Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Suuren Lääkärin seuraajana

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Luku 10—Kiusattujen auttaminen

    Kristus ei rakastanut meitä siksi, että me rakastimme häntä ensin, vaan hän kuoli puolestamme, “kun me vielä olimme syntisiä”. Hän ei kohtele meitä ansiomme mukaan. Vaikka syntimme ovat ansainneet tuomion, ei hän tuomitse meitä. Vuodesta toiseen hän on sietänyt meidän heikkouttamme, tietämättömyyttämme, kiittämättömyyttämme ja itsepäisyyttämme. Harharetkistämme, sydämemme kovuudesta ja hänen pyhän sanansa laiminlyömisestä huolimatta hänen kätensä pysyy ojennettuna.SLS 125.1

    Armo on Jumalan ominaisuus, ja se ilmenee hänen suhteessaan ansiottomiin ihmisiin. Me emme etsineet sitä, vaan se lähetettiin etsimään meitä. Jumala antaa mielellään armonsa meille, ei siksi että me olisimme sen ansainneet, vaan siksi että olemme täysin arvottomia. Meillä ei ole muuta perustetta vaatia hänen armoaan kuin suuri tarpeemme.SLS 125.2

    Jeesuksessa Kristuksessa Herra Jumala pitää kättään ojennettuna kaiken päivää kutsuen luokseen syntisiä ja langenneita. Hän tahtoo ottaa vastaan jokaisen. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi. Hän kirkastaa itsensä antaessaan anteeksi suurimmillekin syntisille. Hän riistää saaliin maailman valtiaalta, vapauttaa vangin ja tempaa kekäleen tulesta. Hän laskee armonsa kultaisen ketjun inhimillisen kurjuuden alimpiin syvyyksiin ja nostaa pohjalle vaipuneen, synnin saastuttaman sielun.SLS 125.3

    Hän, joka antoi henkensä johtaakseen ihmiset takaisin Jumalan luo, tuntee rakastavaa mielenkiintoa jokaista ihmistä kohtaan. Niin kuin paimen huolehtii laumansa lampaista, niin hän huolehtii syyllisistä ja avuttomista sieluista, jotka saatana johtaa helposti turmioon viekkailla juonillaan.SLS 126.1

    Työssämme kiusattujen ja eksyneiden hyväksi meidän on seurattava Vapahtajan esimerkkiä. Meidän on osoitettava muita kohtaan samanlaista mielenkiintoa, lempeyttä ja pit-kämielisyyttä kuin hän osoitti meille. “Uuden käskyn minä annan teille”, hän sanoo, “että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne.” Joh. 13: 34. Jos Kristus asuu meissä, osoitamme hänen epäitsekästä rakkauttaan kaikille, joiden kanssa olemme tekemisissä. Kun näemme myötätunnon ja avun tarpeessa olevia miehiä ja naisia, emme kysy: “Ovatko he sen arvoisia?” vaan: “Miten voin auttaa heitä?”SLS 126.2

    Rikkaat ja köyhät, ylhäiset ja alhaiset, vapaat ja orjat, kaikki kuuluvat Jumalalle. Hän, joka antoi henkensä lunastaakseen ihmiskunnan, arvioi jokaisen yksilön niin kalliiksi, että se ylittää inhimillisen käsityskykymme. Ristin salaisuuden ja kirkkauden valossa voimme aavistaa, miten suuren arvon hän antaa ihmiselle. Tämän jälkeen ymmärrämme, että olivatpa ihmiset miten kurjia tahansa, he ovat maksaneet liian paljon, jotta voisimme kohdella heitä kylmästi tai halveksivasti. Ymmärrämme, miten tärkeää on toimia lähimmäistemme hyväksi, niin että heidät voidaan korottaa Jumalan valtaistuimen luo.SLS 126.3

    Vapahtajan vertauksen kadonnut raha oli yhä hopearaha, vaikka se lojuikin lian ja roskien keskellä. Omistaja etsi sitä, koska se oli arvokas. Samalla tavalla jokainen sielu on arvokas Jumalan silmissä, vaikka olisikin synnin turmelema. Kuten rahassa oli hallitsijan kuva ja nimikirjoitus, niin on ihmiseenkin luomisen yhteydessä painettu Jumalan kuva ja nimikirjoitus. Vaikka synti onkin turmellut ja himmentänyt tuon kirjoituksen, sen ääriviivat näkyvät yhä jokaisessa ihmisessä. Jumala haluaa voittaa takaisin kaikki ihmiset ja piirtää heihin uudelleen oman vanhurskaan ja pyhän kuvansa.SLS 126.4

    Miten vähän yhteistä meillä ja Kristuksella onkaan siinä tärkeimmässä asiassa, minkä tulisi muodostua lujimmaksi siteeksi välillemme — myötätunnossa langenneita, syyllisiä, kärsiviä sieluja kohtaan, jotka ovat kuolleet rikoksiinsa ja synteihinsä! Epäinhimillisyys toisia kohtaan on suurin syntimme. Monet luulevat edustavansa Jumalan oikeudenmukaisuutta vaikka epäonnistuvat täysin hänen lempeytensä ja rakkautensa osoittamisessa. Usein ne, joita he kohtelevat tylysti ja ankarasti, ovat kiusauksen paineen alaisia. Saatana kamppailee näiden sielujen kanssa, ja kovat, töykeät sanat masentavat heidät ja saavat heidät lankeamaan kiusaajan voiman vaikutuksesta.SLS 127.1

    Ihmisiä on käsiteltävä hellävaraisesti. Vain hän, joka tuntee sydämen, osaa johtaa ihmiset parannukseen. Vain hänen viisautensa avulla voimme saavuttaa eksyneet. Voit seisoa selkä suorana ja ajatella olevasi pyhempi kuin muut, mutta vaikka todistelusi olisi miten terävää tahansa ja sanasi miten tosia hyvänsä, ne eivät kosketa sydämiä. Sanoissa ja teoissa ilmenevä Kristuksen rakkaus sen sijaan saavuttaa sielun silloinkin, kun käskyjen ja väitteiden toistaminen ei saa mitään aikaan.SLS 127.2

    Me tarvitsemme enemmän Kristuksen kaltaista myötätuntoa; ei vain myötätuntoa niitä kohtaan, jotka meistä näyttävät moitteettomilta, vaan onnettomia, kärsiviä ja taistelevia sieluja kohtaan, joiden näemme usein lankeavan, tekevän syntiä ja katuvan, joutuvan kiusaukseen ja masentuvan. Meidän on mentävä lähimmäistemme luo säälien heidän heikkouksiaan kuten armollinen Ylimmäinen pappimme.SLS 127.3

    Juuri laitapuolen kulkijoita, publikaaneja, syntisiä ja ihmiskunnan hylkiöitä Kristus kutsui ja veti luokseen laupeudellaan. Ainoa ryhmä, jota hän ei koskaan hyväksynyt, koostui niistä, jotka omahyväisesti eristäytyivät muista ja halveksivat toisia.SLS 127.4

    “Mene teille ja aitovierille”, kehottaa Kristus meitä, “ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi.” Tämän käskyn mukaisesti meidän on mentävä niiden pakanoiden luo, jotka ovat lähellämme, ja niiden, jotka ovat kaukana. “Publikaanien ja porttojen” on kuultava Vapahtajan kutsu. Hänen sanansaattajiensa ystävällisyys ja kärsivällisyys antavat kutsulle vastustamattoman voiman, joka nostaa ihmiset synnin syvyyksistä.SLS 128.1

    Kristilliset tavoitteet vaativat meitä toimimaan määrätietoisesti, kiinnostuneesti ja yhä sitkeämmin niiden ihmisten hyväksi, jotka saatana pyrkii tuhoamaan. Mikään ei saa estää meitä työskentelemästä innokkaasti ja hellittämättömästi eksyneiden pelastamiseksi.SLS 128.2

    Huomaa, miten kaikkialla Jumalan sanassa esitetään kiireellinen kutsu, harras vetoomus miehille ja naisille tulla Kristuksen luo. Meidän on tartuttava jokaiseen tilaisuuteen, niin yksityiseen kuin julkiseenkin. Meidän on esitettävä kaikki todisteet ja vedottava jokaiseen asiaan, jolla on ikuisuusarvoa vetääksemme ihmiset Vapahtajan luo. Kaikin voimin meidän on kehotettava heitä katsomaan Jeesukseen ja ottamaan vastaan hänen uhrautuva, kieltäymysten täyttämä elämänsä. Meidän on osoitettava, että odotamme heidän ilahduttavan Kristusta käyttämällä kaikkia hänen lahjojaan hänen nimensä kunniaksi.SLS 128.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents