Aurinko ja kuu pimenevät
Kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin näkyi seuraava ennustuksessa mainittu merkki - auringon ja kuun pimeneminen. Vapahtaja oli selvästi ilmaissut sen täyttymisen ajankohdan keskustellessaan opetus-lastensa kanssa Öljymäellä. “Mutta noina päivinä, tuon ahdingon jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan.” Nuo 1260 päivää eli vuotta päättyivät 1798. Vainoaminen oli melkein kokonaan lakannut neljännesvuosisataa aikaisemmin. Tuon vainon jälkeen aurinko pimenisi. Tämä ennustus toteutui 19. toukokuuta 1780.ST 198.3
Eräs silminnäkijä Massachusettsissa kuvailee ta-pahtumaa seuraavasti: “Paksu musta pilvi peitti koko taivaan lukuun ottamatta kapeaa kaistaletta taivaan-rannassa - -. “Vähitellen ihmiset joutuivat pelon, ahdistuksen ja kauhun valtaan. Naiset seisoivat ovella katsellen pimeää maisemaa; miehet palasivat työstään pelloilta; puuseppä jätti työkalunsa, seppä ahjonsa, kauppias myyntipöytänsä. Koulut suljettiin, ja lapset juoksivat peloissaan kotia kohti. Matkustajat pysähtyivät lähimpään maataloon. ‘Mitä on tulossa?’ kysyivät kaikki. Tuntui kuin pyörremyrsky olisi puh-keamassa tai kuin kaiken loppu olisi käsillä.ST 199.1
“Kynttilöitä sytytettiin, ja takkavalkeat loimusivat yhtä kirkkaasti kuin kuuttomana syysiltana - -. Kanat vetäytyivät orrelleen nukkumaan, karja kokoontui ammuen laidunsuojiin, sammakot kurnuttivat, linnut visersivät iltalaulujaan ja lepakot lensivät ympäriinsä. Mutta ihmiset tiesivät, ettei yö ollut vielä tullut. - -ST 199.2
“Kirkkoihin kokoontui väkeä. Valmistamattomien saarnojen teksteiksi valittiin poikkeuksetta jakeita, jotka näyttivät osoittavan pimeyden Raamatun ennustusten täyttymykseksi. - Pimeys oli synkimmillään pian yhdentoista jälkeen.” ST 199.3
“Suurimmassa osassa maata oli niin pimeää, että ilman kynttilänvaloa ei voinut nähdä aikaa taskutai seinäkellosta, ei myöskään syödä eikä tehdä kotitöitä.” ST 199.4