“Hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista.” AT 615.1
“Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki pyhät enkelit Hänen kanssaan, silloin Hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja Hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja Hän erottaa toiset toisista.” Näin Kristus Öljymäellä kuvaili opetuslapsilleen suuren tuomiopäivän tapahtumia. Ja Hän osoitti lopullisen ratkaisun riippuvan yhdestä ainoasta asiasta. Kun Hänen eteensä on koottu kaikki kansat, on olemassa vain kaksi luokkaa, ja heidän iankaikkisen kohtalonsa ratkaisee se, mitä he ovat tehneet tai tekemättä jättäneet Hänelle köyhien ja kärsivien hahmossa. AT 615.2
Sinä päivänä Kristus ei esitä ihmisille sitä suurta työtä, jonka Hän on tehnyt heidän puolestaan antaessaan henkensä heidän lunastuk- sekseen. Hän esittää sen uskollisen työn, mitä he ovat tehneet Hänen hyväkseen. Niille, jotka Hän asettaa oikealle puolelleen, Hän sanoo: “Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua” katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni. Mutta ne, joita Kristus täten ylistää, eivät tiedä palvelleensa Häntä. Heidän hämmästyneisiin kysymyksiinsä Hän vastaa: “Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minule.” AT 615.3
Jeesus oli opetuslapsilleen kertonut, että he tulisivat kaikkien vihattaviksi ja vainottaviksi. Monet ajettaisiin pois kotoaan ja tulisivat köyhiksi. Monia ahdistaisi sairaus ja puute. Useat heitettäisiin J vankilaan. Kaikille, jotka Hänen tähtensä jättivät ystävänsä ja ko- N tinsa, Hän oli luvannut satakertaisesti tässä elämässä. Nyt Hän lupasi erikoisen siunauksen niille, jotka palvelisivat veljiään. Jokaisessa, joka minun nimeni tähden kärsii, Jeesus sanoi, teidän olisi nähtävä minut. Palvelkaa heitä, kuten palvelisitte minua. Tämä todistaa teidän olevan minun opetuslapsiani. AT 616.1
Kaikki, jotka ovat syntyneet taivaallisen perheen jäseniksi, ovat erikoisessa mielessä Herramme veljiä. Kristuksen rakkaus liittää Hänen perheensä jäsenet toisiinsa, ja missä ikinä tuo rakkaus ilmeneekin, siellä vallitsee tuo jumalallinen sukidaisuus. “Jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.” 1 Joh. 4: 7. AT 616.2
Ne, joita Kristus tuomiopäivänä kiittää, tuntevat mahdollisesti vain vähän jumaluusoppia, mutta he ovat noudattaneet Hänen periaatteitaan. Pyhän Hengen vaikutuksesta he ovat olleet siunaukseksi ympärillään oleville. Pakanainkin joukossa on sellaisia, jotka ovat osoittaneet ystävällisyyttä. Ennenkuin elämän sanat ovat kaikuneet heidän korviinsa, he ovat kohdelleet lähetyssaarnaajia ystävällisesti, Ji jopa auttaneet heitä oman henkensä uhalla. Pakanain joukossa on sellaisia, jotka tietämättään palvelevat Jumalaa, sellaisia, joille valoa ei koskaan tuoda ihmisten välityksellä ja jotka eivät kuitenkaan joudu kadotukseen. Vaikka he eivät tunne Jumalan kirjoitettua lakia, he ovat kuulleet Hänen äänensä puhuvan heille luonnossa ja ovat tehneet, mitä laki vaatii. Heidän tekonsa todistavat siitä, että Pyhä Henki on koskettanut heidän sydäntään, ja heidät tunnustetaan Jumalan lapsiksi. AT 616.3
Kuinka hämmästyvät ja ilostuvatkaan nöyrät kansojen ja pakanain keskuudessa kuullessaan Vapahtajan huulilta sanat: “Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”! Millaista riemua tunteekaan Vapahtajan rakastava sydän, kun Hänen seuraajansa hämmästyneinä ja iloiten kuuntelevat Hänen hyväksyviä sanojaan! AT 616.4
Mutta Kristuksen rakkaus ei rajoitu mihinkään erikoiseen ihmis- luokkaan. Hän tuntee olevansa yhtä jokaisen ihmislapsen kanssa. Hän tuli maallisen perheen jäseneksi, jotta meistä tulisi taivaallisen perheen jäseniä. Hän on ihmisen Poika, ja siis jokaisen Aadamin pojan ja tyttären veli. Hänen seuraajiensa ei tule tuntea olevansa erotettuja heitä ympäröivästä hukkuvasta maailmasta. He ovat osa ihmiskuntaa, ja taivas pitää heitä sekä syntisten että pyhien veljinä. Kristuksen rakkaus käsittää kaikki langenneet, kaikki erehtyvät ja kaikki syntiset, ja jokainen ystävällinen teko, joka tehdään langenneen kohottamiseksi, jokainen laupeudenteko, katsotaan tehdyksi Hänelle. AT 617.1
Taivaan enkelit lähetetään palvelemaan niitä, jotka autuuden perivät. Emme vielä tiedä keitä he ovat, sillä ei ole vielä käynyt ilmi, ketkä tulevat voittamaan ja osallistumaan pyhien perinnöstä valossa, mutta taivaan enkelit kulkevat maata pitkin ja poikin koettaen lohduttaa murheellisia, varjella vaaroissa olevia ja voittaa ihmissydämiä Kristukselle. Ainoatakaan ei laiminlyödä tai syrjäytetä. Jumala ei katso henkilöön, ja Hän huolehtii samalla tavalla jokaisesta luomastaan sielusta. AT 617.2
Kun avaat ovesi Kristuksen puutteenalaisille ja kärsiville lapsille, lausut samalla näkymättömät enkelit tervetulleiksi. Kutsut taivaallisia olentoja luoksesi. Heitä ympäröi pyhä rauhan ja ilon ilmapiiri. He tulevat huulillaan kiitos ja ylistys, johon taivaassa kaiku vastaa. Jokainen laupeudenteko saa siellä sävelet soimaan. Taivaallinen Isämme valtaistuimellaan laskee epäitsekkäät työntekijät suurimpien aarteittensa joukkoon. AT 617.3
Kristuksen vasemmalla puolella olevat, jotka olivat laiminlyöneet Hänet köyhien ja kärsivien hahmossa, eivät tunteneet syyllisyyttään. Saatana oli sokaissut heidät, niin etteivät he olleet käsittäneet, mitä he olivat velkaa veljilleen. He olivat olleet itsekeskeisiä välittämättä toisten tarpeista. AT 617.4
Jumala on antanut rikkaille varoja, jotta he voisivat auttaa ja lohduttaa Hänen kärsiviä lapsiaan, mutta he eivät useinkaan välitä toisten hädästä. He tuntevat olevansa köyhiä veljiään parempia, lie eivät asetu köyhän asemaan. He eivät ymmärrä varattomien kiusauksia ja taisteluita, ja sääli katoaa heidän sydämestään. Rikkaat eristäytyvät köyhistä loistaviin komeihin asuntoihinsa ja kirkkoihinsa ja käyttävät hienosteluun ja itsekkyyteen varat, jotka Jumala on antanut heille tarvitsevien auttamiseksi. Näin köyhät päivästä toiseen jäävät vaille sitä opetusta, jota heidän tulisi saada Jumalan hellästä huolenpidosta, sillä Hän on kaikin tavoin huolehtinut siitä, että heillä olisi elämän välttämättömät tarpeet. Heidät pakotetaan kärsimään ahdistavaa köyhyyttä, ja niin he usein joutuvat kiusaukseen olla kateellisia ja ajatella pahaa toisista. Ne, jotka eivät itse ole olleet puutteen puristuksessa, kohtelevat usein köyhiä halveksivasti ja saavat heidät tuntemaan itsensä kerjäläisiksi. AT 617.5
Mutta Kristus näkee kaiken ja sanoo: Minun oli nälkä, ja minun oli jano. Minä olin outo. Minä olin sairaana ja vankeudessa. Teidän juhliessanne runsaasti katettujen pöytienne ääressä minä näin nälkää kurjassa asunnossani tai paljaalla kadulla. Teidän nauttiessanne elämästä ylellisessä kodissanne minulla ei ollut minne pääni kallistaa. Teidän täyttäessänne vaatekomeronne hienoilla vaatteilla minä olin alaston. Teidän huvitellessanne minä viruin vankeudessa. AT 618.1
Kun viskasitte leipäpalanne nälkäänäkevälle pyytävälle ja kun annoitte heille vaaterepaleita suojaamaan heitä purevalta pakkaselta, muistitteko silloin antavanne kirkkauden Herralle? Koko elämänne ajan minä olin lähetiänne noiden puutteenalaisten hahmossa, mutta te ette etsineet minua. Te ette halunneet joutua tekemisiin minun kanssani. En tunne teitä. AT 618.2
Monet pitäisivät suurena etuoikeutena käydä niissä paikoissa, missä Kristus maan päällä eli, kävellä Hänen kulkemiaan polkuja, nähdä järven, jonka rannalla Hän mielellään opetti, sekä vuoret ja laaksot, joita Hänen silmänsä usein katselivat. Mutta meidän ei tarvitse mennä Nasaretiin, Kapernaumiin tai Betaniaan kulkeaksemme Jeesuksen askelissa. Löydämme Hänen jälkensä sairasvuoteitten ääreltä, kurjista hökkeleistä, suurkaupunkien täpötäysiltä kaduilta ja joka paikasta, missä ihmissydämet kaipaavat lohtua. Vaellamme Jeesuksen askelissa, kun toimimme Hänen tavallaan. AT 618.3
Kaikki voivat löytää jotakin tehtävää. “Köyhät teillä aina on keskuudessanne” (Joh. 12: 8), Jeesus sanoi, eikä keidenkään tarvitse tuntea, ettei heillä ole paikkaa, missä voisivat toimia Hänen hyväkseen. Miljoonat ihmissielut kulkevat kadotusta kohden tietämättömyyden ja synnin kahleissa eivätkä ole edes kuulleetkaan Kristuksen rakkaudesta heitä kohtaan. Jos voisimme vaihtaa paikkaa heidän kanssaan, mitä toivoisimme heidän tekevän meille? Kaikki tämä, niin pitkälle kuin voimme, on pyhä velvollisuutemme tehdä heidän hyväkseen. Kristuksen elämänohje, jonka mukaan jokainen meistä tuomitaan, kuuluu: “Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille.” Matt. 7: 12. AT 618.4
Kristus antoi kalliin henkensä perustaakseen seurakunnan, joka kykenisi huolehtimaan murheellisista, kiusatuista sieluista. Jotkut uskovista saattavat olla köyhiä, sivistymättömiä ja tietämättömiä, ja kuitenkin he Kristuksen avulla voivat tehdä kodissaan, naapuristossa, seurakunnassa, vieläpä “maailman äärissä” tekoja, joiden seuraukset ulottuvat iankaikkisuuteen. AT 619.1
Juuri siksi, että tämä työ on laiminlyöty, eivät monet nuoret Kristuksen opetuslapset milloinkaan pääse kristillisissä kokemuksissaan aakkosia pitemmälle. Valon, joka syttyi heidän sydämessään Kristuksen lausuessa heille: “Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi”, he voisivat pitää palavana auttamalla tarvitsevia. Nuorten pursuva tarmo, joka niin usein koituu heille vaaralliseksi, voitaisiin ohjata uomiin, joista se vuotaisi siunausten virtana. Oma minä unohtuisi innokkaassa työssä toisten hyväksi. AT 619.2
Itse Ylipaimen palvelee niitä, jotka palvelevat toisia. He saavat itse juoda elämän vettä ja saavat tyydytyksen. He eivät kaipaa huu- maavia huvituksia tai vaihtelua elämäänsä. Heidän koko mielenkiintonsa on kohdistunut siihen, miten he voisivat pelastaa kadotukseen joutuvia sieluja. Keskinäisestä seurustelusta on paljon hyötyä. Vapahtajan rakkaus liittää sydämiä toisiinsa. AT 619.3
Kun käsitämme olevamme Jumalan työtovereita, emme lausu välinpitämättömästi Hänen lupauksiaan. Ne polttavat sydämessämme ja syttyvät huulillamme. Kun Jumala kutsui Mooseksen johdattamaan tietämätöntä, kuritonta ja kapinallista kansaa, Hän antoi lupauksen: “Minun kasvoni käyvät sinun edelläsi, ja minä vien sinut lepoon” (engl. käänn.). Ja Hän sanoi: “Minä olen sinun kanssasi.” 2 Moos. 33: 14; 3: 12. Tämä lupaus kuuluu kaikille, jotka Kristuksen sijaisina työskentelevät Hänen ahdistettujen ja kärsivien lastensa hyväksi. AT 619.4
Jumalan rakkaus ilmenee täällä maailmassa lähimmäisenrakkautena. Kunnian Kuningas tuli yhdeksi meistä sytyttääkseen sydämeemme tämän rakkauden ja tehdäkseen meidät yhden perheen jäseniksi. Ja kun Hänen jäähyväissanansa täyttyvät: “Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut” (Joh. 15: 12), kun rakastamme maailmaa, kuten Hän sitä rakasti, silloin Hänen tehtävänsä meihin nähden on täyttynyt. Me olemme valmiit taivasta varten, sillä meillä on taivas sydämessämme. AT 619.5
“Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surma- paikalle hoippuvat. Jos sanot: ‘Katso, emme tienneet siitä’, niin n ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen'tietää, ja Hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan”. Sanani. 24: 11, 12. Suurena tuomiopäivänä asettaa koko maailman Tuomari ne, jotka eivät ole työskennelleet Kristuksen hyväksi, jotka ovat kul- if keneet virran mukana ajatellen vain itseään, huolehtien vain itsestään, pahantekijäin joukkoon. He saavat saman tuomion. AT 620.1
Jokaiselle sielulle annetaan tehtävänsä. Jokaiselta Ylipaimen kysyy: “Missä on lauma, joka oli sinun haltuusi annettu, nuo sinun lampaasi, sinun kunniasi?” Ja “mitä sanot, kun Hän rankaisee sinua?” Jer. 13: 20, 21 (engl. käänn.). AT 620.2