Luku 17—Molemminpuoliset velvollisuudet
Jokaisella on omat velvollisuutensa. — Avioliittoon astuvilla osapuolilla on omat yksilölliset luonteenpiirteen- sä ja velvollisuutensa.Kummallakin on oma työnsä, mutta naisia ei tule arvioida sen työmäärän mukaan, jonka he kykenevät suorittamaan, niin kuin työjuhtia arvioidaan. Vaimon tulee sulostuttaa perhepiiriä vaimona ja viisaan aviomiehen toverina. Jokaisella askeleella hänen tulee kysyä: Täyttääkö tämä todellisen naiseuden vaatimukset? Miten voisin vaikuttaa kodissa Kristuksen tavoin? Miehen tulee osoittaa vaimolleen, että hän arvostaa tämän työtä.KI 102.1
Vaimon tulee kunnioittaa miestään. Miehen tulee rakastaa ja helliä vaimoaan; ja kuten aviolupaus tekee heidät yhdeksi, niin heidän uskonsa Kristukseen tulisi tehdä heidät yhdeksi hänessä. Mikä voisi miellyttää Jumalaa enemmän kuin se, että hän näkee aviopuolisoiden yhdessä yrittävän oppia Jeesuksesta ja saada yhä suuremman osan hänen Hengestään? KI 102.2
Teillä on nyt velvollisuuksia, joita teillä ei ennen avioliittoa ollut. “Pukeutukaa siis ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen” (Kol. 3: 12). “— vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä” (Ef. 5: 2). Tutkikaa huolellisesti seuraavia neuvoja: “Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seura-kunnan pää — Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kris- tuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä” (jakeet 22-25).KI 102.3
Jumalan ohjeet Eevalle. — Eeva sai kuulla osakseen tulevista vaivoista ja kivuista, ja sitten Herra lisäsi: “Mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva.” Jumala oli luonut hänet Aadamin vertaiseksi. Jos he olisivat pysyneet kuuliaisina Jumalalle ja noudattaneet hänen suurta rakkauden lakiaan, he olisivat aina olleet sovussa keskenään. Mutta synti oli rikkonut sopusoinnun, ja nyt vaadittiin jommankumman alistumista, jotta se palautuisi ja yhteys säilyisi. Eeva oli rikkonut Jumalan käskyä ensimmäisenä ja langennut kiusaukseen erkaannuttuaan kumppanistaan vastoin Jumalan ohjetta. Hänen yllytyksestään Aadam teki syntiä, ja nyt hänet asetettiin alamaiseksi miehelleen. Jos langennut ihmissuku olisi noudattanut Jumalan lain esittämiä periaatteita, olisi tämä tuomio, vaikka se julistettiinkin synnin seurauksena, osoittautunut heille siunaukseksi. Mutta mies on käyttänyt väärin näin saamaansa ylivaltaa, ja se on monesti katkeroittanut ja vaikeuttanut vaimon elämää.KI 103.1
Eeva oli ollut täysin onnellinen miehensä seurassa Eeden-kodissaan. Mutta nykyaikaisten Eevojen tavoin hänkin olisi toivonut pääsevänsä kohoamaan Jumalan asettamalta tasoltaan. Pyrkiessään alkuperäistä asemaansa ylemmäksi hän kuitenkin lankesi paljon alemmaksi. Saman joutuvat kokemaan kaikki, jotka eivät ilomielin tartu tehtäviinsä Jumalan suunnitelman mukaisesti.KI 103.2
Vaimot alistukaa, miehet rakastakaa. — Usein kysytään: “Eikö vaimolla saa olla omaa tahtoa?” Raamattu sanoo selvästi, että mies on perheen pää. “Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset.” Jos käsky päättyisi tähän, ei vaimon osa olisi kovinkaan kadehdittava; monessa tapauksessa tuo osa on hyvin kova ja ankara, ja olisi parempi, jos avioliittoja olisi vähemmän. Monet miehet pysähtyvät näihin sanoihin: “Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset”, mutta me luemme myös käskyn loppuosan: “Niinkuin sopii Herrassa.”KI 103.3
Jumala vaatii, että vaimo pitää Jumalan kunnian ja pelon aina mielessään. Täydellisesti hänen on alistuttava ainoastaan Herralle Jeesukselle Kristukselle, joka on ostanut hänet lapsekseen oman henkensä äärettömän kalliilla hinnalla. Jumala on antanut hänelle omantunnon, jota vastaan ei voi vaaratta rikkoa. Hänen persoonansa ei voi sulautua yhteen aviomiehen kanssa, sillä hän on Kristuksen omaisuutta. On väärin kuvitella, että vaimon on tehtävä kaikessa sokeasti juuri niin kuin hänen miehensä käskee, vaikka hän tietäisi, että tällöin hänen saatanan orjuudesta vapahdettu ruumiinsa ja sielunsa vahingoittuisivat. On Yksi, joka on arvoasemaltaan vaimon puolisoakin ylempänä: hänen Lunastajansa, ja vaimon on oltava miehellensä alamainen niin kuin Jumala on määrännyt — “niinkuin Herrassa sopii”.KI 104.1
Kun miehet vaativat vaimoiltaan täydellistä alistumista julistaen, ettei naisilla ole sananvaltaa tai omaa tahtoa perheessä, vaan heidän on alistuttava täydellisesti, he asettavat vaimonsa asemaan, joka on Raamatun sanan vastainen. Tulkitsemalla Raamattua näin he tekevät väkivaltaa avioliittoa koskevalle suunnitelmalle. Tämä tulkinta perustuu yksinkertaisesti siihen, että he haluavat itselleen rajattoman vallan, mihin heillä ei ole oikeutta. Mutta me luemme edelleen: “Miehet, rakastakaa vaimojanne, älkääkä olko heitä kohtaan katkerat.” Miksi mies olisi katkera vaimoaan kohtaan? Jos mies on huomannut tämän olevan täynnä virheitä ja puutteita, katkeruus ei poista pahaa.KI 104.2
Vaimojen alistuttava vain siinä määrin kuin miehet ovat alamaisia Kristukselle. — Monet aviomiehet eivät ole suhteessaan vaimoonsa edustaneet oikein Herran Jeesuksen suhdetta seurakuntaansa, koska he eivät noudata Herran tahtoa. He väittävät, että vaimon on kaikessa alistuttava heidän valtaansa. Jumalan suunnitelma k eiui- tenkaan ole, että mies käyttäisi hallintavaltaa perheen päänä, jos hän ei itse ole alamainen Kristukselle. Hänen on oltava Kristuksen hallintavallan alainen, niin että hän pystyy edustamaan Kristusta tämän suhteessa seurakuntaan. Jos hän on raaka, töykeä, raju, karkea ja röyhkeä mies, ei hänen milloinkaan tulisi väittää, että mies on vaimon pää ja että tämän on kaikessa alistuttava hänen tahtoonsa; sillä hän ei ole Herra, hän ei ole aviomies sanan varsinaisessa merkityksessä. --KI 104.3
Miesten tulisi tutkia Efesolaiskirjeessä esitettyä vertauskuvaa Kristuksesta seurakunnan päänä ja sen merkitystä. Miehen tulee olla perheessään kuin Vapahtaja. Pyrkiikö hän aina jalossa, Jumalalta saamassaan miehuudessa vaikuttamaan kohottavasti vaimoonsa ja lapsiinsa? Ympäröikö häntä puhdas, miellyttävä ilmapiiri? Pyrkiikö hän yhtä uutterasti kasvamaan Jeesuksen rakkaudessa ja tekemään siitä kestävän periaatteen kodissaan kuin hän pyrkii pitämään kiinni arvovallastaan?KI 105.1
Jokaisen aviomiehen ja isän tulee pyrkiä ymmärtämään Kristuksen sanat, ei yksipuolisesti keskittyen vaimon alamaisuuteen miehelle, vaan Golgatan ristin valossa, niin että hän käsittää oman asemansa perhepiirissä. “Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän pyhittäisi, puhdistaisi sen, vedellä pesten, sanan kautta.” Jeesus antoi itsensä kuolemaan ristillä puhdistaakseen ja varjellakseen meidät kaikesta synnistä ja turmeluksesta Pyhän Hengen vaikutuksen kautta.KI 105.2
Keskinäistä pitkämielisyyttä tarvitaan. — Me tarvitsemme Jumalan Henkeä, sillä ilman sitä meillä ei ole sopua kodissamme. Jos vaimolla on Kristuksen Henki, hän varoo sanojaan; hän hillitsee mielensä, hän on nöyrä, mutta ei tunne itseään orjaksi, vaan miehensä toveriksi. Jos mies on Jumalan palvelija, hän ei tyrannisoi vaimoaan; hän ei ole mielivaltainen eikä kohtuuton. Me emme voi liikaa vaalia rakkautta kodissa, sillä koti on taivaan ver tauskuva, jos Herran Henki asuu siellä. -- Jos toinen erehtyy, toinen kohtelee häntä kärsivällisesti kuin Kristus eikä kylmästi käännä hänelle selkäänsä.KI 105.3
Ei mies eikä vaimo saa alistaa toista mielivaltaisesti hallintaansa. Älkää pyrkikö pakolla taivuttamaan toisianne omaan tahtoonne. Te ette voi tehdä niin menettämättä samalla toistenne rakkautta. Olkaa ystävällisiä, kärsivällisiä, suvaitsevia, hienotunteisia ja huomaavaisia toisianne kohtaan. Jumalan armon avulla voitte onnistua tekemään toisenne onnellisiksi, niin kuin aviolupaukses- sanne toisillenne lupasitte.KI 106.1
Kummankin tulee antaa periksi. — Miehet ja naiset käyttäytyvät avioelämässä joskus kuin kurittomat, häiriintyneet lapset. Mies haluaa pitää oman päänsä, vaimo omansa, eikä kumpikaan suostu antamaan periksi. Tästä seuraa pelkkää murhetta. Sekä miehen että vaimon tulee olla halukas tinkimään omasta mielipiteestään tai näke-myksestään. Perhe ei voi olla onnellinen niin kauan kuin molemmat jääräpäisesti tekevät oman tahtonsa mukaan KI 106.2
Jos miehet ja naiset eivät ole oppineet Kristuksesta, hänen nöyryydestään ja vaatimattomuudestaan, he tulevat ilmentämään hetken mielijohteesta toimivaa arvoste- lukyvytöntä henkeä, jota usein ilmenee lapsissa. Voimakas, harjaantumaton tahto pyrkii hallitsemaan. Tällaisten ihmisten tulee tutkia Paavalin sanoja: “Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi, kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.”KI 106.3
Perheongelmien ratkaiseminen. — Perheongelmien ratkaiseminen on vaikeaa silloinkin, kun mies ja vaimo pyrkivät oikeudenmukaisesti määrittämään monet velvollisuutensa mutta eivät ole alistaneet sydäntänsä Jumalalle. Miten puolisot voivat ylläpitää kestävää, rakastavaa suhdetta toisiinsa, jos ovat eri mieltä kodinhoitoon liitty vistä asioista? Heidän tulisi olla yksimielisiä kaikista kotiin liittyvistä tavoitteista, ja jos vaimo on kristitty, hän on miehensä kumppanina samaa mieltä tämän kanssa, sillä miehen tulee olla perheen pää.KI 106.4
Neuvoja riitaisille perheille — Sinulla on väärä henki. Kun omaksut jonkin kannan, et punnitse asiaa riittävästi etkä harkitse, mikä vaikutus siitä kiinni pitämisellä on. Omapäisesti sisällytät mielipiteesi rukouksiin ja keskusteluihin, vaikka tiedät, että vaimosi on eri mieltä kanssasi. Sen sijaan että kunnioittaisit vaimosi tunteita ja herrasmiehen tavoin karttaisit ottamasta esille asioita, joista tiedät teidän olevan eri mieltä, olet halukkaasti puhunut kiistanalaisista asioista ja sinnikkäästi korostanut omia mielipiteitäsi muista ihmisistä välittämättä. Olet ajatellut, ettei muilla ole oikeutta nähdä asioita eri tavalla kuin sinä. Nämä eivät ole kristillisen puun hedelmiä.KI 107.1
Veljeni, sisareni, avatkaa sydämenne ovi Jeesukselle. Kutsukaa hänet sielunne temppeliin. Auttakaa toisianne voittamaan esteet, joita ilmaantuu jokaiseen avioliittoon. Joudutte taistelemaan ankarasti voittaaksenne vastustajanne, paholaisen, ja jos te odotatte Jumalan auttavan teitä tässä taistelussa, teidän on yhdessä päätettävä voittaa ja sinetöidä huulenne, niin etteivät ne lausu vääriä sanoja, vaikka teidän olisi langettava polvillenne ja huudettava ääneen: “Herra, nuhtele minun sieluni vihamiestä.” KI 107.2
Kristus kummankin sydämessä tuo yksimielisyyden — Jos Jumalan tahto toteutuu, mies ja vaimo kunnioittavat toisiaan sekä vaalivat rakkautta ja luottamusta. Kaikki, mikä uhkaa perheen rauhaa ja yhtenäisyyttä, tulee vakaasti tukahduttaa, ja ystävällisyyttä ja rakkautta tulee vaalia. Se, joka ilmentää hellyyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henkeä, huomaa, että sama henki heijastuu takaisin häneen. Kun Jumalan Henki hallitsee, aviosuhteessa ei tule puhettakaan yhteensopimattomuudesta. Jos Kristus, kirkkauden toivo, on saanut muodon sydämessä, koti on täynnä yhteisymmärrystä ja rakkautta. Vaimon sydämessä asuva Kristus on yksimielinen miehen sydämessä asuvan Kristuksen kanssa. Yhdessä he ponnistelevat kohti kotia, jonka Kristus on mennyt valmistamaan niille, jotka rakastavat hanta.KI 107.3