Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Akiuunnersuaq

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "undefined".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Kapitel 11—Akimarnit assuarliutaat

    Iluarsaaqqinniarnerup ataqqinarpalunnerpaamik nalunaajaatigineqarnerisa Tysklandimi akimarnit kristumiuusut ukiumi 1529-mi Speyerimi inatsisartuni assortuutigisat ilagaat. Guutip angutitaasa taakkua qunusuissutsimikkut, uppernermikkut aalajaassutsimikkullu kingulissatik eqqarsarnikkut tarnillu nalunngissusiagut kiffaanngissuseqalersippaat. Assuarliuteqarnermikkut ilagiit nutartigaasut naaggaartunik taaguuteqalersippaat, aalajangiussallu tassani imarineqartut tassaapput “naaggaartuussutsip tunngavissarpiaa.” (D'Aubigné).Ak 80.1

    Ulloq iluarsaaqqinniarnermut ilimasupilunnartoq nalliussimavoq. Naak Luther Wormsimi peqqussutikkut eqqissivissaarutitaasimagaluartoq ajoqersuutigisaalu inerteqqutigineqarsimagaluarluni, taamaattorli naalagaaffimmi upperisaqarnikkut manna tikillugu eqqissisimaneqarsimagaluarpoq. Guutip isumassuinermigut pissaanerit sallusuissummik akornusersuisut uninngatimisaarsimavai. Karl V-ata iluarsaaqqinniarneq sequmikkumasimagaluarpaa, kisianni assani silugussimagaangamiuk pinngitsaalineqartutut uniinnartariaqartarsimavoq. Qasseeriarluni sapiiserlutik ilagiinnut ruumalerisunut assortuisut tamakkerlugit nungutitaanissaat pinngitsuugassaasutut ittarsimagaluarpoq, kisianni ajutuuleruttorfimmi tyrkit kangianit saassussileraraat, imaluunniit franskit kunngiata allaalluunniit paavip nammineq kaasari sinngagilerlugu sorsuffigiumallugu nalunaarfigisaraat. Taamaattumik inuiaqatigiikkuutaat eqqissiviilliortitsisillugit iluarsaaqqinniarneq nakussatsikkiartorlunilu siaruariartornissamut piffissaqartitaasimavoq.Ak 80.2

    Kiisamili naalagarsuit paavikkormiut assortuussutigisatik akerleriissutigisatillu isumannaarlugit iluarsaaqqinniartut iligiillutik saassunnialerpaat. Speyerimi inatsisartut 1526-mi naalagaaffiit tamaasa upperisassamut tunngasutigut piumasarluinnarminnik aaqqissuisinnaatissimavaat, tamarmik ilaasortaqartillugit ataatsimiinneqarsinnaanissap tungaagut. Navianaatilli taamatut akuersissummik kinguneqarsimasut qaangiutiinnartut kaasari erniinnaq inatsisartunik qaaqquseqqippoq 1529-mi Speyerimi ataatsimiillutik ajoqersuinerluttunik qunutitsisussanik. Akimarnit ajornartinnagu ajunngisaarnikkut iluarsaaqqinnissamut akerlilersuisunut isumaqatissarsiarineqassapput, taamaaliornerli kinguneqanngippat kaasari sorsulernissamut piareersimavoq.Ak 80.3

    Katuullit nuannaartorujussuupput. Amerlaqalutik Speyerimi katersuupput, iluarsaaqqinniartunullu taakkuninngalu tapersersuisunut akerartuinertik isertunngilaat. Melanchtonip tamanna ima oqaatigaa: “Silamiut attakoraluta maajugaatigut, kisianni Kristusip qitornani alakkarlugillu sernigiumaarpai.” Akimarnit iivangkiiliulerisut inatsisartunut ilaasut illuminni iivangkiiliu nalunaajaatigineqartissalluguluunniit akuerineqanngillat. Innuttaasulli Guutip oqaasia kipisaffigaat, tuusintilippassuillu inerteqqutaasoq soqutiginagu Saksenimi kurfyrstip oqaluffeeraanut naalagiartarput.Ak 80.4

    Tamatuma akerleriiffissaq siuarsarpaa. Kaasarip inatsisartut nalunaarfigai tarnip nalunngissusiatigut kiffaanngissuseqarnissamik aalajangersakkap ileqqorlunneq taama annertutigisoq kingunerisimammagu aalajangersagaq tamanna atortuujunnaaqqugini. Namminissarsiorneq tamanna kristumiut iivangkiiliulerisut akornanni kamaatigineqarlunilu ernumassutigineqarpoq.Ak 80.5

    Upperisassamut tunngasutigut akaarinninnissaq inatsisitigut aalajangerneqarsimagaluarpoq, naalagaaffiillu iivangkiiliuleriffiusut taamatut namminersorsinnaanissamut akornusiiniarneq assortorumavaat. Wormsimit peqqussut naapertorlugu Luther suli eqqissivissaarutitaalluni Speyerimi ataatsimeeqataaqqusaanngilaq, kisianni suleqataasa akimarnillu Guutip illersuutissaanik makitissimasaasa ajornartoorfimmi tamatumani sinnerpaat. Frederik Saksenimioq isumagissoq Lutherimik illersuisimasoq toqoreersimavoq, kisianni qatanngutigalugulu kingoraartaata hertugip Johanip iluarsaaqqinniarneq ilassilluarsimavaa, naallu eqqissisimanissaq nuannarigaluaqalugu upperisassamut tunngasutigut tamatigut ilungersoqalunilu qunusueqaaq.Ak 81.1

    Palasiusut piumasaraat naalagaaffiit naaggaartuussusermik ilassisaqarsimasut kisiannertaqanngivissumik ilagiit ruumalerisut naalagarsiorfigilissagaat. Illua'tungaani iluarsaaqqinniartut kiffaanngissuseq tunissutisiareriigartik pigiinnarumallugu noqqaassutigaat. Ilagiit ruumalerisut kingumut naalagaaffinni taama nuannarinnitsigisumik Guutip oqaasianik ilassinniffiusimasuni misissuisussanngortitaanissaat akuerineq saperpaat.Ak 81.2

    Naggataagut isumaqatigiinniutissatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq, tassa naalagaaffinni iluarsaaqqiffiusimanngitsuni Wormsimit peqqussut sukannersumik atortitaassasoq, aammalu naalagaaffinni “inuiaqatigiit tamatuminnga unioqqutitsisimaffiini tamatumalu pikitsitsinissamik navianaataanngitsumik atortitaasinnaanngiffiini nutaamik iluarsaaqqinniartoqassanngitsoq, ilagiinnullu ruumalerisunut ilaasoq kinaluunniit Lutherikkuussutsimik ilassisaqaqqusaassanngitsoq.” (D'Aubigné). Siunnersuut tamanna paavikkut nuannarilluinnagaannik inatsisartuni akuerineqarpoq.Ak 81.3

    Aalajangersagaq tamanna naalanneqarpat “naaggaartuussuseq siaruarterneqarsinnaassanngilaq ... ilisimaneqarfiginngisaminut, eqqunneqareerfigisaminilu aalajaatsumik tunngavilerneqarsinnaassanani.” Saanniartoqarnissaa inerteqqutigineqarluinnassaaq. Killiliinerillu ikinngutaanit akuereqqusaapput. Silarsuaq neriuutissaaruttutut ikkaluarpoq. “Ruumalerisut naalagaassusiat atulersitaaqqippat ... Qangatut atuinerlunnerit nassatariumaarpai.” Aammalu “suliaq eqqissiviilliortitsinikkut taamarujussuaq aalalersitaareersoq” aseruissallugu ajornaateqarnavianngilaq. (D'Aubigné).Ak 81.4

    Isumaqatigiit iivangkiiliulerisut isumalioqatigiissallutik katersuupput, annilaarlutillu nalornisutut imminnut qiviaqattaapput aperisarlutillu: “Qanoq iliussaagut?” Suliassarititat silarsuarmut pingaarutilerujussuit navianartorsiortitaapput. Iluarsaaqqinniartut pingaartortaat uteriaannartariaqassanerlutik? Ajornartoorfimmi tamatumani iluarsaaqqinniartut qanoq iliortariaqarnertik oqaloqatigiissutigalugu siumukarnissaminnut akornutissaasumik aalajangeeriataarsinnaagaluaqaat! Naalagarsiorniaannarnissamut patsisiginiagassat amerlagaluaqaat!Ak 81.5

    Qujanartumik najoqqutariniagassaq isumaqatigiissutissamut siunnersuutigineqartumut tunngavigineqartoq akuerineq saperpaat, uppernikkullu aalajangiipput. Najoqqutassareqqusaq taanna sunaagami? Tassa ilagiit ruumalerisut tarnip nalunngissusianik pinngitsaaliisinnaanissaat ilisimasassarsiornissamillu inerterisinnaanissaat. Aaqqissuussinissaq siunnersuutaasoq akuerigaanni Saksen kisimi piumasamik guutisiorfiusussanngussagaluarpoq, kristumioqarfinnilu allani tamani piumasamik ilisimasassarsiornissaq naaggaartullu upperisaannik ilassinninneq pinerluutaalissagaluarpat parnaarussaanikkut ikuallatsitaanikkullu pillaatigineqartussat. Upperisassarsiornerup taama killiligaatiginissaa akuerisinnaanerpaat? Iluarsaaqqinniartut naggammik isumaqatitaarsimanerat nalunaarutigineqaqqusinnaanerpaat? Taamaaliornissaq tassaassagaluarpoq iivangkiiliumut kristumiussutsillu kiffaanngissuseqarneranut aalajangiissutaasumik ajornartorsiorfimmi killuussineq.” (Wylie). Naaggali, “suut tamaasa annaajumaneruaat, naalagaaffitik, niaqorutitik inuunertillu allaat akigalugit.” (D'Aubigné).Ak 81.6

    “Peqqussutiginiagaq tamanna akerlilertigu,” akimarnit oqarput. “Tarnip nalunngissusianut tunngasutigut amerlanerit oqartussaassuseqanngillat.” Oqaluttussaatitaat oqarput: “1526-mi peqqussut tassaavoq naalagaaffimmi eqqissisimaneqarnerup tunngavia, atorunnaarsikkaanni Tyskland eqqissiviilliortitsivissanngorlunilu sorsuffiulissagaluarpoq. Inatsisartut isumalioqatigiittussat ataatsimiinnissaata tungaanut ataasiinnarmik suliassaqarput, tassa piumasamik upperisassarsiorsinnaaneq atatissallugu.” Naalagaaffik pisussaavoq tarnip nalunngissusianut tunngasumik kiffaanngissuseq sernigissallugu, tamannalu sinnerlugu guutisiornermut tunngasutigut oqartussaassuseqanngilaq. Naalakkersuisut kikkulluunniit pisortaatitatik ikiortigalugit upperisarsiornermut tunngasumik pinngitsaaliillutik ileqqortaartitsiniartut kristumiut iivangkiiliulerisut najoqqutariniagarpiaannik pilliutigisaqartarput.Ak 82.1

    Kunngip Ferdinandip inatsisartuni kaasarimut sinniisuulluni paasivaa peqqussut tamanna akerleriissuterujussuarnik nassataqarumaartoq akimarnit ilassinagulu tapersersorumanngippassuk. Taamaattumik sapinngisannguaminik kimigiiserfigigaluarpai, pinngitsaaliiniaraluarunimi nalunnginnamiuk suli aalajaannerulerumaartut. “Akimarnit kimigiiserfigigaluarpai peqqussut iluareqqullugu, kaasarinngooq tamanna nuannaarutigissaqimmagu.” Angutilli taakkua oqartussaasoq naalagarsuarnit nunamiunit annerusoq naalagaraat, sallaatsumillu akipput: “Kaasari eqqissinerup atatinneqarnissaanut Guutillu ataqqinaatissaanut iluaqutaasinnaasutigut tamatigut naalakkumavarput.”Ak 82.2

    Naggataagut kunngip kurfyrstiusoq ikinngutaalu inatsisartut tusaatillugit nalunaarfigai “nalunaarutiginiagaq kaasarip peqqussutaatut oqaasertalerneqalermat, amerlanerillu isumaat naalaannartariaqarmat.” Taamalu oqarluni ataatsimiittut qimappai iluarsaaqqinniartut isumaliornissamut akissuteqarnissamulluunniit piffissaqartinnagit. “Kunngimut oqariartortitsigaluarput uteqqullugu qinnuigigaluarlugu, kinguneqanngitsumilli.” Kunngi akiinnarpoq: “Sulissutigisassaq aalajangerneqareerpoq, allatut ajornartumik naalattariaqarpusi.” (D'Aubigné).Ak 82.3

    Kunngip Ferdinandip tarnimik nalunngissusiat soqutigiumanngereermagu akimarnit aalajangerput taanna ataatsimeeqataanngikkaluartoq assuarliutertik ataatsimiititaannut saqqummiukkumallugu. Taavalu nalunaarut ilungersortoq suliarineqarluni inatsisartunut saqqummiunneqarpoq:Ak 82.4

    “Matumuuna Guutip, pinngortitsisutuaallunilu illersuisutuaallunilu utertitsisutuaallunilu Annaassisituatta saavani, inuillu pinngortitallu tamarmik saavanni assuarliuteqarluta oqarumavugut uagut nammineerluta innuttavulluunniit sinnerlugit peqqussutissatut siunnersuutigineqartoq akueriumanngilluinnarlugu Guutimut, oqaasianut iluartumut, tarnitta nalunngissusianut imaluunniit tarnitta annassutissaanut akerliusutigut sutigulluunniit.”Ak 82.5

    “Qanoq-aa? Peqqussut tamanna akuerissagaluarnerparput! Guutip inuk qaaqqullugu ilisimatippagu uagut oqassagaluarnerpugut inuk taanna Guutip ilisimassutaanik ilassisaqarsimannginnerarlugu?” “Ajoqersuutigisaq sunaluunniit Guutip oqaasianut naleqqutinngitsoq tatigisassaanngilaq ... Allakkat iluartut allassimasutigut allatigut erseqqinnerusutigullu nassuiartariaqarput; ... kristumiumut pisariaqartutigut tamatigut atuagaq iluartoq taanna paasissaalluarpoq qaammarsaatissatullu piukkunnarluarluni. Aalajangersimavugut Guutip saammaanneragut oqaasituaanik testamentitoqqamiillutillu testamentitaamiittunik minguitsumik nalunaajaaneq atatikkumallugu tamatumunnga akerliusinnaasumik ilaqartinnagu. Oqaaseq taanna kisimi sallusuissutaavoq. Ajoqersuinissami ileqqussanilu tamatigut eqqortumik najoqqutassaalluni kukkutitsilluniluunniit tammartitsisinnaanngilaq. Tunngavissakkut tassuuna illuliaq uneriffiup pissaanerinit tamanit saassunneqaraluarluni atassaaq, inuinnartulli perruussuseq tamatuma akerlerisaanik nappagaasoq tamarmi Guutip kiinaata saavani uppikaatinneqarumaarpoq.”Ak 82.6

    “Tamanna pissutigalugu qunutitaaniarnerput narrugaarput.” “Kaasarillu ataqqinangaartup tungitsinnut naalagarsuartut kristumiuulluni Guutimik tamanit asanninnerpaasutut iliornissaa isumalluutigissavarput, neriorsuivugullu kaasari ilissilu angutit ataqqinangaartusi naapertuilluarnissamut inatsisillu naapertorlugit pisussaaffigisatsigut tamatigut naalakkumallusi.”Ak 83.1

    Inatsisartut oqaatsinit taakkunannga sakkortuumik killinneqarput. Assuarlersut qunusuissusiat amerlanernit tupigusuutigineqarlunilu ernumassutigineqarpoq. Siunissaq annilaanganartutut isigilerpaat. Saqitsaannissaq, sorsunnissaq toqutsinissarlu pinngitsuugassaanngitsutut ipput. Kisianni iluarsaaqqinniat sulissutiginiakkamik iluassusia qularutiginnginnamikku ajugaqanngitsoq isumalluutigaat, “qunusuilluinnarlutillu aalajaalluinnarput.”Ak 83.2

    “Najoqqutassat assuarliummi tusaamasaasumi imarineqartut … naaggaartuussutsip tunngavippiarai. Assuarliutip tamatuma upperisassanut tunngasutigut atuinerlunnerit marluk saassutarai, tassa siullermik naalagaaffiup atorfilittaasa akuliuttarnerat aappassaanillu ilagiit ruumalerisut kinaassusersiortumik oqartussaaniarnerat. Atuinerlunnernut taakkununnga taarsiullugit naaggaartuussutsip tarnip nalunngissusiata pissaaneqarnera pisortaasut pissaanerannit annerutillugulu Guutip oqaasia ilagiinnit ajortiliusunit pingaarnerutippaa. Siullermik pisortaasut Guutimut tunngasutigut oqartussaatikkumanngilai pruffiitisut apustilisullu oqarluni: ” Guuti inunnit naalannerusariaqarparput. ” Karl V-ata piginnaaneqartitaanera sammitillugu Kristusip piginnaaneqarnera annerutippaa. Naaggaartulli tassunga uniinnanngillat: Najoqqutassatut manna aalajangiuppaat, inuit ajoqersuinermikkut Guutip oqaasia naalagarsiorfigisariaqarpaat. Tamatumalu saniatigut naaggaartut sallusuissut pillugu isumartik akornuteqanngitsumik oqaatigisinnaassallugu pisinnaatitaanertik aalajangiussimavaat. Guutip oqaasia upperalugulu naalaannarumanngilaat, ajoqersuutigisaali nalunaajaatigiumavaat, palasillu pisortaasullu tamatumunnga akuliussinnaatitaanissaat assortorpaat. Speyerimi assuarliutaasoq upperisassarsiornikkut saqitsaattarnermut tamarmut ilungersortumik assuarliutaavoq, tassaavorlu inuit tamarmik namminneq tarnimik nalunngissusiannut naapertuuttumik Guutisiorsinnaatitaanissaannik atatitsiniarneq. Ak 83.3

    Nalunaarutigisaq saqqummiunneqarsimavoq. Inuit tuusintilippassuit puiuikkiuppaat, qilaallu allattaaviinut allattorneqarpoq inunnit piiarneqarsinnaanngitsumik. Tysklandip iivangkiiliuleriffiusup tamarmiulluni assuarliutaasoq upperisaminut nalunaaqutaasutut akueraa. Assuarliutikkut tamatumuuna inuit tamani ittut ullut nutaassat pitsaanerusussat isumalluutigilerpaat. Akimarnit ilaata Speyerimi assuarlersut oqarfigai: “Ajugaqanngitsup saammaannermigut taama erseqqitsigisumik, pikkunartigisumik qunusuitsigisumillu nalunaajaatissimalluni kristumiutut taamatut aalajaassuseqartigitillusi qanortoq serniginiarlisi ullut naggatissaannut!” (D'Aubigné).Ak 83.4

    Iluarsaaqqinniartut siumukalereeraluarlutik silamiut iluareqqusaarfigalugit akuersisimagaluarunik Guutimut namminerminnullu ilumuunngitsumik iliorsimassagaluarput, tamatumalu kingunerisaanik pilertortumik nungutaatissimassagaluarput. Naaggaartut ataqqinartut taakkua misilittagaat kingulissanut tamanut ilinniutissartaqarpoq. Saattanip Guutimut oqaasianullu sorsunnermini periaasia allanngorsimanngilaq. Ukiut 1500-qarnerannisut maannakkuttaaq Biibilip inuunermi ileqqussatigullu najoqqutassanngortitaanissaa akerarilluinnarpaa. Ullutsinni makkunani ajoqersuutigisai peqqussutigisaalu annertuumik sanioqqunneqartarput, naaggaartuussutsillu pingaartumik najoqqutassaanut uternissaq pisariaqaqaaq: Biibilip, Biibilillu kisimi upperisassatsinnut pisussaassutsitsinnut najoqqutarineqarnissaa. Ajortup suli tamaviaavilluni piumasamik upperisassarsiorsinnaanissaq nungutinniarumavaa. Pissaanerup naaggaartut Speyerimi narrugisaata maannakkut tamaviaarnerusumik naalagaassutsi annaasimasani pissarsiareqqinniarpaa. Nalitsinni nutarterinissamik neriuutissap naaggaartuussutsip taamani ajornartorsiorfimmisut Guutip oqaasianik aalajangiussilluinnarnissaq tunngavissatuaraa.Ak 83.5

    Iluarsaaqqinniarneq silamiut pingaartortaanni suli nuimanerulersussaasimavoq. Akimanertat kunngimut Ferdinandimut sassartitaajumanerminni itigarsimapput, sunaaffali sulissutiginiagartik kaasarimut ilagiillu naalagaaffiullu angutitaanut akimanerpaanut katersuuttussanut saqqummiutissallugu piffissaqartitaajumaarlutik. Saqitsaanneq naalagaaffinni eqqissiviilliuutigineqartoq ikiorserumallugu Karl V Speyerimi assuarlernerup kingornagut ukioq ataaseq qaangiummat Augsburgimi inatsisartunik ataatsimiititsinialerpoq, nalunaarlunilu nammineerluni siulersorumallugit. Iluarsaaqqinniat pisortaat Augsburgimut qaaqqusaapput.Ak 84.1

    Akimarnit naaggaartuusut aalajangersimapput isummamik nassuiaataanik allakkatigut iluartutigut uppernarsagaasunik inatsisartunut saqqummiussassaminnik piareersagaqarumallutik. Tamanna Lutherimut Melanchtonimullu suleqataannullu suliassissutigineqarpoq. Nassuerut tamanna naaggaartut upperisaminnik nalunaajaatissaattut ilassineqarpoq, allagarlu pingaaqisoq tamanna tamarmiullutik atsioriartorpaat. Ulloq ilungersorfiullunilu misiligaaffiuvoq. Akimarnit sassarlutik nassuerut atsiornialermassuk Melanchton akuliulluni oqarpoq: “Tamakku siunnersuutigissallugit palasit upperisassanillu ilinniarnertuut suliassaraat, silamiut pingaartortaasa oqartussaassusiat sulissutigisassanut allanut sillimmatigisigu.” “Minitaanissara Guutip inerteqqutigiliuk,” Johanip Saksenimiup akivaa. “Naapertuilluarnissaq sulissutigiumallugu aalajangersimavunga niaqorutiga isumakuluutiginagu. Kurfyrstisut nasara Kristusip sanningasuliatut erligitiginngilara.” Taamalu oqarluni atsiorpoq. Akimarnit ilaat alla allaatissani tiguutigalugu oqarpoq: “Naalakkama Jiisusip Kristusip ataqqinaatissaata pisariaqartissappagu piareersimavunga ... nunaatiga inuuneralu akigissallugit.” Nangillunilu oqarpoq: “Innuttakka naalagaaffikkalu iperassallugit, siuaasamalu nunaataat ajaappialerlunga qimassallugit ajunnginnerutippara nassuerummit matumannga allaasumik upperisassamik ilassisaqarnissamit.” Guutip angutitaasa taakkua qunusuissusiat uppernerallu taamaapput.Ak 84.2

    Kaasarimut ataatsimiigiarfissaq nalliuppoq. Issiavissaarsuani issiavigalugu kurfyrstillu kunngillu ilagalugit Karl V-ata nutarteriniartut naaggaartut sassartippai. Nassuerutaat atuarneqarpoq. Ataatsimiittut akimasoorsuit akornanni iivangkiiliup sallusuissutai erseqqissumik saqqummiunneqarput ilagiillu paavikkut tammarsimassusii uparuartorneqarlutik. Ulloq taanna eqqortumik tassaaneragaavoq “naaggaartuussutsip ulluisa pingaarnersaat, ullut kristumiussutsip inuillu tamarmik oqaluttuarisaaneranni tipaatsunnarnerpaat ilaat.”Ak 84.3

    Paulusip nalaanissaaq iivangkiiliu parnaarussutigisaa kaasarip illoqarfiani akimanernut saqqummiunneqarpoq. Maannakkuttaaq taamatut pisoqarpoq: Kaasarip peqqussutaa naapertorlugu oqaluttarfimmit oqaluussissutigeqqusaanngitsoq illussaarsuarmi nalunaajaatigineqarpoq, qassiillu kiffanulluunniit tusarliutigissallugu kanngugisaat naalagaaffiup angutitaasa nuimarnginut tusagassiarineqarpoq. Ataatsimiittut kunngiullutillu pingaartortaapput, oqaluussisut akimanertaapput niaqorutillit, oqaluuserlu Guutip sallusuissutigaa. Atuakkiortuusup tamanna ima oqaatigaa: “Apustilit kingornisigut pingaarnerusumik suliaqartoqarsimananilu nassuerummik akimanerusumik nalunaajaasoqarsimanngilaq.” (D'Aubigné).Ak 84.4

    Aalajangiussassat Lutherip pingaartinnerpaasaasa ilaat tassaavoq naaggaartuussutsip silamiunut pisortaasunit kikkuusunilluunniit illersortissarsiunnginnissaa sakkulersornikkullu illersorneqannginnissaa. Naalagaaffiup akimanertaasa iivangkiiliumik ilassinninnerat nuannaarutigaa, kisianni illersoqatigiikkumallutik iligiilernissartik siunnersuutigimmassuk oqarpoq, “Iivangkiiliu Guutiunngitsumit illersorneqartussaannginnerarlugu ... Inuit suliassarititamut akuliunnerat annikinnerpaatillugu Guutip illersuisutut akuliunnera erseqqinnerussammat. Naalakkersuinermut tunngasutigut siunnersuutigineqartut tamarmik Lutherip isumaa naapertorlugu qununermik kanngunartumik ajortilittullu tatiginninnginnermik peqquteqarput.” (D'Aubigné).Ak 85.1

    Akeqqat pissaanilissuit naaggaartut ajoqersuutigisaat uppikaatikkumallugu katersuutilermata, panallu tuusintilippassuit naaggaartunut silugunneqartussatut piareermata Luther allappoq: “Saattani narrattorsuanngorpoq, paavillu guutiitsut peqqusersusaarput sorsunnissamillu sioorasaarneqarpugut. Inuiaat oqaaqqissaarsigik angutaalluartutut upperlutik akiuuteqqullugit Naalakkap issiavissaarsua illersorlugu, akeqqavut Guutip anersaavanit ajorsartitaallutik eqqissinissamut pinngitsaalisaaqqullugit. Pisariaqarnerusumik pingaarnerpaamillu suliassarput tassa qinunissaq. Inuiaat paasiniarlissuk panap kiinaanit Saattanillu narranneranit navianartorsiortitaagamik, qinuniarlillu!”Ak 85.2

    Pissaaneq iluarsaaqqinniarnersuup nalaani silarsuarmik sajutsitsisoq inimit isertortumit qinusarfiusumit aallaaveqarpoq. Tassani-una Naalakkap kiffaasa isikkatik neriorsuutaasa qaarsuannut tunngatikkaat. Augsburgimi assortuunneq ingerlanneqartillugu “Luther ullut tamaasa sivikinnerpaamik akunnerit pingasut qinusarpoq, akunnerillu ilisimasassarsiornissamut piukkunnarnerit qinunermut atortarpai.”Ak 85.3

    Guutillu kiffami torlulanerat tusaavaa. Akimarnit oqaluussisullu saammaallugit qunusuissusissamik tunivai sallusuissut “taartumi matumani silarsuarmi naalagaasunut” illersussallugu. Naalagaq oqarpoq: “Takuat, Zionimi ilivara ujarak teqeqqussaq, qinigaq erlinnartorlu. Taassumunnga uppertoq pakatsisinneqassanngilaq.” (Ef. 6, 12; 1 Petr. 2, 6). Iluarsaaqqinniat naaggaartut Kristusi tunngavigisimavaat, uneriffiullu isaaffiisa ajugaaffigisassarinngilaat.Ak 85.4

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents