Samalla tavalla Joosef sai kehotuksen paeta Egyptiin Marian ja lapsen kanssa. Ja enkeli sanoi: »Ole siellä siihen asti, kun minä sinulle sanon; sillä Herodes on etsivä lasta surmatakseen hänet. »Joosef totteli viivyttelemättä ja lähti yöllä matkaamaan turvallisempaan paikkaan. AO4 44.3
Tietäjien välityksellä Jumala oli kiinnittänyt Juudan kansan huomion Poikansa syntymään. Heidän tiedustelunsa Jerusalemissa, yleisen mielenkiinnon viriäminen, vieläpä Herodeksen kateus, joka pakotti papit ja rabbiinit kiinnittämään asiaan huomiota, suuntasi mielet Messiasta koskeviin ennustuksiin ja siihen suureen tapahtumaan, joka juuri oli sattunut. AO4 44.4
Saatana halusi estää jumalallisen valon loistamisen maailmaan, ja hän käytti kaiken viekkautensa tuhotakseen Vapahtajan. Mutta hän, joka ei torku eikä makaa, valvoi rakasta Poikaansa. Hän, joka antoi sataa mannaa taivaasta Israelille ja ruokki Elian nälänhädän vallitessa, valmisti pakanamaassa turvapaikan Marialle ja Jeesuslapselle. Ja pakanamaasta tulleiden tietäjien lahjojen avulla Herra hankki varoja Egyptinmatkaa ja vieraassa maassa oleskelua varten. AO4 44.5
Tietäjät olivat olleet ensimmäisten joukossa lausumassa Vapahtajan tervetulleeksi. Heidän lahjansa oli ensimmäinen, joka laskettiin hänen jalkojensa juureen. Ja millainen etuoikeus heille tarjoutuikaan palvella tuon lahjan avulla! Jumala kunnioittaa rakastavasta sydämestä annettua uhria ja käyttää sen tehokkaimmalla tavalla palvelukseen. Jos olemme antaneet sydämemme Jeesukselle, meidän on myös tuotava lahjamme hänelle. Kultamme ja hopeamme, kallein maallinen omaisuutemme, korkeimmat henkiset ja hengelliset lahjamme on alttiisti annettava hänelle, joka on meitä rakastanut ja antanut itsensä meidän puolestamme. AO4 44.6
Herodes odotti Jerusalemissa kärsimättömästi tietäjien paluu- ta. Kun aika kului, eikä heitä näkynyt, hänen epäilyksensä heräsivät. Rabbiinien haluttomuus ilmaista Messiaan syntymäpaikkaa näytti osoittavan, että he olivat päässeet hänen suunnitelmansa perille ja että tietäjät olivat tahallaan välttäneet häntä. Tämä ajatus raivostutti häntä. Viekkaus oli pettänyt, mutta väkivalta oli jäljellä. Hän tekisi tästä lapsikuninkaasta varoittavan esimerkin. Nuo ylpeät juutalaiset saisivat nähdä, mikä heitä odottaisi, jos he yrittäisivät asettaa hallitsijan valtaistuimelle. AO4 44.7
Sotilaita lähetettiin heti Beetlehemiin, ja heidän käskettiin surmata kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Daavidin kaupungin hiljaiset kodit saivat olla niiden kauhunäkyjen todistajia, jotka kuusisataa vuotta aikaisemmin oli näytetty profeetalle. »Ääni kuului Raamasta, itku ja iso parku; Raakel itkee lapsiansa eikä lohdutuksesta huoli, kun heitä ei enää ole.» AO4 45.1
Tämän onnettomuuden juutalaiset olivat itse tuottaneet itsellensä. Jos he uskollisesti ja nöyrästi olisivat vaeltaneet Jumalan edessä, hän olisi erikoisella tavalla tehnyt kuninkaan vihan tehotto- maksi heitä kohtaan. Mutta he olivat synneillään erottaneet itsensä Jumalasta ja hylänneet Pyhän Hengen, joka oli heidän ainoa suojansa. He eivät olleet tutkineet kirjoituksia haluten alistua Jumalan tahtoon. He olivat etsineet ennustuksia, jotka voitaisiin tulkita heidän omaksi kunniakseen ja osoitukseksi siitä, kuinka Jumala halveksi kaikkia muita kansoja. Heidän suurin kerskauksensa oli se, että Messias tulisi kuninkaana, joka voittaisi vihollisensa ja vihassaan tallaisi pakanat. Täten he olivat kiihottaneet hallitsijansa vihaa. Sen avulla, että he tulkitsivat väärin Kristuksen tehtävän, saatanan tarkoitus oli ollut tuhota Vapahtaja, mutta sen sijaan tuho kohtasikin heitä itseään. AO4 45.2
Tämä julma teko oli viimeisiä niistä teoista, jotka synkensivät Herodeksen elämää. Pian lastenmurhan jälkeen hän itse joutui sen tuomion alaiseksi, jota ei kukaan voi välttää. Hän kuoli kauhean kuoleman. AO4 46.1
Joosefia, joka vielä oli Egyptissä, käski Jumalan enkeli nyt palaamaan Israelin maahan. Joosef piti Jeesusta Daavidin istuimen perijänä, ja siksi hän halusi asettua asumaan Beetlehemiin, mutta kuultuaan, että Arkelaos hallitsi Juudeaa isänsä jälkeen, hän pelkäsi, että poika toteuttaisi isänsä aikomukset Kristusta kohtaan. Kaikista Herodeksen pojista Arkelaos eniten muistutti isäänsä luonteeltaan. Jo hänen hallitsijaksi tullessaan oli Jerusalemissa ollut kapina, ja roomalaiset sotilaat olivat surmanneet tuhansia juutalaisia. AO4 47.1
Jälleen Joosefille neuvottiin turvallinen paikka. Hän palasi Nasaretiin, entiseen kotiinsa, ja täällä Jeesus asui noin kolmekymmentä vuotta, »että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: ‘Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi.’ » Galilea oli myös yhden Herodeksen pojan hallinnassa, mutta siellä oli paljon enemmän muukalaista asutusta kuin Juudeassa. Tästä syystä siellä kiinnitettiin vähemmän huomiota juutalaisten erikoisiin asioihin, ja oli vähemmän luultavaa, että Jeesuksen vaatimukset herättäisivät vallanpitäjien kateutta. AO4 47.2
Tällaisen vastaanoton Vapahtaja sai maailmaan tullessaan. Vapahtajalapselle ei näyttänyt olevan mitään lepotai turvapaikkaa. Jumala ei voinut uskoa rakasta Poikaansa ihmisten käsiin, ei edes suorittaessaan heidän pelastustyötään. Hän antoi enkeleille tehtäväksi seurata Jeesusta ja suojella häntä, kunnes hän päättäisi tehtävänsä maan päällä ja saisi surmansa niiden kautta, joita hän tuli pelastamaan. AO4 47.3