LUKU 132—LOMAPÄIVIEN VIETTÄMINEN

Virkistys on tarpeen niille, jotka tekevät ruumiillista työtä, mutta se on vielä välttämättömämpää niille, joiden työ on etupäässä henkistä. Meidän pelastuksellemme ei ole välttämätöntä eikä myöskään ole Jumalan kunniaksi, että annamme mielemme lakkaamatta ja keskeytymättä askarrella uskonnollissakaan aineissa. On huvituksia, kuten tanssi, korttipeli, shakkipeli, j.n.e., joita emme voi hyväksyä, koska taivas tuomitsee ne. Nämä huvitukset avaavat tien monelle synnille. Niillä ei ole mitään hyödyllistä tarkoitusta, vaan ne vaikuttavat kiihoittavasti herättäen joidenkin mielessä himon noihin peleihin, jotka johtavat uhkapeliin ja hurjisteluun. Kristittyjen tulisi tuomita kaikki tällaiset pelit, ja niiden tilalle tulisi asettaa jotakin, joka on täysin viatonta.SN 388.1

Minä näin, ettei lomapäiviä tulisi viettää tämän maailman tavan mukaan, mutta niitä ei myöskään tule sivuuttaa välinpitämättömästi, sillä se herättää lapsissamme tyytymättömyyttä. Noina päivinä, jolloin lapsemme ovat vaarassa joutua huonon vaikutuksen alaisiksi ja tulla maailman nautintojen ja kiihoituksen turmelemiksi, on vanhempien koetettava keksiä jotakin muuta vaarallisten huvitusten sijaan. Antakaa lastenne ymmärtää, että te tarkoitatte heidän parastaan ja onneaan.SN 388.2

Useat perheet, jotka asuvat jossakin kaupungissa tai kylässä, voivat jättää työnsä, oli se sitten ruumiillista tai henkistä, ja yhdessä tehdä retken maaseudulle, jonkin järven rannalle tai sievään metsikköön, missä luonto on kaunista. He voivat ottaa mukaansa yksinkertaista, terveellistä ruokaa, parhaita hedelmiä ja viljelysvalmisteita ja kattaa pöytänsä jonkin puun varjoon tai paljaan taivaan alle. Matka, ruumiinliikunto ja ulkoilma lisäävät ruokahalua, ja näin he voivat nauttia aterian, jonka veroista ei ole kuninkaillakaan.SN 388.3

Tällaisina hetkinä sekä vanhempien että lasten on koetettava poistaa huolensa, työnsä ja vaikeutensa. Vanhempien on tultava lapsiksi lastensa kanssa, jotta näillä olisi mahdollisimman hauskaa. Koko päivä käytettäköön ulkoiluun.SN 389.1

Liikkuminen raittiissa ilmassa on mitä hyödyllisintä niiden terveydelle, jotka työskentelevät sisällä ja istumatyössä. Kaikkien tulisi pitää velvollisuutenaan saada sitä, mikäli mahdollista. He eivät siinä menetä mitään, vaan voittavat paljon. He palaavat toimeensa uusin voimin ja reippain mielin ja ryhtyvät innokkaina työhönsä, ja he saavat myös vastustuskykyä sairauksia vastaan. — ‘’Testimonies for the Church“, ss. 514, 515.SN 389.2