Vanhempia ohjaava periaate. — Monet maailmalliset ihmiset kiintyvät joihinkin sinänsä hyviin asioihin ja tyytyvät niihin eivätkä tavoittele mitään parempaa ja jalompaa, mitä Kristus heille haluaisi antaa. Me emme saa tahdittomasti pyrkiä riistämään heiltä sitä, mikä on heille rakasta. Esittäkää heille totuuden kauneus ja arvo. Johta-kaa heidät katsomaan Kristusta ja hänen rakastettavuut- taan. Silloin he hylkäävät kaiken, mikä estää heitä kiintymästä häneen. Tähän periaatteeseen vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota lastensa kasvatuksessa. Käsittelemällä lapsia oikein voitte Kristuksen armon avulla muovata heidän luonnettaan iankaikkista elämää varten.^{1Käsikirjoitus 4,1893}KI 287.1

Isien ja äitien pitäisi koko elämänsä ajan tutkia, miten he voisivat auttaa lapsiaan pääsemään niin lähelle luonteen täydellisyyttä kuin se inhimillisin ponnistuksin ja jumalallisen avun turvin on mahdollista. Tämän tärkeän ja vastuullisen tehtävän he ovat ottaneet suorittaakseen, kun ovat saattaneet lapsia maailmaan.^{2Fundamentals of Christian Education, s. 67}KI 287.2

Säännöt välttämättömiä. — Jokaisessa kristityssä kodissa pitäisi olla säännöt, ja vanhempien tulisi puheissaan ja keskinäisissä suhteissaan antaa lapsille hyvä, elävä esimerkki siitä, millaisia he toivovat näiden olevan. — Opettakaa lapsia ja nuoria arvostamaan itseään ja olemaan periaatteellisia ja Jumalalle uskollisia. Opettakaa heitä kunnioittamaan ja noudattamaan Jumalan lakia. Kun nämä periaatteet ohjaavat heidän elämäänsä, he noudattavat niitä myös seurustellessaan toisten kanssa.^{3Kirje 74,1896}KI 287.3

Raamatun periaatteita noudatettava. — On syytä valvoa jatkuvasti, ettei kodin hallinnon perustana olevia peri- aatteita rikota. Herran tarkoituksen mukaan maan päällä olevien perheiden tulee olla taivaallisen perheen esikuvia. Kun maisia perheitä johdetaan oikein, sama Hengen pyhittävä vaikutus ilmenee seurakunnassakin.^{4Käsikirjoitus 80,1898}KI 287.4

Vanhempien pitäisi itse olla uudestisyntyneitä ja tietää, mitä merkitsee alistuminen Jumalan tahtoon pienten lasten tavoin ja ajatusten saattaminen kuuliaisiksi Jeesuksen Kristuksen tahdolle. Vasta silloin he voivat edustaa oikein sitä halllintoa, jonka Jumalan tarkoituksen mukaan pitäisi perheessä vallita.^{5Review and Herald, 13. 3.1894}KI 288.1

Jumala itse asetti perhesuhteet. Hänen sanansa on ainoa turvallinen lasten hoidon opas. Inhimillinen filosofia ei ole saanut selville enempää kuin Jumala tietää eikä ole keksinyt viisaampaa lastenhoitosuunnitelmaa kuin Herramme on antanut. Kuka voisi paremmin ymmärtää kaikkia lasten tarpeita kuin heidän Luojansa? Kuka voi olla syvemmin kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan kuin hän, joka osti heidät omalla verellään? Jos Jumalan sanaa tutkittaisiin huolellisesti ja noudatettaisiin uskollisesti, olisi vanhemmilla vähemmän sieluntuskaa tottelemattomien lasten huonon käytöksen vuoksi.^{6Signs of the Times, 24. 11.1881}KI 288.2

Lasten oikeuksia kunnioitettava. — Muistakaa, että lapsilla on oikeuksia, joita tulee kunnioittaa.^{7Kirje 47a, 1902}KI 288.3

Lapsilla on oikeuksia, jotka heidän vanhempiensa pitäisi tunnustaa ja joita heidän tulee kunnioittaa. Lapsilla on oikeus kasvatukseen, joka tekee heistä käyttökelpoisia, arvostettuja ja rakastettuja yhteiskunnan jäseniä ja si- veellisesti kelvollisia tuonpuoleiseen puhtaaseen ja pyhään yhteisöön. Nuorille pitäisi opettaa, että sekä heidän nykyinen että tuleva hyvinvointinsa riippuu suuressa määrin tavoista, joita he lapsina ja nuorina omaksuvat. Heidän pitäisi jo varhain tottua olemaan kuuliaisia, kieltämään itsensä ja ottamaan huomioon toisten onni. Heitä pitäisi opettaa voittamaan äkkipikaisuus, varomaan kiivaita sanoja ja osoittamaan ystävällisyyttä, kohteliaisuutta ja itsehillintää.^{8Fundamentals of Christian Education, s. 67}KI 288.4

Sokean rakkauden harhauttamalle vanhemmalle. — Sokea kiintymys ja halpahintainen rakkaus johtavat sinut harhaan. On helppo kietoa käsivartensa toisen kaulaan, mutta sinun ei pitäisi suosia tällaisia rakkaudenosoituksia, ellei täydellinen kuuliaisuus vahvista niiden todellista arvoa. Hemmottelu ja piittaamattomuus Jumalan vaatimuksista on todella julmaa. Rohkaiset ja puolustelet tottelemattomuutta, kun sanot: “Poikani rakastaa minua.” Tuollainen rakkaus on halpahintaista ja petollista. Se ei ole rakkautta lainkaan. Aito rakkaus, jonka perheessä tulee vallita, on arvokasta, koska kuuliaisuus osoittaa sen todelliseksi. — -KI 289.1

Jos rakastat lapsiasi, pidä heidät kurissa. Runsaat suu- kottelut ja rakkaudenosoitukset sokaisevat sinut, ja lapsesi tietävät sen. Älä rohkaise heitä tekemään vaikutusta tällaisin ulkonaisin rakkaudenosoituksin, halauksin ja suukoin, vaan auta heitä ymmärtämään asian ydin, mitä todellinen lapsen rakkaus on. Torju nuo petolliset rakkaudenosoitukset, jos käskyjäsi ei totella ja kunnioiteta.^{9Kirje 52,1886}KI 289.2

Sokeaa hellyyttä ja kohtuutonta ankaruutta. — Meidän ei pidä rakastaa sokeasti eikä olla kohtuuttoman ankaria. Lapsia ei voi pakottaa tulemaan Herran luo. Heitä voi johdatella mutta ei ajaa. “Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua”, sanoo Kristus. Hän ei sanonut: “Lampaani kuulevat minun ääneni, ja niiden on pakko totella.” Lapsia tulee kasvattaa rakastaen. Vanhemmat eivät koskaan saisi tuottaa lapsilleen tuskaa kohtelemalla heitä ankarasti ja vaatimalla heiltä kohtuuttomia. Kova kohtelu saa ihmiset pakenemaan saatanan verkkoon.^{10Review and Herald, 29.1.1901}KI 289.3

Jos arvovalta ja rakkaus saavat vaikuttaa yhdessä, perhettä voidaan hallita lujin mutta ystävällisin ottein. Jos meillä on oikea näkemys Jumalan kunniasta ja siitä, kuinka paljon lapsemme ovat Jumalalle velkaa, meillä ei ole vaaraa veltostua ja hyväksyä pahaa.^{11Käsikirjoitus 24,1887}KI 289.4

Ankaruus ei tottelevaisuuden edellytys. — Ei pidä kuvitella — että lapset saadaan tottelemaan vain kovin ja ankarin ottein. Olen nähnyt erittäin toimivaa perhe- elämää ilman ainuttakaan kovaa sanaa tai tiukkaa katsetta. Olen vieraillut myös perheissä, joissa arvovaltaisia käskyjä, ankaria moitteita ja rangaistuksia jaeltiin säästelemättä. Edellisessä perheessä lapset noudattivat vanhempien kehotuksia ja vain harvoin puhuivat toisilleen tiukkaan sävyyn. Jälkimmäisessä tapauksessa lapset matkivat vanhempiaan ja sättivät ja syyttelivät toisiaan aamusta iltaan.^{12Signs of the Times, 11.11.1886}KI 289.5

Sanoja, jotka herättävät pelkoa ja karkottavat rakkauden, tulee välttää. Viisas, hellä ja Jumalaa pelkäävä isä herättää kotonaan rakkautta eikä orjallista pelkoa. Jos juomme elämän vettä, lähde kumpuaa katkeran sijasta makeaa vettä.^{13Kirje 8a, 1896}KI 290.1

Ankarat sanat katkeroittavat mielen ja haavoittavat lapsia. Joissakin tapauksissa näitä haavoja on vaikea parantaa. Lapset aistivat herkästi pienenkin epäoikeudenmukaisuuden. Jotkut masentuvat siitä eivätkä välitä vihaisista huudoista ja komenteluista eivätkä rangaistuksen uhkasta. ^{14Testimonies, 3. osa, s. 532}KI 290.2

Vanhemmilla on vaara arvostella lapsiaan liian ankarasti pikkuasioista. Liian ankara arvostelu ja joustamattomat säännöt saavat aikaan välinpitämättömyyttä kaikkia määräyksiä kohtaan. Näin kasvatetut lapset alkavat vähitellen halveksia myös Kristuksen lakeja.^{15Käsikirjoitus 7, 1899}KI 290.3

Johdonmukainen lujuus ja rauhallinen valvonta välttämättömiä. — Lapset ovat luonnostaan herkkiä ja rakastavia. Heidän mielensä voidaan helposti ilahduttaa ja pahoittaa. Äidit voivat pitää lapsensa lempeästi kurissa rakastavin sanoin ja teoin ja saada heidät siten kiintymään itseensä. On suuri erehdys olla lapsille ankara ja tiukka. Johdonmukainen lujuus ja rauhallinen valvonta ovat välttämätöntä kurinpitoa joka perheessä. Esitä asiasi tyynesti, etene harkitusti, toimi sanojesi mukaan ja pysy niiden takana.KI 290.4

Sinun kannattaa osoittaa hellyyttä lapsillesi ollessasi heidän kanssaan. Älä torju heitä luotasi sillä, ettet ole kiinnostunut heidän leikeistään, iloistaan ja suruistaan. Älä koskaan rypistä kulmiasi äläkä lausu tylyä sanaa. Jumala kirjoittaa ne kaikki muistokirjaansa.^{16Testimonies, 3. osa, s. 532}KI 291.1

Estely ja varoitukset eivät riitä. — Rakkaat veljet, olette seurakuntana lyöneet pahasti laimin velvollisuutenne lapsia ja nuoria kohtaan. Kun esitätte heille sääntöjä ja rajoituksia, pitäkää tarkka huoli siitä, että he näkevät luonteessanne Kristuksen eivätkä saatanan kaltaisuutta. Lapset tarvitsevat alituista huolenpitoa ja hellää rakkautta. Kiinnittäkää heidät itseenne ja opettakaa heille Jumalan rakkautta ja pelkoa. Isät ja äidit eivät kykene hallitsemaan itseään eivätkä siksi muitakaan. Ei riitä, että vain estelette ja varoitatte lapsianne. Teidän on myös opittava toimimaan oikein, rakastamaan laupeutta ja vaeltamaan nöyrästi Jumalanne edessä.^{17Sama, 4. osa, s. 621}KI 291.2

Neuvo voimakastahtoisen lapsen äidille. — Lapsesi ei ole yksin sinun. Et saa menetellä hänen suhteensa mielesi mukaan, sillä hän on Herran omaisuutta. Valvo häntä hellittämättä ja opeta hänelle, että hän kuuluu Jumalalle. Näin kasvatettuna hän tuottaa siunausta lähimmäisilleen. Tarvitset kuitenkin selkeää ja terävää arvostelukykyä, jotta voit torjua hänen pyrkimyksensä hallita sinua, saada oma tahtonsa läpi ja toimia mielensä mukaan.^{18Kirje 69,1896}KI 291.3

Vakaa, johdonmukainen kasvatus. — Olen nähnyt monien perheiden ajautuneen haaksirikkoon perheen pään liiallisen hallitsevuuden takia. Neuvottelemalla ja yhteisymmärrykseen pyrkimällä asiat olisi saatettu selvittää hyvässä sovussa.^{19Testimonies, 4. osa, s. 127}KI 291.4

Epävakaa perhehallinto tuottaa paljon harmia ja on oikeastaan lähes yhtä paha asia kuin hallinnon puuttuminen. Monesti kysytään: Miksi uskovien vanhempien lapset ovat usein itsepäisiä, uhittelevia ja vaikeasti käsiteltäviä? Syy on kotikasvatuksessa. Vanhemmat ovat liian usein eri mieltä perheen hallinnosta.^{20Signs of the Times, 9. 2.1882}KI 291.5

Epävakaa hallinto, jossa toisinaan pidetään ohjat tiukalla ja toisinaan sallitaan sellaista, mikä on kiellettyä, on lapselle vahingollista. ^{21Kirje 69,1896}KI 292.1

Sama laki vahemmille ja lapsille. — Jumala on Lain- antajamme ja Kuninkaamme, ja vanhempien tulee elää hänen lakiensa mukaan. Tämä laki kieltää vanhempia alistamasta lapsiaan ja lapsia olemasta tottelemattomia. Herra on täynnä laupeutta, armoa ja totuutta. Hänen lakinsa on pyhä, oikea ja hyvä, ja sitä tulee sekä vanhempien että lasten noudattaa. Säädökset, joiden pitäisi ohjata vanhempien ja lasten elämää, ovat äärettömän rakkauden ilmaus. Jumalan runsas siunaus lepää niiden vanhempien yllä, jotka noudattavat hänen lakiaan kodissaan, sekä niiden lasten yllä, jotka tottelevat tätä lakia. Heidän tulee tuntea armon ja oikeuden yhteisvaikutus. “Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä, vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa.” Näitä ohjeita noudattavat perheet kulkevat Herran tietä ja tekevät sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on.^{22Käsikirjoitus 133,1898}KI 292.2

Luku 51—Neuvoja lapsille

Luku 53—Yhteistoimin