Kun uutiset levisivät kaupungista kaupunkiin ja paikkakunnalta toiselle, pelkäsivät juutalaiset vuorostaan henkeänsä ja salasivat vihan, jota he hautoivat opetuslapsia kohtaan. Heidän ainoa toivonsa oli saada heidän valheellinen ilmoituksensa levenemään. Ja ne, jotka toivoivat tämän valheen olevan totta, hyväksyivät heidän suunnitelmansa. Pilatus vapisi kuullessaan, että Kristus oli noussut ylös. Hän ei voinut epäillä annettua todistusta, ja siitä hetkestä hän menetti rauhansa ainaiseksi. Maallisen kunnian tähden ja peläten menettävänsä virkansa ja henkensäkin, hän oli luovuttanut Jeesuksen kuolemaan. Nyt hän oli täysin vakuuttunut, että mies, jonka vereen hän oli syyllistynyt, ei ollut ainoastaan viaton, vaan että Hän oli Jumalan Poika. Pilatuksen elämä oli onnetonta loppuun asti. Epä- toivo ja tuska hävittivät kaikki toiveikkaat, iloiset tunteet. Hän ei suostunut kenenkään lohdutettavaksi ja kuoli mitä surkuteltavimmalla tavalla. KuKi 184.3