LUKU 120—YKSINKERTAINEN PUKEUTUMINEN

“Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista, eikä koreihin vaatteihin pukeutumista, vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, sävyisän ja hiljaisen hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis. ‘‘SN 349.1

Ihmisjärki on aina koettanut välttää tai panna syrjään Jumalan sanan yksinkertaisia, selviä vaatimuksia. Kaikkina aikoina suurin osa Kristuksen seuraajiksi tunnustautuvista on väheksynyt niitä määräyksiä, jotka kehoittavat itsensäkieltämiseen ja nöyryyteen, jotka vaativat yksinkertaisuutta ja vaatimattomuutta puheessa, käytöksessä ja vaatetuksessa. Seuraus on aina ollut sama: evankeliumin opetusten hylkääminen johtaa maailman muotien, tapojen ja periaatteden noudattamiseen. Elävä jumalanpelko antaa tilaa kuolleelle muodollisuudelle. Jumalan läsnäolo ja voima vetäytyvät pois näistä maailmaarakastavista piireistä, mutta ne esiintyvät nöyrien Jumalan lasten keskuudessa, jotka ovat halukkaita tottelemaan Pyhän Sanan opetuksia. Tämä on toistunut sukupolvesta toiseen. Eri yhdyskuntia on syntynyt, toinen toisensa jälkeen, mutta luopuessaan yksinkertaisuudestaan ne ovat suuressa määrin kadottaneet aikaisemman voimansa.SN 349.2