Uhripalveluksen jälkeen ja ennen uhrijuhlaan osallistumista Samuel aloitti jalolta näyttävien lisain poikien profeetallisen tarkastuksen. Eliab oli heistä vanhin ja muistutti kooltaan ja komeudeltaan Saulia enemmän kuin toiset. Hänen miellyttävät piirteensä ja jalosti kehittynyt muotonsa he- rättivät profeetan huomiota. Katsellessaan hänen ruhtinaallista ryhtiään Samuel ajatteli: »Varmaan on Jumala valinnut tämän miehen Saulin seuraajaksi», ja hän odotti vain Jumalan lupaa voidellakseen hänet kuninkaaksi. Mutta Herra ei välittänyt ulkonäöstä. Eliab ei pelännyt Jumalaa. Jos hänet olisi kutsuttu valtaistuimelle, hänestä olisi tullut ylpeä ja vaativa hallitsija. Niinpä Herra vastasi Samuelille: »Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta var-taloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.» Mikään ulkonainen kauneus ei voi suositella ketään Jumalalle. Ihmisen tosi kauneus ilmenee hänen luonteensa ja käytöksensä oivallisuudessa, ja sydämen sisäinen arvoja erinomaisuus ratkaisee, kelpaammeko Herralle Sebaotille. Miten syvästi meidän tulisikaan miettiä tätä totuutta arvostellessamme itseämme ja toisia. Samuelin erehdyksestä voimme oppia, miten hyödytöntä on arvioida ketään kauniiden kasvonpiirteiden tai komean vartalon perusteella. Voimme havaita, miten kykenemätön ihminen on omassa viisaudessaan ymmärtämään sydämen salaisuuksia tai käsittämään Jumalan ohjeita, ellei hän saa taivaasta erityistä valistusta. Jumalan ajatukset luoduistaan ylittävät rajallisen mielemme. Mutta hän johtaa lapsemme varmasti heidän kykyjään vastaavalle paikalle ja auttaa heitä suorittamaan juuri heille uskotun työn, jos he vain alistavat tahtonsa Jumalalle, niin ettei ihmisen turmelus pääse pilaamaan hänen hyviä suunnitelmiaan. AO2 220.3
Kun Eliab oli läpikäynyt Samuelin tarkastuksen, uhritilaisuuteen osallistuneet toiset kuusi veljeä siirtyivät vuorotellen profeetan tarkkailtavaksi. Herra ei kuitenkaan ilmaissut valinneensa ketään heistä. Varsinkin viimeistä heistä Samuel oli silmäillyt tuskaisan jännittyneesti. Profeetta oli todella ymmällä ja huolissaan. Hän kysyi Iisailta: »Siinäkö olivat kaikki nuorukaiset?» Isä vastasi: »Vielä on nuorin jäljellä, mutta hän on kaitsemassa lampaita.» Samuel kehotti noutamaan hänet ja sanoi: »Me emme istu ruualle, ennenkuin hän tulee tänne.» AO2 221.1