini tigusaavoq, ingerlaaqatiminit avissaartitaalluni tuaviortumik orpippassuartigut Wartburgimukaanneqarpoq, tassa pallittaalisamut qaqqani avinngarusimasumut. Tigusaanera sumunnaanneqarneralu isertorneqangaarmat Frederiulluunniit nammineq sumunnaanneqarsimanera ilisimanngilaa. Tamatuminnga ilisimasaqannginniarneq siunertaqanngitsuunngilaq. Lutherip sumiinnera ilisimatinnagu kurfyrstip tamanna nalunaarutigineq sapissavaa. Iluarsaaqqinniartup isumannaatsumik najugassarsisimanera qulakkeerpaa, tamatuminngalu ilisimasaqarnini naammagaa.Ak 69.5

    Upernaap, aasap ukiallu qaammatai qaangiupput ukiulerporlu Luther suli mattussaatillugu. Aleander isumaqataalu ilungersornertuut tipaatsupput iluarsaaqqinniarnerup qaamanera erniinnaq qamittussaalinnguatsiarmat. Kisianni iluarsaaqqinniartup qullini orsulernialeruttorpaa sallusuissutsip pequusivianit, qaamaneralu erseqqinnerusumik qaammaqqutaalersussaavoq.Ak 70.1

    Wartburgimiileqqaarnermini alianaassusia eqqissinassusialu Lutherip nuannaarutigigaluaqaa. Eqqissisimaannarnerli sivisuumik naammagiinnanngilaa. Ilungersortumik sulisarneq tamaviaarnartumillu akiuuttarneq sungiusimagamigit sivisungaatsiartumik ilatsiinnarneq saperpaa. Kiserliornermini ilagiinni pissutsit misissorpai isumatsallunilu nillerluni: “Narrassimanerup nalaani inoqanngila Naalakkamut sassarlutik Israelimik annaassiumasunik?” Taavalu imminut eqqarsaatigaluni akiuunnermit tunuarsimanermini qunutuuneragaanissani ernumagisarpaa. Taavalu imminut pasillerpoq eqiasunnerarlunilu namminissarsiornerarluni. Taamaaliortillunili inuup ataatsip naammassisinnaassagunagaanit annertunerusumik ullut tamaasa suliaqartarpoq. Allakkunnaarneq ajorpoq. Akeqqani nipangersissimasoraluni tulluusimaartillugit suliunnaarsimannginnerminik takusassaqartittuaannalerpai. Atuakkiaararpassuit allassimasai Tysklandimi tamarmi siaruarterneqarput. Nunaqqatinilu pingaarutilissuarmik sulissuppai testamentitaaq tyskisuunngortillugu nutseramiuk. Ukioq naangajallugu qaqqamit iivangkiiliu nalunaajaatigalugu naligisamini tammarsimassutsit ajortillu assortortuarpai.Ak 70.2

    Aammalumi Guutip Luther inuit akornannit peersikkallaramiuk pissutigiinnarsimanngilaa Luther akeraanut sernigiumagamiuk suliassanullu pingaarutilinnut tamakkununnga piffissaqartikkumagamiuk. Suli iluatinnarnerusunik anguniagassaqarpoq. Qaqqanut tunuarsimanermini Luther silamiunit ikiorneqarlunilu nersorneqarnissamit ungasissumiikkallarpoq. Taamalu iluanaarnerup nassatarigajuttagaanik makitasuunngortitaananilu imminuinnaq tatigilersitaanngilaq. Naalliunnikkut maniguutsitaanikkullu piareersarneqarpoq tassanngaannartumik ingerlasinnaanissamut.Ak 70.3

    Inuit kiffaanngissuseqarnermi sallusuissutsip nassatarisaani nuannaaraangamik Guutimit ikiortigineqarlutik upperisapalaaqarnerup tammarsimassutsillu kalunnerinik kittoraasimasut akitsiseqqajaasarpaat. Diaavulup inuit eqqarsaataat ungaginninnerallu Guutimit qimagutillugit inunnut sangutikkumasarpai. Sakkuutigineqartut ataqqisassanngortinniarlugit Guutip assaa ersinngitsup piumasaanik tamanik iluarsaasoq puiortinniartarpaa. Guutisiornermi siulersuisut taamatut nersorneqarlutillu ataqqineqangaartartut Guutimut atassuteqarnertik paasisimajunnaarlugu imminnut tatigilerpallaarajuttarput. Tamatuma kingunerisaanik inuit ajoqersorneqarumallutik namminerminnut saaqqajaasartut, Guutimut pinnatik, isumaat tarnikkullu nalunngissusii naalakkersorniartarpaat. Nutarterinissaq akornuserneqarajuttarpoq sulissutiginnittuisa taamatut anersaaqarnerisigut. Iluarsaaqqinnissaq navianartunut tamatumunnga Guutip sernigiumasimavaa. Suliap inunnit pinnani Guutimit pisumik ilisarnaqutserneqarnissaa piumasarisimavaa. Inuit isaat Lutherimut sammitinneqalersimapput sallusuissutip ilungersuutiginnittuatut; tunuartitaagallarpoq sallusuissutip naassaanngitsumik pinngorfia tamanit qiviarneqartussanngorlugu.Ak 70.4

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents