Turhat huvitukset eivät suo tosi onnea

Ne, jotka rakastavat seuraa, päästävät usein tämän piirteen niin valtaan, että siitä tulee hallitseva himo. Heidän elämänsä tarkoituksena on pukeutua hienosti, käydä huvipaikoissa, nauraa ja jutella turhaakin turhemmista asioista. He eivät voi sietää Raamatun lukemista tai taivaallisten asioiden ajattelemista. He ovat onnettomia, ellei heillä ole jotakin mieltä kiihottavaa. He eivät omasta itsestään löydä onnensa edellytyksiä, vaan heidän onnensa on riippuvainen toisten nuorten seurasta, jotka ovat yhtä ajattelemattomia ja huolettomia kuin he itsekin. He tuhlaavat turhuuteen voimat, jotka voitaisiin käyttää yleviin tarkoituksiin . . .SN 427.3

Nuoret, jotka löytävät ilonsa ja onnensa Jumalan sanan lukemisesta ja rukoushetkistä, saavat aina virvoitusta elämän Lähteestä. He tulevat pääsemään niin pitkälle siveellisessä kuntoisuudessa ja ajatusten syvyydessä, etteivät toiset voi sitä käsittää. Yhteys Jumalan kanssa luo hyviä ajatuksia, jaloja pyrkimyksiä, selvän käsityksen totuudesta ja yleviä tarkoitusperiä. Jumala tunnustaa pojikseen ja tyttärikseen ne, jotka täten liittävät sielunsa häneen. He pääsevät aina yhä korkeammalle saaden selvemmän käsityksen Jumalasta ja iankaikkisuudesta, kunnes Herra tekee heistä valonsa ja viisautensa levittäjiä maailmaan ...SN 428.1

Ne, jotka pysyvät Jeesuksessa, ovat onnellisia ja iloisia Jumalassa. Heidän äänessään ilmenee hiljaista lempeyttä, heidän toiminnassaan esiintyy hengellisten ja ikuisten asiain kunnioittamista, ja heidän huuliltaan kaikuu riemusäveleitä, sillä ne kantautuvat Jumalan valtaistuimelta. Tämä on jumalisuuden salaisuus, jota ei ole helppo selittää, mutta jonka siitä huolimatta voi tuntea ja kokea, Taipumaton ja kapinallinen sydän voi sulkeutua Jumalan armon suloiselta vaikutukselta ja ilolta Pyhässä Hengessä, mutta viisauden tiet ovat suloisia ja kaikki sen polut ovat rauhaa. Mitä läheisemmässä yhteydessä olemme Kristuksen kanssa, sitä enemmän sanamme ja tekomme ilmaisevat hänen armonsa pehmittävää, muuttavaa voimaa. —‘’Testimonies for the Church.“ IV. ss. 622—626.SN 428.2