Luku 54—Seurakunta ja maailma yhtyneinä.

Tämän jälkeen minä näin saatanan ja hänen enkeliensä neuvottelevan keskenään ja tarkastelevan, mitä olivat voittaneet. Tosin he olivat kuolemalla pelottaen estäneet muutamia harvoja sieluja vastaanottamasta totuutta, mutta useat, jopa arkaluontoisimmatkin, olivat ottaneet totuuden vastaan, jolloin heidän pelkonsa ja arkuutensa heti katosi. Katsellessaan veljiensä ja sisariensa kuolemaa ja nähdessään heidän lujuutensa ja kärsivällisyytensä he saivat varmuuden siitä, että Jumala ja enkelit vahvistivat heitä kestämään sellaisia kärsimyksiä, ja he tulivat rohkeiksi ja pelottomiksi. Ja kun heidän vuoronsa tuli uhrata elämänsä, ylläpiti heidän uskoaan kärsivällisyys ja lujuus, mikä saattoi heidän murhaajansakin vapisemaan. Saatana ja hänen enkelinsä tulivat siihen tulokseen, että oli olemassa vielä edullisempikin tapa kukistaa sieluja, tapa, mikä lopussa osoittautuisi yhä varmemmaksi. Vaikka kristityt saivatkin kärsiä, niin heidän lujuutensa ja heitä elähyttävä kirkas toivo vahvisti heikoimpiakin, jotta nämä voivat pelotta lähestyä kidutuspenkkiä ja tulenliekkejä. Heidän esiintymisensä muistutti Kristuksen esiintymistä murhaajiensa edessä, ja kestäväisyytensä ja heidän yllään lepäävän Jumalan kirkkauden kautta he saivat monet uskomaan totuuteen.HK 251.1

Saatana päätti sentähden esiintyä lempeämmällä tavalla. Hän oli jo väärentänyt raamatun opin ja ihmisopit, jotka saattaisivat miljoonat perikatoon, alkoivat hyvin juurtua. Hilliten vihansa hän päätti, ettei hän enää yllyttäisi alamaisiaan katkeraan vainoamiseen, vaan johtaisi seurakuntaa taistelemaan erilaisten perimätietojen puolesta sen uskon sijasta, joka kerta kaikkiaan oli pyhille annettu. Kun saatana sai seurakunnan vastaanottamaan maailman suosiota ja kunniaa muka hyötyäkseen, alkoi se kadottaa Jumalan suosion. Lakkaamalla julistamasta suoraa totuutta, mikä piti nautintoa rakastavat ja maailman ystävät ulkopuolella, se kadotti asteettain voimansa.HK 252.1

Seurakunta ei ole nyt erotettu ja erikoinen kansa, kuten se oli, silloinkuin vainon tulet oli sytytetty sitä vastaan. Kuinka kulta on käynyt himmeäksi! Kuinka on hienoin kulta muuttunut! Minä näin, että jos seurakunta aina olisi säilyttänyt erikoisen, pyhän leimansa, vaikuttaisi opetuslapsille annettu Pyhän Hengen voima yhä edelleenkin seurakunnassa. Sairaita parannettaisiin, perkeleitä nuhdeltaisiin ja ajettaisiin ulos, ja seurakunta esiintyisi voimakkaana ollen kauhistuksena vihollisilleen.HK 252.2

Minä näin sangen suuren joukon tunnustavan Kristuksen nimeä, mutta Jumala ei tunnustanut heitä omikseen. Hän ei mielistynyt heihin. Saatana näytti omaksuneen uskonnollisen kuoren, ja tahtoi kovin, että ih-miset pitäisivät itseään kristittyinä. Hartaasti hän myös toivoi heidän uskovan Jeesukseen, hänen ristiinnaulitsemiseensa ja ylösnousemiseensa. Saatana ja hä- nen enkelinsä uskovat itse tämän kaiken täydellisesti ja vapisevat. Mutta jos usko ei saa aikaan hyviä tekoja eikä johda niitä, jotka sitä tunnustavat, seuraamaan Kristuksen itsekieltäymyselämää, on saatana aivan rauhassa. Sillä kun nämä omaksuvat vain kristityn nimen sydämen vielä ollessa lihallisen, voi hän käyttää heitä palvelukseensa, vieläpä paremmin kuin silloin, kun he eivät mitään uskoa tunnustaneet. Kätkien epätäydellisyytensä kristityn nimen varjoon he jatkavat elämää synneissä ja himoissa, joita eivät ole voittaneet. Tämä antaa uskottomille aihetta herjata Kristusta heidän epätäydellisyytensä tähden ja saattaa ne, jotka omistavat puhtaan ja saastattoman uskonnon, huonoon maineeseen.HK 252.3

Papit saarnaavat sellaista, mikä miellyttää Kristuksen lihallisia tunnustajia. He eivät uskalla saarnata Jeesusta ja raamatun läpitunkevia totuuksia, sillä jos he niitä saarnaisivat, eivät lihalliset tunnustajat pysyisi seurakunnassa. Mutta koskapa heidän joukossaan on monta rikasta, täytyy koettaa saada heidät jäämään seurakuntaan, vaikkakin he eivät ole soveliaampia siinä olemaan kuin saatana ja hänen enkelinsä. Tämä on juuri saatanan mielenmukaista. Jeesuksen uskonto saa¬tetaan näyttämään maailman silmissä kansanomaiselta ja kunniakkaalta. Kansalle selitetään, että maailma kunnioittaa enemmän niitä, jotka ovat uskonnon tunnustajia. Semmoinen opetus eroaa sangen suuresti Kristuksen opetuksista. Hänen oppinsa ja maailma eivät sovi yhteen. Hänen seuraajansa saivat luopua maailmasta. Nämä ihmisiä miellyttävät puheet ovat alkuisin saatanasta ja hänen enkeleistään. He laativat suunnitelman, ja nimikristityt toteuttivat sen. Miellyttäviä taruja opetettiin ja kansa oli valmis ottamaan ne vastaan, ja siten tekopyhiä ja julkisyntisiä liittyi seurakuntaan. Jos totuutta olisi saarnattu kaikessa puhtaudessaan, olisi se pian poistanut sellaiset henkilöt seurakunnasta. Mutta Kristuksen seuraajiksi tunnustautuvien ja maailman välillä ei ollut mitään eroa. Minä näin, että jos tuo väärä peite, mikä verhosi seurakunnan jäseniä, olisi poistettu, niin olisi paljastunut sellaista pahuutta, inhottavaisuutta ja turmelusta, ettei arinkaan Jumalan lapsi olisi empinyt kutsua näitä nimikristityitä heidän oikealla nimellään, nimittäin heidän isänsä perkeleen lapsiksi, sillä hänen tekojaan he tekivät.HK 253.1

Jeesus ja taivaan olennot katselivat tätä näkyä vastenmielisyydellä. Jumalalla oli kuitenkin tärkeä ja pyhä sanoma seurakunnalle. Jos se vastaanotettaisiin, saisi se seurakunnassa aikaan perinpohjaisen uskonpuhdistuksen, elvyttäisi elävän todistuksen, mikä puhdistaisi seurakunnan tekopyhistä ja syntisistä ja saattaisi sen jälleen Jumalan suosioon.HK 254.1

* * * * *