Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Vuorisaarna

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First

    Luku 3 — Lain hengellisyys

    “En minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään” — Matt 5: 17

    Kristus itse julisti lain Siinain vuorella tulen ja ukkosen keskellä. Jumalan kunnia oli kuluttavan tulen tavoin levännyt vuoren huipulla, koko vuori oli järissyt Herran läsnäolon vaikutuksesta. Israelilaiset olivat maanneet kasvoillaan maassa ja pelon valtaamina kuunnelleet kuinka lain pyhät määräykset julistettiin. Minkä vastakohdan tälle muodostikaan autuuslupausten vuoren näyttämö! Kesäisen taivaan alla vallitsevaa hiljaisuutta ei rikkonut muu kuin lintujen laulu Jeesuksen kertoessa valtakuntansa periaatteista. Hän puhui ihmisille rakkauden kieltä, mutta kuitenkin oli kysymys samoista periaatteista, jotka oli julistettu Siinain vuorella kun laki annettiin.Vu 54.1

    Kun laki annettiin, Israel oli Egyptissä vietetyn pitkän orjuuden aiheuttamassa alennustilassa, ja siksi oli tarpeen saada se vakuuttuneeksi Jumalan voimasta ja majesteettiudesta. Silti Jumala osoitti olevansa ennen kaikkea rakkauden Jumala.Vu 54.2

    “Herra tuli Siinailta,Vu 54.3

    Seiristä hän nousi loistaen heille; hän ilmestyi kirkkaudessaVu 54.4

    Paaranin vuoristosta,Vu 55.1

    hän tuli kymmentuhantisesta pyhien joukosta; hänen oikealla puolellansa liekitsi lain tuli.Vu 55.2

    Hän rakastaa kansoja;Vu 55.3

    kaikki niiden pyhät ovat sinun kädessäsi.Vu 55.4

    He asettuvat sinun jalkojesi juureen,Vu 55.5

    ottavat oppia sinun sanoistasi.”Vu 55.6

    5 Moos. 33: 2, 3Vu 55.7

    Jumala ilmoitti kunniansa Moosekselle näillä suurenmoisilla sanoilla, jotka ovat olleet ihmiskunnan kalliina perintönä halki aikojen: “Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa, joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit” (2 Moos. 34: 6, 7). Siinailla annettu laki oli rakkauden periaatteen ilmaisu, taivaan lain sovellus maailman tarpeisiin. Se säädettiin Välittäjän kautta - hänen, jonka voiman avulla ihmissydän voitaisiin saattaa sopusointuun sen periaatteiden kanssa. Jumala oli paljastanut lain tarkoituksen sanoessaan Israelille: “Ja te olkaa minulle pyhä kansa” (2 Moos. 22: 31).Vu 55.8

    Mutta israelilaiset eivät olleet ymmärtäneet lain hengellistä luonnetta, ja aivan liian usein heidän kuuliaisuutensa oli enemmän muotomenojen ja seremonioiden noudattamista kuin sydämen alistamista rakkauden kaikkivaltaan. Kun Jeesus luonteessaan ja työssään ilmoitti ihmisille Jumalan pyhät, hyväntahtoiset ja isälliset ominaisuudet sekä osoitti seremoniallisen kuuliaisuuden riittämättömyyden, juutalaisten johtajat eivät hyväksyneet eivätkä ymmärtäneet hänen sanojaan. He ajat-telivat, ettei hän suhtautunut tarpeeksi vakavasti lain vaatimuksiin, ja kun hän asetti heidän eteensä totuudet, jotka muodostivat Jumalan määräämän palvelun todellisen ytimen, he syyttivät häntä siitä, että hän yritti kumota lain. Näin tapahtui, koska he kiinnittivät huomionsa ainoastaan ulkonaisiin asioihin.Vu 55.9

    Kristuksen tyynesti lausumien sanojen vilpittömyys ja voima liikuttivat ihmisten sydäntä. Turhaan he odottivat hänen toistavan rabbiinien hengettömiä perinnäisoppeja ja vaatimuksia. He olivat hämmästyneitä, “sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa” (Matt. 7: 29). Fariseukset panivat merkille oman opetustapansa ja Kristuksen opetustavan välisen suuren eron. He huomasivat, että syvällisen ja lempeän totuuden majesteettius, puhtaus ja kauneus olivat saamassa lujan otteen monesta ihmisestä. Vapahtajan jumalallinen rakkaus ja hellyys vetivät ihmisten sydäntä puoleensa. Rabbiinit näkivät, että hänen opetuksensa mitätöisivät kaiken mitä he olivat sanoneet kansalle. Hän oli repimässä maahan sitä väliseinää, joka oli niin imarrellut heidän ylpeyttään ja erinomaisuuden tunnettaan. He pelkäsivät, että mikäli he eivät tekisi mitään, Jeesus erottaisi kansan täysin heidän vaikutusvallastaan. Siksi he seurasivat häntä päättäväisen vihamielisinä toivoen keksivänsä miten saattaa hänet kansan epäsuosioon, niin että neuvosto voisi tuomita hänet kuolemaan.Vu 56.1

    Vuorella vakoilijat seurasivat tarkasti Jeesusta. Kun hän opetti vanhurskauden periaatteita, fariseukset kuiskivat, että hänen opetuksensa oli ristiriidassa Jumalan Siinailla antamien säädösten kanssa. Jeesus ei sanonut mitään järkyttääkseen luottamusta Mooseksen kautta annettuun uskon- toon ja säädöksiin, sillä Israelin kansan suuri johtaja oli saanut jokaisen edelleen välittämänsä jumalallisen valonsäteen juuri Kristukselta. Vaikka monet ajattelevat, että Jeesus tuli lakkauttamaan lain, hänen kielenkäyttönsä osoittaa selvästi hänen asenteensa jumalallisia säädöksiä kohtaan: “Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan.”Vu 56.2

    Ihmisten Luoja sekä lain Antaja itse julistaa, ettei hänen tarkoituksenaan ole panna syrjään lain vaatimuksia. Laki hallitsee koko luontoa auringonvalossa erottuvasta tomuhiukkasesta avaruudessa kiertäviin taivaankappaleisiin asti. Ilman näitä lakeja luonnossa ei olisi järjestystä eikä harmoniaa. Samalla tavalla on älyllistä elämää varten suuret vanhurskauden periaatteet, ja maailmankaikkeuden hyvinvointi riippuu kuuliaisuudesta näille periaatteille. Jumalan laki oli olemassa ennen kuin maapallo luotiin. Sen periaatteet hallitsevat enkeleitä, ja jotta maailma olisi sopusoinnussa taivaan kanssa, tulee ihmistenkin totella jumalallisia säädöksiä. Kristus ilmoitti ihmiselle lain periaatteet Eedenissä, “kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat” (Job 38: 7). Kristuksen tehtävänä maailmassa ei ollut lain kumoaminen vaan ihmisten palauttaminen armonsa avulla kuuliaisuuteen sen periaatteita kohtaan.Vu 57.1

    Rakastettu opetuslapsi, joka kuunteli Jeesuksen sanoja vuorella, kirjoitti paljon myöhemmin Pyhän Hengen innoittamana, että laki on pysyvästi voimassa: “Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden: ja synti on laittomuus” (1 Joh. 3: 4). Hän tekee selväksi, että laki josta hän puhuu on sama, “joka teillä on alusta ollut” (1 Joh. 2: 7). Hän puhuu laista, joka oli olemassa kun maailma luotiin ja joka toistettiin Siinain vuorella.Vu 57.2

    Puhuessaan laista Jeesus sanoi: “En minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.” Hän käytti sanaa “täyttää” samassa merkityksessä kuin selittäessään Johannes Kastajalle, että hänen tarkoituksensa oli “täyttää kaikki vanhurskaus” (Matt. 3: 15), toisin sanoen täyttää kaikki lain vaatimukset ja antaa esimerkki täydellisestä kuuliaisuudesta Jumalan tahdolle.Vu 58.1

    Hänen tarkoituksensa oli tehdä laki “suureksi ja ihanaksi” (Jes. 42: 21). Hänen tuli osoittaa lain hengellinen luonne, esittää miten kauas kantavia sen periaatteet ovat sekä tehdä selväksi, että sen vaatimukset ovat ikuisesti voimassa.Vu 58.2

    Jeesuksen luonteen jumalallista kauneutta kykenevät parhaimmat ja jaloimmatkin ihmiset vain heikosti heijastamaan. Hengen innoittamana Salomo kirjoitti hänen olevan “kymmentä tuhatta jalompi” (Kork.v. 5: 10) sekä “pelkkää suloisuutta” (jae 16). Nähtyään hänet profeetallisessa näyssä Daavid sanoi: “Sinä olet ihmislapsista ihanin” (Ps. 45: 3). Jeesus on Isän olemuksen todellinen kuva, hänen kunniansa kruunu. Hänen, itsensä kieltävän Lunastajan maanpäällinen, rakkauden täyttämä vaelluksensa oli elävä osoitus Jumalan lain todellisesta luonteesta. Omalla elämällään hän osoitti, että taivaallinen rakkaus ja Kristuksen kaltaiset periaatteet ovat Jumalan oikeudenmukaisten ikuisten lakien perustana.Vu 58.3

    “Kunnes taivas ja maa katoavat”, Jeesus sanoi, “ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.” Omalla kuuliaisuudellaan Jeesus todisti, että laki on muuttumaton sekä osoitti, että hänen armonsa avulla jokainen Aadamin poika ja tytär kykenisi olemaan sille täysin kuuliainen. Vuorella hän julisti, ettei laista katoa pieninkään piirto ennen kuin kaikki ihmissukuun ja lunastussuunnitelmaan liittyvät asiat ovat tapahtuneet. Hän ei opeta, että laki tullaan joskus lakkauttamaan, vaan hän kiinnittää katseemme ihmisen näköpiirin äärimmäiseen rajaan ja vakuuttaa, että laki pysyy voimassa sinne asti, jotta kukaan ei luulisi hänen tehtävänään olevan lain vaatimusten mitätöiminen. Niin kauan kuin taivas ja maa pysyvät, niin kauan pysyvät Jumalan lain pyhät periaatteet. Hänen vanhurskautensa, joka “on kuin Jumalan vuoret” (Ps. 36: 7), tulee pysymään siunauksen lähteenä, josta virtaa virkistäviä puroja maailmaan.Vu 58.4

    Koska Jumalan laki on täydellinen ja sen tähden muuttumaton, ei syntinen ihminen kykene omin voimin täyttämään sen vaatimuksia. Tämän vuoksi Jeesus tuli meidän Lunastajaksemme. Hänen tehtävänsä oli saattaa ihmiset sopusointuun lain periaatteiden kanssa tekemällä heidät osallisiksi jumalallisesta luonnosta. Kun hylkäämme syntimme ja otamme Kristuksen vastaan Vapahtajana, laki tulee korotetuksi. Apostoli Paavali kysyy: “Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain” (Room. 3: 31).Vu 59.1

    Uuden liiton lupaus on tämä: “Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä” (Hebr. 10: 16). Esikuvallinen järjestelmä, joka viittasi Kristukseen maailman synnin poistavana Jumalan Karitsana, tulisi katoamaan hänen kuollessaan, mutta kymmenen käskyn lain ilmaisemat vanhurskauden periaatteet ovat yhtä muuttumattomia kuin Jumalan ikuinen valtaistuin. Yhtään käskyä ei ole mitätöity, pienintäkään kirjainta, ainoatakaan piirtoa ei ole muutettu. Periaatteet, jotka paratiisissa saatettiin ihmisen tietoon elämän suurena lakina, tulevat pysymään muuttumattomina voimassa uudistetussa paratiisissa. Kun Eeden jälleen kukoistaa maan päällä, Jumalan rakkauden lakia tulevat noudattamaan kaikki, jotka elävät auringon alla.Vu 59.2

    “Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa” (Ps. 119: 89). “Luotettavat ovat kaikki hänen asetuksensa. Ne pysyvät järkkymättä aina ja iankaikkisesti; ne ovat tehdyt totuudessa ja oikeudessa” (Ps. 111: 7, 8). “Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi” (Ps. 119: 152).Vu 60.1