Raamattu ja tiede

Vanhan ja Uuden Testamentin kirjoja on tutkittava päivittäin. Jumalan tuntemus ja Jumalan viisaus tulevat sen oppilaan osaksi, joka jatkuvasti tahtoo oppia hänen teitään ja tekojaan. Raamatun tulee olla meidän valomme ja kasvattajamme. Kun nuoret oppivat uskomaan, että Jumala lähettää kasteen, sateen ja auringonpaisteen taivaasta, saaden siten kasvikunnan kukoistamaan, kun he toteavat, että kaikki siunaukset tulevat häneltä ja että kiitos ja ylistys kuuluvat hänelle, niin he tunnustavat Jumalan kaikissa vaiheissansa ja suorittavat velvollisuuksiaan uskollisesti päivä päivältä. Jumala on mukana kaikissa heidän ajatuksissaan.SN 183.2

Monet nuoret puhuessaan tieteestä ovat mielestään Raamattua viisaampia. He koettavat selittää Jumalan teitä ja tekoja sellaisella, minkä he käsittävät rajoitetulla mielel- lään, mutta siinä he perinpohjin epäonnistuvat. Tosi tiede ja innoitus ovat täydellisesti sopusoinnussa keskenään. Väärä tiede on jotakin Jumalasta erillistä. Se on vaateliasta tietämättömyyttä.SN 183.3

Suurimpia tiedon etsimiseen ja tieteen tutkimiseen liittyviä haittoja on se, että ne, jotka näihin tutkimuksiin ryhtyvät, liian usein unohtavat puhtaan ja turmeltumattoman uskonnon jumalallisen luonteen. Maailmallisesti viisaat ovat koettaneet tieteellisesti perustellen selittää Jumalan Hengen vaikutusta sydämeen. Vähinkin eteneminen tähän suuntaan johtaa mielen epäilyksen sokkeloihin. Raamatun uskonto on yksinkertaisesti jumalisuuden salaisuus; mikään inhimillinen mieli ei voi täysin ymmärtää sitä, ja se on täysin käsittämätöntä uudestisyntymättömälle sydämelle.SN 184.1