Kristus näki jatkuvasti edessään tehtävänsä seuraukset. Hänen maanpäällistä elämäänsä, joka oli niin täynnä aherrusta ja uhrauksia, kannusti ajatus siitä, ettei kaikki tämä vaiva ollut turhaa. Antamalla henkensä ihmisten puolesta hän uudistaisi Jumalan kuvan ihmiskunnassa. Hän kohottaisi meidät tomusta, muovaisi luonteemme uudestaan oman luonteensa kaltaiseksi ja kaunistaisi sen omalla kirkkaudellaan.SLS 423.2

Kristus näki sen sielunsa vaivan tähden ja tuli ravituksi. Hän katseli loputonta ikuisuutta ja näki niiden onnen, jotka hänen nöyryytyksensä ansiosta saisivat anteeksiannon ja ikuisen elämän. Hän oli haavoitettu heidän rikkomustensa tähden, runneltu heidän pahain tekojensa tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että heillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta he olivat paratut. Hän kuuli lunastettujen riemuhuudon. Hän kuuli heidän laulavan Mooseksen ja Karitsan virttä. Vaikka verikaste oli vielä saamatta, vaikka maailman synnit tulisivat painamaan alas hänen viattoman sielunsa, vaikka sanomattoman murheen varjo lepäsi hänen yllään, hän näkemänsä ilon vuoksi kuitenkin valitsi kärsiä ristin, häpeästä välittämättä.SLS 423.3

Tästä ilosta pääsevät osallisiksi kaikki hänen seuraajansa. Niin suurenmoinen ja loistava kuin ikuisuus tuleekin olemaan, koko palkintoamme ei kuitenkaan säästetä lopulliseen vapautukseemme. Jo nyt voimme uskossa osallistua Vapahtajan ilosta. Mooseksen tavoin mekin tulemme kestämään katselemalla Näkymätöntä.SLS 423.4

Nyt seurakunta taistelee. Nyt me olemme vastakkain pimeän maailman kanssa, joka on miltei kokonaan antautunut epäjumalanpalvelukseen. Mutta tulee päivä, jolloin taistelu on käyty ja voitto saatu. Jumalan tahto tulee tapahtu- maan maan päällä niin kuin se tapahtuu taivaassa. Pelastetut kansat eivät tule tuntemaan muuta lakia kuin taivaan lain. Kaikki muodostavat onnellisen, yhtenäisen perheen, vaatteinaan ylistys ja kiitos — Kristuksen vanhurskauden vaatteet. Koko luonto verrattomassa kauneudessaan tuo Jumalalle ylistyksen ja kunnian. Maailma kylpee taivaan valossa. Kuun valo on kuin auringon valo, ja aurinko on seitsemän kertaa kirkkaampi kuin nyt. Vuodet vierivät ilossa. Aamutähdet iloitsevat ja Jumalan pojat riemuitsevat, kun Jumala ja Kristus yhdessä julistavat: “Syntiä ei enää ole, ei myöskään kuolemaa.”SLS 423.5

Näiden kirkkaiden tulevaisuudenkuvien, näiden Jumalan kädestä lähteneiden näkymien tulisi olla rakkaita hänen lapsilleen.SLS 424.1

Pysähdy ikuisuuden kynnykselle ja kuuntele sydämellistä tervetulotoivotusta niille, jotka ovat tässä elämässä työskennelleet yhdessä Kristuksen kanssa ja pitäneet etuoikeutena ja kunniana kärsiä hänen tähtensä. Enkelien kanssa he heittävät kruununsa Lunastajan jalkojen juureen ja huudahtavat: “Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen. — Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti.” Ilm. 5: 12, 13.SLS 424.2

Siellä lunastetut tervehtivät niitä, jotka johtivat heidät Vapahtajan luo. Yhdessä he ylistävät häntä joka kuoli, jotta ihmiset saisivat elämän, joka on pituudeltaan Jumalan elämän vertainen. Taistelu on päättynyt. Kaikki kärsimykset ja erimielisyydet ovat jääneet taakse. Koko taivas kaikuu voittolauluista, kun lunastetut seisovat Jumalan valtaistuimen ympärillä. Kaikki yhtyvät tähän riemulliseen lauluun: “Arvollinen, arvollinen on Karitsa, joka on teurastettu ja joka on lunastanut meidät Jumalalle.”SLS 424.3

“Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ‘Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta’.” Ilm. 7: 9, 10.SLS 424.4

“Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.” ” — eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” Ilm. 7: 14-17; 21: 4.SLS 425.1

Meidän on jatkuvasti pidettävä mielessämme tämä näky tuonpuoleisesta. Näin me voimme asettaa ikuiset ja ajalliset asiat oikeaan arvoonsa. Se auttaa meitä herättämään muissa kaipausta jalompaan elämään.SLS 425.2

Luku 43—Syvällisempi kokemus

Vuorella Jumalan kanssa