JUMALAN LAPSIA, 4. toukokuuta

»Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.» Joh. 1: 12.PP 144.1

Ihminen omaksuu totuuden sydämeensä uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, ja niin hänet puhdistetaan. Hän saa sieluunsa pysyvän periaatteen, joka auttaa häntä voittamaan kiusauksen. “Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä” (1 Joh. 3: 6). Jumala pystyy varjelemaan Kristuksessa olevan sielun, joka on kiusattuna. -PP 144.2

Jumalisuuden pelkkä tunnustaminen on arvotonta. Kristitty on se, joka pysyy Kristuksessa. -. Ellei Jumalan mieli tule ihmisten mieleksi, on jokainen itsensä puhdistamisen yritys osoittautuva turhaksi, sillä on mahdotonta kohottaa ihmistä muutoin kuin Jumalan tuntemuksen avulla.^{117BC 34}PP 144.3

Teidän tarvitsee kysyä itseltänne: “Olenko kristitty?” Kris-tittynä oleminen merkitsee paljon enemmän kuin monet ymmärtävätkään. Se käsittää muutakin kuin sen, että nimesi on seurakunnan jäsenluettelossa. Se merkitsee olemista liit-tyneenä Kristukseen. Se merkitsee yksinkertaisen uskon omaamista ja järkkymätöntä luottamista Jumalaan. Se merkit-see lapsenomaista luottamusta taivaalliseen Isääsi hänen rak-kaan Poikansa nimen ja ansion turvin. Pidätkö sydämen halusta Jumalan käskyt, koska ne ovat Jumalan säädöksiä ja hänen luonteensa ilmaus, joita ei voida muuttaa sen enempää kuin Jumalan luonnettakaan? Kunnioitatko ja rakastatko Herran lakia? ^{12YI 18.5.1893}PP 144.4

Jumalan poikina ja tyttärinä kristittyjen pitäisi pyrkiä saavuttamaan evankeliumissa heille asetettu korkea ihanne. Heidän ei pitäisi tyytyä vähempään kuin täydellisyyteen. ^{13SN 66}PP 144.5

Niille, jotka ottavat hänet vastaan, hän antaa vallan tulla Jumalan lapsiksi, niin että Jumala lopulta ottaa heidät omiksi lapsikseen, asumaan hänen kanssaan ikuisesti. Jos he tässä elämässä ovat kuuliaisia Jumalalle, saavat he kerran nähdä “hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.” Ilm. 22: 4. Ja mitä on taivaan autuus, ellei saa nähdä Jumalaa? Voiko Kristuksen armon pelastamaa syntistä kohdata enää suurempi ilo kuin saada katsella Jumalaa kasvoista kasvoihin ja tuntea hänet Isäkseen? ^{14KSL 392}PP 144.6