Ruumiilliseen harjoitukseen käytetty aika ei ole hukkaan heitetty. Oppilas, joka aina istuu kirjojensa ääressä ja vain vähäsen harrastaa ruumimliikuntoa ulkoilmassa, tuottaa itselleen vahinkoa. Ruumiin eri elinten ja kykyjen tasasuhtainen harjoitus on välttämätöntä, jotta ne saisivat parhaansa aikaan. Kun aivoja rasitetaan alinomaa, ja toiset elimet jätetään toimettomiksi, menetetään sekä ruumiillista että henkistä voimaa. Ruumiin voimilta riistetään niiden terve joustavuus, mieli kadottaa vireytensä ja tarmonsa, ja seurauksena on sairaalloinen ärtyisyys. SN 233.1
Jotta ihmiset voisivat säilyttää mielensä tasapainon, kaikki olemuksen voimat pitäisi ottaa käytäntöön ja kehittää niitä. Tässä maailmassa on monia, jotka ovat yksipuolisia, koska vain yhtä kykyjen ryhmää on kehitetty, toisten surkastuessa toiminnan puutteessa. Monien nuorten kasvatus epäonnistuu. He opiskelevat liikaa, samalla laiminlyöden sen, mikä koskee käytännöllistä elämää. Jotta mielen tasapaino voitaisiin säilyttää, henkiseen työhön tulisi yhdistää sopivasti harkittua ruumiillista toimintaa, niin että kaikki voimat saattavat kehittyä sopusuhtaisesta — “Counsels to Teachers, Parents, and Students”, ss. 295, 296. SN 233.2