Yksinäinen paimen yllättyi kuullessaan odottamattoman kutsun lähetiltä, joka ilmoitti että profeetta oli tullut Beetlehemiin ja lähettänyt noutamaan häntä. Hämmästyneenä hän kyseli, miksi Israelin profeetta ja tuomari juuri hänet halusi luokseen, mutta noudatti kuitenkin kutsua viipymättä. »Hän oli verevä, kaunissilmäinen ja sorea nähdä.» Katsellessaan mielihyvin tuota hauskannäköistä, miehekästä ja vaatimatonta paimenpoikaa Samuel kuuli Herran äänen sanovan: »Nouse ja voitele tämä, sillä hän se on.» Daavid oli osoittautunut rohkeaksi ja uskolliseksi vaatimattomassa paimenen tehtävässään, ja nyt Jumala oli valinnut hänet kansansa päämieheksi. »Niin Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen.» Profeetta oli saanut tehtävänsä suoritetuksi ja saattoi keventynein mielin palata Raamaan. AO2 221.2
Samuel ei ollut ilmoittanut asiaansa edes lisain perheelle, eikä Daavidin voitelukaan tullut kaikkien tietoon. Sen tulikin vain tiedottaa nuorukaiselle, että hän tulisi pääsemään korkeaan asemaan. Tämän tiedon tuli tulevien vuosien eri kokemuksissa ja vaaroissa rohkaista häntä uskollisesti noudattamaan sitä suunnitelmaa, jonka Jumala oli hänen elämäänsä varten laatinut. AO2 222.1