Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "undefined".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Luku 6—Todellisen jumalanpelon tarve sabattikouluissamme.

    Meidän sabattikoulumme eivät ole sitä, mitä Herra toivoisi niiden olevan, niin kauan kuin luotetaan liian paljon ulkonaiseen muotoon ja koneellisuuteen ja niin kauan kuin Jumalan eläväksitekevä voima ei ilmene sielujen kääntymykseksi, joiden edestä Kristus kuoli. Tässä täytyy tapahtua muutos, jos tahdomme sabattikoulujemme vastaavan tarkoitustaan. Me tarvitsemme Jumalalle antautuneita opettajia, jotka rakastavat Jumalaa yli kaiken ja lähimmäisiään niinkuin itseään. Herra huolehtii kyllä siitä, että opettajien kelpoisuus voi lisääntyä sabatista sabattiin, niin että heidän opetuksensa voi kantaa hedelmää, kun he tekevät työtä aika ja iankaikkisuus silmäinsä edessä. Me tarvitsemme sabattikouluissamme nuoria miehiä ja naisia, joiden jumalanpelko on elävää ja kokemus ei arvotonta eikä pintapuolista ja joiden syvä sisällinen hurskaus on tuloksena siitä, että he päivittäin ovat Kristuksen koulussa, niin että he voivat jakaa muille niitä kallisarvoisia totuuksia, joita Kristus on heille opettanut.TSTT 29.1

    Jotka tyytyvät määrättyihin, kuiviin muodolli- suuksiin ja seuraavat määrättyjä lakeja, he eivät saavuta päämaalia eli suorita sabattikoulun opettajalle uskottua työtä; mutta jos ne, jotka ottavat osaa työhön tässä tärkeässä työhaarassa Jumalan työvainiolla, ovat kristityitä sanan täydellisessä merkityksessä ja suorittavat Jumalan heille viitoittaman työn Herran pelossa ja rakkaudesta sieluihin, joiden puolesta Kristus kuoli, niin he ovat Jumalan työtovereita ja apulaisia. Kun sabattikoulun johtajat ja opettajat antautuvat Jumalalle ehdoitta, niin he eivät vain tee päätöksiä, vaan he myöskin toteuttavat ne elämässä. Niin pian kuin ne, jotka toimivat sabattikoulussa tai jokapäiväisessä koulutyössä, tarttuvat työ-hönsä, niinkuin heidän tuleekin, täysin tuntien riippuvaisuutensa Jumalasta, saavat he Kristuksen armon lahjana, ikäänkuin lisäksi inhimillisille ponnistuksillensa. On tärkeätä, että jok’- ainoa työntekijä ymmärtää, että sielujen vakaumus ja kääntymys ovat tuloksena inhimillisen ponnistelun ja jumalallisen voiman yhteistyöstä. Sielun täydellisen Jumalalle antautumisen säilyttäminen on yhtä välttämätöntä sabattikou- lujemme opettajille ja johtajille, kuin se on tärkeätä saarnaajille saarnatuolissa, sillä kaikki ne ovat eroituksetta osallisia työssä sielujen johtamiseksi Kristuksen luo. Niinkuin Kristus toimi, niin tulee jokaisen Hänen paikallaan toimia rakkaudessa harhailevien ja katumattomien hyväksi. Tätä Kristus toivoo saavansa nähdä sabattikoulun toiminnassa.TSTT 29.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents