Taivasten valtakunnan avaimet

Pietarin lausuma totuus on seurakunnan uskon perustus, ja Jeesus kunnioitti häntä koko uskovain joukon edustajana. Hän lausui: »Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa.»AO4 357.5

»Taivasten valtakunnan avaimet » ovat Kristuksen sanat. Kaikki Pyhän Raamatun sanat ovat hänen sanojaan, ja ne sisältyvät tähän. Näillä sanoilla on valta avata ja sulkea taivas. Ne selittävät, millä ehdoilla ihmiset otetaan vastaan tai hylätään. Näin niiden työ, jotka saarnaavat Jumalan sanaa, on joko elämän tuoksu elämäksi tai kuoleman lemu kuolemaksi. Heidän tehtävänsä tulokset vaikuttavat ikuisuuteen asti.AO4 357.6

Vapahtaja ei uskonut evankeliumityötä yksin Pietarille. Toistaessaan myöhemmin Pietarille lausumansa sanat hän sovellutti ne välittömästi seurakuntaan. Ja pääasiassa sama lausuttiin myös kahdelletoista apostolille, jotka edustivat uskovien joukkoa. Jos Jeesus olisi antanut erikoisen vallan yhdelle opetuslapsista syrjäyttäen toiset, emme tapaisi heitä niin usein kiistelemässä siitä, kuka oli suurin. He olisivat taipuneet Mestarinsa tahtoon ja kunnioittaneet sitä, jonka hän oli valinnut.AO4 357.7

Sen sijaan että Jeesus olisi valinnut yhden toisten johtajaksi hän sanoi opetuslapsilleen: »Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi», »älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus » (Matt. 23: 8,10).AO4 358.1

»Kristus on jokaisen miehen pää. »Jumala, joka on asettanut kaikki hänen jalkainsa alle, on »antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää » (1 Kor. 11: 3; Ef. 1: 22, 23). Seurakunta on rakennettu Kristukselle, joka on sen perustus. Sen on toteltava Kristusta johtajanaan. Sen ei tule luottaa ihmiseen eikä olla ihmisen hallittavana. Monet väittävät, että luottamustehtävä seurakunnassa antaa heille oikeuden määrätä, mitä toisten ihmisten tulee uskoa ja mitä heidän tulee tehdä. Jumala ei hyväksy tällaista vaatimusta. Vapahtaja lausui: »Te olette kaikki veljiä. »Kaikki ovat alttiita kiusauksille ja taipuvaisia erehtymään. Emme voi antautua yhdenkään rajallisen olennon johdettaviksi. Uskon kallio on Kristuksen elävä läsnäolo seurakunnassa. Siihen voi heikoinkin luottaa, ja ne, jotka luulevat olevansa vahvimpia, tulevat osoittautumaan heikoimmiksi elleivät he ota Kristusta voimakseen. »Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin, ja tekee lihan käsivarreksensa. »Herra »on kallio», »autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat » (Jer. 17: 5; 5 Moos. 32: 4; Ps. 2: 12).AO4 358.2