Ahneus meidän aikanamme

Tähän tapaukseen liittyy tärkeä opetus. »Rahan himo on kaiken pahan juuri» (1 Tim. 6: 10). Nykyisen sukupolven ihmisiä kiehtoo voitonhimo. Rikkaaksi tullaan usein menettelemällä petollisesti. Suuret joukot kamppailevat köyhyyttä vastaan pakotettuina kovaan työhön, josta maksetaan niin pientä palkkaa, ettei se riitä edes elämän välttämättömiin tarpeisiin. Raadanta ja puute, jonka loppumisesta ei ole toivoa, tekevät heidän taakkansa raskaaksi. Huolten uuvuttamina ja ahdistettuina he eivät tiedä, mistä lähtisivät hakemaan apua. Tämä kaikki palvelee vain rikkaiden tuhlailevaa ylellisyyttä ja halua kerätä lisää omaisuutta!AO3 365.4

Rahanrakkaus ja koreilunhalu ovat tehneet tämän maailman varkaitten ja ryövärien luolaksi. Raamattu kuvailee sitä ahneutta ja riistoa, mikä vallitsee juuri vähän ennen Kristuksen toista tulemista. »Kuulkaa nyt, te rikkaat», kirjoittaa Jaakob, »te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä. Katso, työmiesten palk- ka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin. Te olette herkutelleet maan päällä ja hekumoineet, te olette sydäntänne syötelleet teurastuspäivänä. Vanhurskaan te olette tuominneet ja tappaneet; hän ei vastusta teitä» (Jaak. 5:1, 3-6).AO3 365.5

Niiden joukossa, jotka sanovat vaeltavansa Herran pelossa, on muutamia, jotka menettelevät samoin kuin Israelin ylimykset ja esimiehet. Valtansa nojalla he kiskovat enemmän kuin oikein on, ja niin heistä tulee riistäjiä. Koska Kristuksen nimeä mainitsevien elämässä ilmenee ahneutta ja petollisuutta ja koska kirkko pitää kirjoissaan niiden nimiä, jotka ovat vääryydellä hankkineet omaisuutensa, Kristuksen uskonto joutuu halveksinnan kohteeksi. Ylellisyys, vilpillisyys ja kiskonta turmelevat monien uskon ja hävittävät heidän hengellisyytensä. Seurakunta on suuressa määrin vastuussa jäsentensä synneistä. Se rohkaisee pahuutta, ellei se korota ääntään sitä vastaan.AO3 367.1

Maailman tavat eivät sovi kristityn ohjenuoraksi. Hän ei saa omaksua sen kieroja tapoja, vilpillisyyttä eikä kiristystä. Jokainen toisen ihmisen väärä kohtelu loukkaa kultaista sääntöä. Jokainen Jumalan lapsille tehty vääryys kohdistuu itse Kristukseen hänen pyhiensä persoonassa. Jokainen yrityskin, jolla koetetaan käyttää hyväksi toisen henkilön tietämättömyyttä, heikkoutta tai epäonnea, merkitään petoksena taivaan kirjaan. Joka todella pelkää Jumalaa, on valmis raatamaan päivin ja öin ja elämään niukoissa oloissa mieluummin kuin hankkisi voittoa sortamalla leskeä ja orpoa tai riistäisi muukalaiselta hänen oikeutensa.AO3 367.2

Vähäisinkin poikkeaminen rehellisyydestä poistaa esteet sydämen tieltä ja johtaa yhä suurempaan vääryyteen. Juuri siinä määrin kuin ihminen haluaa itselleen hyötyä jonkun toisen vahingoksi, tulee hänen sielunsa tunnottomaksi Jumalan Hengen vaikutukselle. Sellaisella hinnalla saatu voitto on pelottava tappio.AO3 367.3

Olimme kaikki velassa jumalalliselle oikeudelle, mutta meillä ei ollut mitään, millä olisimme maksaneet velkamme. Silloin meitä säälivä Jumalan Poika maksoi lunastushintamme. Hän tuli köyhäksi, että me hänen köyhyydestään rikastuisimme. Anteliaisuuden teot hänen köyhilleen ilmaisevat sen, miten vilpittömästi olemme kiitollisia osaksemme tulleesta armosta. »Tehkäämme hyvää kaikille», apostoli Paavali kehottaa, »mutta varsinkin uskonveljille» (Gal. 6: 10). Ja hänen sanansa sointuvat hyvin yhteen Vapahtajan sanojen kanssa: »Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää.» »Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat» (Mark. 14: 7; Matt. 7:12).AO3 367.4