Jeesuksen suhde äitiinsä

Sen ajan tavan mukaan hääjuhlat kestivät useita päiviä. Tässä tilaisuudessa havaittiin ennen juhlan päättymistä, että viinivarasto oli lopussa. Tämä havainto aiheutti paljon hämminkiä ja mielipahaa. Oli epätavallista olla ilman viiniä juhlatilaisuuksissa, ja sen puuttuminen todistaisi vieraanvaraisuuden puutetta. Hääparin sukulaisena Maria oli auttanut juhlan järjestelyissä, ja nyt hän puhui Jeesukselle sanoen: »Heillä ei ole viiniä. »Nämä sanat sisälsivät kehotuksen, että hän täyttäisi heidän tarpeensa. Mutta Jeesus vastasi: »Mitä sinä tahdot minusta, vaimo? Minun aikani ei ole vielä tullut.»AO4 116.3

Tämä vastaus, joka meistä tuntuu tylyltä, ei ilmaissut kylmyyttä tai epäkohteliaisuutta. Sanamuoto, jota Vapahtaja käytti puhutellessaan äitiään, oli itämaisten tapojen mukainen. Siten puhuteltiin henkilöitä, joille tahdottiin osoittaa kunnioitusta. Kristuksen jokainen teko hänen maallisen elämänsä aikana oli sopusoinnussa hänen itsensä antaman käskyn kanssa: »Kunnioita isääsi ja äitiäsi » (2 Moos. 20: 12). Ristillä riippuessaan, suorittaessaan viimeisen rakkaudentekonsa äidilleen Jeesus puhutteli häntä jälleen samalla tavalla uskoessaan hänet rakastetun opetuslapsensa liuostaan. Sekä hääjuhlassa että ristillä hänen äänensävyssään, katseessaan ja käytöksessään ilmenevä rakkaus selitti hänen sanansa.AO4 117.1

Ollessaan poikasena temppelissä, kun hänen elämäntehtävänsä salaisuus paljastui hänelle, Kristus oli sanonut Marialle: »Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun isäni ovat? » (Luuk. 2: 49). Nämä sanat ilmaisevat hänen koko elämänsä ja toimintansa perussävelen. Kaikki muu oli syrjäytettävä, kun oli kysymyksessä hänen työnsä, suuri lunastustyö, jota suorittamaan hän oli tullut maailmaan. Nyt hän toisti tämän opetuksen. Oli vaara, että Marian mielestä hänen sukulaisuutensa Jeesukseen antaisi hänelle erityisen oikeuden häneen nähden ja vallan jossakin määrin ohjata hänen toimintaansa. Kolmenkymmenen vuoden ajan hän oli ollut äidilleen rakastava ja kuuliainen poika, eikä hänen rakkautensa ollut muuttunut, mutta hänen oli nyt ryhdyttävä Isänsä työhön. Korkeimman Poikana ja maailman Vapahtajana hän ei sallisi minkään maallisten siteiden pidättää häntä hänen tehtävistään tai vaikuttaa hänen käytökseensä. Hänen täytyi saada vapaasti tehdä Jumalan tahto.Tämä opetus kuuluu myös meille. Jumalan vaatimukset ovat inhimillisten sukulaisuussuhteittenkin edellä. Ei mikään maallinen kiintymys saisi kääntää askeleitamme siltä tieltä, jota hän käskee meidän kulkea.AO4 117.2

Kristuksessa on ainoa pelastuksen toivo langenneelle ihmissuvulle. Mariakin saattoi löytää pelastuksen vain Jumalan Karitsan kautta. Itsessään hänellä ei ollut mitään ansiota. Hänen sukulaisuutensa Jeesuksen kanssa ei asettanut häntä toisenlaiseen hengelliseen suhteeseen häneen kuin ketään muuta ihmissielua. Tämä käy ilmi Vapahtajan sanoista. Hän tekee selväksi eron, joka on hänen suhteessaan Mariaan ihmisen Poikana ja Jumalan Poikana. Heidän välillään vallitseva sukulaisuusside ei millään tavoin asettanut Mariaa Jeesuksen vertaiseksi.AO4 117.3

Sanat »minun aikani ei ole vielä tullut » viittaavat siihen tosiasiaan, että Kristuksen elämän jokainen teko oli sen suunnitelman täyttymystä, joka oli ollut olemassa iankaikkisista ajoista asti. Ennen kuin hän tuli maan päälle, tämä suunnitelma oli hänelle selvillä, täydellisenä jokaista yksityiskohtaansa myöten. Mutta hänen vaeltaessaan ihmisten keskuudessa häntä ohjasi askel askelelta Isän tahto. Hän ei epäröinyt toimia määrätyllä hetkellä. Mutta yhtä kuuliaisena hän odotti, kunnes aika oli tullut.AO4 118.1

Sanoessaan Marialle, ettei hänen hetkensä ollut vielä tullut, Jeesus vastasi ajatukseen, jota tämä ei vielä ollut lausunut julki mutta joka oli hänen ja koko kansan toivomus. Hän toivoi, että Jeesus olisi ilmaissut itsensä Messiaana ja astunut Israelin valtaistuimelle. Mutta se aika ei ollut vielä tullut. Jeesus oli ottanut ihmismuodon, ei kuninkaana, vaan »kipujen miehenä ja sairauden tuttavana».AO4 118.2

Mutta vaikka Maria ei täysin käsittänytkään Kristuksen tehtävää, hän luotti häneen ehdottomasti. Tähän luottamukseen Jeesus vastasi. Hän suoritti ensimmäisen ihmetekonsa kunnioittaakseen Marian luottamusta ja vahvistaakseen opetuslastensa uskoa. Nämä tulisivat kohtaamaan monia suuria kiusauksia, joissa heidän uskonsa pantaisiin koetukselle. Ennustukset olivat vastaansanomattomasi todistaneet heille Jeesuksen olevan Messias. He odottivat hengellisten johtajien vastaanottavan hänet vielä lujemmalla luottamuksella. He julistivat kansalle Kristuksen ihmeellisiä tekoja ja oman luottamuksensa hänen tehtäväänsä, mutta pappien ja rabbiinien osoittama epäusko, syvälle juurtunut ennakkoluulo ja vihamielisyys Jeesusta kohtaan hämmästyttivät heitä ja tuottivat heille katkeran pettymyksen. Vapahtajan ensimmäiset ihmetyöt vahvistivat opetuslapsia kestämään tätä vastustusta.AO4 118.3

Millään tavalla hämmästymättä Jeesuksen sanoista Maria sanoi niille, jotka palvelivat pöydässä: »Mitä hän teille sanoo, se tehkää. »Näin hän teki voitavansa valmistaakseen tietä Kristuksen työlle.AO4 118.4