Jakso 6—Uusi koti
Luku 19—Missä kodin tulee sijaita?
Asuinpaikan valinnan periaatteet. — Jumala toivoisi meidän kiinnittävän kodin paikkaa valitessamme huomiota ensi sijassa siihen, minkälainen vaikutus ympäristöllä on meidän ja perheemme siveelliseen ja hengelliseen elämään.KI 119.1
Meidän tulisi valita sellainen asuinympäristö, joka vaikuttaa myönteisesti hengelliseen kasvuumme, ja käyttää hyväksemme kaikki saatavissa oleva apu, sillä saatana koettaa monin keinoin tehdä etenemisemme taivastiellä niin vaikeaksi kuin mahdollista. Me saatamme joutua koetuksiin, sillä monet eivät voi valita ympäristöään, mutta meidän ei pidä ehdoin tahdoin asettua alttiiksi kristillisen luonteen kasvua ehkäiseville vaikutteille. Jos vel-vollisuudet sitä meiltä vaativat, meidän tulee olla kaksin verroin valppaampia ja rukoilla, että Kristuksen armon turvin voisimme pysyä turmeltumattomina.KI 119.2
Evankeliumeissa — meitä opetetaan asettamaan asiat oikeaan arvojärjestykseen, ja käyttämään voimamme siihen, mikä on kaikkein arvokkainta ja kestävintä.Tätä opetusta tarvitsevat ne, joiden vastuulla on kodin valitseminen.Heidän ei tulisi antaa minkään harhauttaa katsettaan lopullisesta määränpäästä. — -KI 119.3
Ohjatkoon tämä päämäärä kodin sijainnin valintaa. Älkää antako rikastumisen halun, muodin oikkujen tai yhteiskunnallisten tapojen vaikuttaa päätökseenne. Harkitkaa, mikä edistää parhaiten yksinkertaisuutta, puhtautta, terveyttä ja todellisia arvoja. --KI 119.4
Älkää asettuko asumaan paikkaan, missä voi nähdä vain ihmisten aikaansaannoksia, missä näkemänne ja kuulemanne asiat tuovat usein mieleen pahoja ajatuksia, missä melu ja sekasorto aiheuttavat väsymystä ja levottomuutta, vaan menkää sinne, missä voitte katsella Jumalan töitä. Antakaa luonnon kauneuden, hiljaisuuden ja rauhan rauhoittaa mielenne. Antakaa katseenne levätä vihreiden niittyjen, metsikköjen ja kukkuloiden yllä. Katsokaa kaupungin pölystä ja savusta vapaalle siniselle taivaalle ja hengittäkää taivaan virkistävää ilmaa.KI 119.5
Ensimmäinen koti esikuvana. — Ensimmäisten vanhempiemme koti oli tarkoitettu esikuvaksi muille kodeille, joita heidän lapsensa perustivat lähdettyään asuttamaan maata. Tuo Jumalan koristama koti ei ollut upea palatsi. Ylpeät ihmiset nauttivat mahtavista, kalliista rakennuksista ja ylpeilevät omien kättensä töistä, mutta Jumala asetti Aadamin asumaan puutarhaan. Sininen taivas oli hänen asumuksensa kattoholvina, ja maa kauniine kukkineen ja ruohomattoineen oli sen lattiana. Komeiden puiden lehtevät oksat levittäytyivät suojakatokseksi sen ylle. Sen seinäkoristeet olivat suuren Mestaritaiteilijan työtä. Ympäristö, johon pyhä ihmispari asetettiin asumaan, on opetukseksi kaikkien aikojen ihmisille: aitoa onnea ei löydetä ylpeyden ja ylellisyyden hekuman keskeltä, vaan yhteydestä Jumalaan hänen luomistekojensa kautta. Jos ihmiset harrastaisivat vähemmän kaikkea keinotekoista ja eläisivät yksinkertaisemmin, he toteuttaisivat paremmin Jumalan alkuperäistä luomistarkoitus- ta. Ylpeyttä ja kunnianhimoa ei mikään tyydytä, mutta todella viisaita ovat ne, jotka löytävät todellisen, terveh-dyttävän ilon niistä lähteistä, jotka Jumala on asettanut kaikkien ulottuville.KI 120.1
Jumalan Pojalleen valitsema maallinen koti. — Jeesus tuli tänne maan päälle suorittamaan suurinta tehtävää, mitä ihmisten keskuudessa koskaan on suoritettu. Jumalan lähettiläänä hän tuli näyttämään meille, miten on elettävä, jotta päästäisiin parhaisiin tuloksiin. Millaiset olosuhteet Iankaikkinen Isä valitsi Pojalleen? Hän valitsi hänelle kodin Galilean vuoristosta. Siellä tehtiin rehellistä työtä ja vietettiin yksinkertaista elämää, siellä jouduttiin joka päivä taistelemaan vaikeuksia ja puutetta vastaan, siellä elettiin uhrautuvasti, säästäväisesti, kärsivällisesti ja toisiaan iloisesti palvellen. Siellä vietettiin äidin vierellä tutkisteluhetkiä avatun kirjakäärön ääressä, siellä veh- reässä laaksossa luonnon pyhässä temppelissä vallitsi aamunsarastuksen ja iltahämyn rauha, siellä tutkittiin luontoa ja Jumalan johdatusta ja siellä sielu sai seurustella Jumalan kanssa. Tällaisissa oloissa ja tällaisten mahdollisuuksien parissa Jeesus eli varhaiset vuotensa.KI 120.2
Maaseutukodit luvatussa maassa. — Erämaassa alkanut kasvatus jatkui luvatussa maassa sellaisten olosuhteiden vallitessa, jotka olivat suotuisat hyvien tapojen kehittymiselle. Ihmiset eivät asuneet liikaväestöisissä kaupungeissa, vaan jokaisella perheellä oli oma maapalsta. Tämä takasi kaikille luonnollisen ja turmeltumattoman elämän terveyttä tuovat siunaukset. KI 121.1
Ympäristön vaikutus Johanneksen luonteeseen. — Johannes Kastaja, Kristuksen edelläkävijä, sai varhaisen kasvatuksensa vanhemmiltaan.Suurimman osan elämästään hän vietti erämaassa. — Johannes valitsi kaupunki- elämän ilojen ja ylellisyyden sijaan ankaran, kurinalaisen elämän erämaassa. Siellä ympäristö tuki hänen yksinkertaisia tapojaan ja itsekieltäymystään. Maailman hälinän häiritsemättä hän pystyi tutkimaan luonnon, ilmoituksen ja kaitselmuksen tarjoamia opetuksia. — Lapsuudesta asti hän oli ollut tietoinen tehtävästään, ja hän alistui pyhään velvollisuuteensa. Erämaan yksinäisyys tarjosi hänelle tervetulleen pakotien yhteiskunnasta, jonka vallitsevina piirteinä olivat epäluulo, epäusko ja epäpuhtaus. Hän ei luottanut omaan voimaansa vastustaa kiusausta ja karttoi jatkuvaa kosketusta syntiin, jotta hän vain ei kadottaisi tuntoa sen äärimmäisestä synnilli- syydestä. KI 121.2
Muita maalaiskodeissa kasvaneita suurmiehiä. — Samanlaisissa oloissa ovat eläneet myös useimmat kaikkien aikojen suurimmista ja jaloimmista ihmisistä. Lue kertomukset Aabrahamin, Jaakobin, Joosefin, Mooseksen, Daavidin ja Elisan elämästä. Tutki niiden elämäkertoja, jotka ovat myöhempinä aikoina kantaneet kunniakkaasti raskasta vastuuta ja täyttäneet vaativia tehtäviä.KI 122.1
Moniko heistä kasvoi maalaiskodissa? Heille ylellisyys oli melko tuntematonta. He eivät viettäneet nuoruus- aikaansa huvitellen. Monien täytyi taistella köyhyyttä ja vaikeuksia vastaan. He oppivat jo varhain tekemään työtä, ja työskentely ulkoilmassa vahvisti heidän kaikkia kykyjänsä. Heidän oli pakko käyttää omia voimiansa, he oppivat taistelemaan vaikeuksia vastaan ja voittamaan esteet, ja siten he saivat rohkeutta ja kestävyyttä. He oppivat myös itseluottamusta ja itsehillintää. Näin he suuressa määrin varjeltuivat huonon seuran turmelevalta vaikutukselta ja löysivät ilonsa luonnollisista lähteistä ja tervehenkisestä seurasta. Heitä miellytti luonnollisuus ja yksinkertaisuus ja he olivat tavoiltaan hillittyjä ja raittiita. He olivat myös periaatteellisia ja varttuivat puhdas-sydämisiksi, vahvoiksi ja rehellisiksi. Kun heidät kutsuttiin suorittamaan elämäntehtäväänsä, he antoivat kaikkensa, ruumiinsa ja sielunsa voimat, mielikuvituksensa rikkauden, suunnittelu- ja aloitekykynsä ja lujan tahtonsa vastustaa pahaa, mikä teki heistä myönteisiä vaikuttajia maailmassa. KI 122.2